web commit by kaip
authorLars Wirzenius <liw@pieni.net>
Fri, 3 Apr 2009 19:21:24 +0000 (22:21 +0300)
committerLars Wirzenius <liw@pieni.net>
Fri, 3 Apr 2009 19:21:24 +0000 (22:21 +0300)
lehdistotiedotteet.mdwn

index 6b153d7..c03bbba 100644 (file)
@@ -4,7 +4,7 @@ Tämä dokumentti on tehty käyttäen hyväksi ja referoiden [STT:n tyylikirjaa]
 
 ## Mitä haluat sanoa?
 
-Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse pääteemasi ja lähestymistapasi ja hahmottele tiedotteeseen tulevat asiat. Älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää pakosti mainitsematta. Mieti, mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.) ja kirjoita tiedote sen mukaan. Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Tiedotteen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. 
+Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse pääteemasi ja lähestymistapasi ja hahmottele tiedotteeseen tulevat asiat. Älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää mainitsematta. Mieti, mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.) ja kirjoita tiedote sen mukaan. Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Tiedotteen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. 
 
 ## Prosessi ja perusrakenne
 
@@ -24,7 +24,7 @@ Tarkempi analyysi voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi blogikirjoituksessa. Tie
 Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Kirjoitustyylin tulee sellainen, että juttu voidaan julkaista lehdessä ilman merkittäviä muutoksia. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Älä ole tylsä: kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
 
 Helpota toimittajan työtä: tee tiedotteesta sellainen, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja erilaisia juttuja.  
-Esimerkiksi STT julkaisee uutisiaan eripituisina versioina eri käyttötarkoituksiin: viivauutisen pituus on enintään 147 merkkiä (pari lausetta) - tämä voisi olla esimerkiksi tiedotteen ensimmäinen kappale, sähkeen enimmäispituus on 800 merkkiä, tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä, keskipitkä juttu noin 2000 merkkiä ja pääjuttu noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti). Älä tee tiedotteesta liian pitkää, siten ainoastaan vaikeutat toimittajan työtä. "Ehdoton" maksimipituus bulkkitekstille on 2000 merkkiä.
+Esimerkiksi STT julkaisee uutisiaan eripituisina versioina eri käyttötarkoituksiin: viivauutisen pituus on enintään 147 merkkiä (pari lausetta) - tämä voisi olla esimerkiksi tiedotteen ensimmäinen kappale, sähkeen enimmäispituus on 800 merkkiä, tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä, keskipitkä juttu noin 2000 merkkiä ja pääjuttu noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti). Älä tee tiedotteesta liian pitkää, siten ainoastaan vaikeutat toimittajan työtä. "Ehdoton" maksimipituus bulkkitekstille on 2000 merkkiä. Hyvä pääsääntö editointiin on punakynä: jos jokin kohta ei oikein toimi tai on liikaa toistoa, poista se. 
 
 Otsikosta pitää selvitä tiedotteen olennaisin tai kiinnostavin sisältö ja miksi loputkin tiedotteesta kannattaisi lukea. STT:n sähkeuutisen otsikon maksimipituus on 54 merkkiä. Suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta, Aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman. Pääsääntönä kerro aluksi tuttu ja sitten uusi asia.