Käytä neutraalia yleiskieltä ja vältä asiantuntijatermejä, jos suinkin mahdollista. Pyri puhekielenomaisuuteen (esim. "haluta" tai "yrittää", ei "pyrkiä", ei monimutkaisia tai pitkiä sanoja, tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedotteen lukemista ja ymmärtämistä). Jos joudut itse ensi lukemisella miettimään parikin sekuntia jonkin sanan tai lauseen merkitystä, niin yksinkertaista ilmaisua. Määritä kaikki lyhenteet niitä ensimmäisen kerran käytettäessä (esim. ensimmäisestä lauseesta pitäisi aina löytyä "Electronic Frontier Finland ry (Effi)" - huomaa Effin lyhenteen kirjoitusasu - jne.). Vältä lyhenteitä kuten po., ko., mm., esim., jne.
-Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi tiedotteessa käsitellyistä henkilöistä) siten, että myös lukija tai toimittaja, joka ei ole aikaisemmin aiheesta kuullut, ymmärtää tiedotteen luettuaan mistä on kyse. Käytä asioista ja henkilöistä konsistentisti samaa ilmaisua. Pyydä ulkopuolista henkilöä lukemaan tiedotteen: ymmärsikö hän kaiken ilman selittelyjäsi niin kuin pitääkin?
+Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi tiedotteessa käsitellyistä henkilöistä) siten, että myös lukija tai toimittaja, joka ei ole aikaisemmin aiheesta kuullut, ymmärtää tiedotteen luettuaan mistä on kyse. Käytä asioista ja henkilöistä konsistentisti samaa ilmaisua. Pyydä ulkopuolista henkilöä lukemaan tiedotteen: ymmärsikö hän kaiken ilman selittelyjäsi niin kuin pitääkin? Jos hän ymmärsi jotain väärin tai ei ollenkaan, pitää tiedotetta selkeyttää.
Käytä konkreettisia ilmaisuja ja esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä (esim. ei "säveltäjän yksinoikeudet" vaan "esimerkiksi oikeus esittää sävellys"). Käytä myönteistä muotoa, kun mahdollista (esim. ei "poliitikko ei kannata lakiuudistusta" vaan "poliitikko vastustaa lakiuudistusta").
projects / .git / commitdiff