web commit by kaip
authorLars Wirzenius <liw@pieni.net>
Fri, 3 Apr 2009 16:40:17 +0000 (19:40 +0300)
committerLars Wirzenius <liw@pieni.net>
Fri, 3 Apr 2009 16:40:17 +0000 (19:40 +0300)
lehdistotiedotteet.mdwn

index 9e34433..d334f42 100644 (file)
@@ -13,7 +13,7 @@ Lehdistötiedoteluonnokset lähetetään effi-aktivistit-listalle, jossa tiedott
 
 Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
 
-Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse yksi päälähestymistapa, älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää pakosti mainitsematta. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Aiheen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. Toimittaja voi myös haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
+Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse yksi päälähestymistapa, älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää pakosti mainitsematta. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Tiedotteen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. Toimittaja voi myös haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
 
 Tee tiedotteesta sellainen, että siitä voi helposti tehdä myös lyhyen viivauutisen (max. 147 merkkiä eli pari lausetta) - esimerkiksi siteeraamalla tiedotteen ensimmäistä kappaletta, sähkeen (max. 4000 merkkiä) tai lyhyen uutisen (max. 800 merkkiä). STT:n pääjuttu on noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti) ja keskipitkä juttu on noin 2000 merkkiä pitkä ja tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä. Tee toimittajan työ mahdollisimman helpoksi eli älä tee tiedotteesta liian pitkää! Tee tiedote sellaiseksi, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja -laisia juttuja.