hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 Hallituksen esitys 317/2010 <http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+317/2010>
   2
   3 <hr>
   4
   5 ## Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   6
   7 ### Johdanto
   8
   9 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
  10
  11 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä.
  12
  13 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
  14 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  15
  16 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  17
  18 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  19
  20 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  21
  22 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat perusoikeuksia niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  23
  24 ### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  25
  26 #### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  27
  28 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  29 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  30 vakaumuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  31 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  32 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  33 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  34 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  35 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  36 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  37 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  38 Uskonnot ja vakaumukset *aatteina* eivät tarvitse
  39 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  40 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  41 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  42
  43 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  44 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  45 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  46 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  47 hyvin perusteellisesti.
  48 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  49 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  50 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  51 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
  52
  53 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  54 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
  55 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  56 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  57
  58 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  59 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  60 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  61 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  62
  63 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  64 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  65
  66 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  67 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  68 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  69 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  70 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  71 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  72 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  73 tekemänsä hyvän työn takia.
  74
  75 #### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  76
  77 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  78 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  79 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  80 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  81 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  82 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  83 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  84 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  85 yleiskielisiä termejä.
  86
  87 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
  88 Perustuslain sanamuodossa "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  89 mielipiteitä ja muita viestejä" sana *ilmaista* on olennainen:
  90 Kuten kansalais- ja poliittisia
  91 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  92 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi sana
  93 "mielipiteitä" olisi paras jättää tästä kokonaan pois, tai ainakin
  94 korvata jollain vähemmän väärinkäsityksille alttiilla termillä
  95 kuten "mielipiteenilmauksia".
  96
  97 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
  98 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
  99 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
 100 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
 101 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
 102 Asian voisi yrittää korjata rajoituksella "_valheellisia_ tietoja",
 103 mutta siinäkin on ongelmansa. Selvintä olisi jättää myös "tieto" kokonaan
 104 pois tai korvata se esimerkiksi ilmauksella "kirjoituksia tai muita
 105 esityksiä", jos sanaa "viestejä" yksinään ei katsota kyllin kattavaksi.
 106
 107 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 108 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetyllä rajauksella
 109 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 110 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 111 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 112 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 113 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 114 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 115 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
 116 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
 117 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
 118
 119 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 120 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 121 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 122 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 123 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 124 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 125 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 126 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 127
 128 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 129 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 130 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien
 131 mielipiteiden kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista.
 132 Toisaalta linkittäjällä ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde
 133 voi muuttua linkin teon jälkeen linkittäjän huomaamatta.
 134 Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen voidaan jo
 135 nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen
 136 merkityksen muuttamiseen ole mitään aihetta. Kaiken kaikkiaan ajatus
 137 linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja Internetin luonteen
 138 väärin ymmärtämistä.
 139
 140 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä
 141 ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä
 142 sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista
 143 vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti vakaumuksen lisääminen
 144 listaan laajentaa samalla epäsuorasti uskonnon merkitystä siinä
 145 ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti
 146 uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua
 147 epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi
 148 loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse
 149 Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa
 150 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu
 151 vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan?
 152 Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 153
 154 Uskontojen ja vakaumuksen panettelun ja solvaamisen kieltäminen
 155 käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän
 156 takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain
 157 tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
 158 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
 159 mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät
 160 aatteet. Uskontoa tai vakaumuksellisia aatteita ei voi asettaa
 161 eri asemaan - päinvastoin: juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä
 162 pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti
 163 tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita
 164 pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita
 165 vakaumuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 166
 167 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja
 168 ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa. Selkeintä olisi
 169 muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan
 170 haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä
 171 tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
 172 jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 173
 174 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu
 175 tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai
 176 etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään
 177 ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja
 178 tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava
 179 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
 180 kahdeksi vuodeksi."*
 181
 182 Tässä *tosiasiallisesti* jälleen kattaisi uskonnon lisäksi muutkin
 183 kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 184
 185 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat
 186 väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata esimerkiksi tähän tapaan:
 187
 188 *"Joka levittää yleisön keskuuteen tiedotteita, mielipiteenilmauksia
 189 tai muita viestejä, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin
 190 ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän,
 191 kansallisen tai etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen tai
 192 vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla
 193 perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan
 194 tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava
 195 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
 196 kahdeksi vuodeksi."*
 197
 198 #### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 199
 200 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 201 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, siis
 202 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 203 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 204 poikkeuksellisia perusteluja, joita lakiesityksen perusteluista löydy.
 205
 206 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 207 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 208 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 209 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 210 muutoksia tähän pykälään.
 211
 212 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 213 ehdotettua muutosta.
 214
 215 #### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 216
 217 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 218 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 219 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 220 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 221 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 222 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 223 välttämättömyyskriteeriä.
 224
 225 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 226 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 227 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 228 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 229 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 230 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 231 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 232 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 233
 234 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 235 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 236 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 237 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 238 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 239
 240 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 241 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 242 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 243 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 244
 245 ### Yhteenveto
 246
 247 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan ja
 248 vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 249 lakiesityksen olevan monin paikoin epätarkoituksenmukainen ja niin
 250 tulkinnanvarainen, että sen voi katsoa olevan suorastaan ristiriidassa
 251 niin demokratian perusperiaatteiden, kansainvälisten
 252 ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
 253 käytännönkin kanssa.
 254
 255 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 256 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 257 mahdollisesti voidaan käyttää. Sananvapauden rajoitukset täytyy
 258 johdonmukaisesti pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen
 259 välttämättömyysperiaatteen mukaisesti niin suppeina kuin suinkin,
 260 varoen sivuvaikutuksena kriminalisoimasta mielipiteitä ja
 261 tukahduttamasta laillistakin puhetta.