web commit by kaip

diff --git a/lexnokiafaq.mdwn b/lexnokiafaq.mdwn
index 97b2591..fa4a460 100644 (file)
--- a/lexnokiafaq.mdwn
+++ b/lexnokiafaq.mdwn
@@ -14,7 +14,7 @@ nimillä urkintalaki ja Lex Nokia, käsittely on
 kriittisessä vaiheessa eduskunnassa.  Tähän dokumenttiin on koottu
 olennaisia näkökulmia lakiesitystä koskien.
 
-Tämä dokumentti ei ole vielä ihan valmis, mutta toisaalta ei ole Lex Nokiakaan. 
+Tämä dokumentti ei ole vielä ihan valmis, mutta toisaalta ei ole Lex Nokiakaan. Tähän dokumenttiin on odotettavissa päivityksiä.
 
 ## Tavallisia väittämiä ja niiden vastaväittämät
 
@@ -28,21 +28,21 @@ Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja miksi et kerro
 Olemme niin tottuneita sekä antamaan muille että olettamaan itsellemme tietyn yksityisyyden, että emme edes huomaa sitä.  Emme ennen kuin se puuttuu.
 
 
-### Mutta tämähän koskee vain meilejä.
+### "Mutta tämähän koskee vain meilejä."
 
 Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä (webbiselailu, Internet-puhelut jne.).
 
-### Mutta tämähän koskee vain työasioita.
+### "Mutta tämähän koskee vain työasioita."
 
 Jos muutos olisi haluttu kohdistaa pelkästään työntekijöihin, 
 se olisi tehty lakiin yksityisyyden suojasta työelämästä.  Laki
 antaisi *kaikille yhteisötilaajille* (taloyhtiöt jotka hallinnoivat omaa viestintäverkkoaan, kirjastot, yliopistot, eduskunta jne.) oikeuden valvoa käyttäjiä.
 
-### Tietoverkko on työntekijän omaisuutta eikä yrityksen tietoverkkoa saa käyttää omien asioitten hoitoon
+### "Tietoverkko on työntekijän omaisuutta eikä yrityksen tietoverkkoa saa käyttää omien asioitten hoitoon"
 
 Laki ei koske vain työpaikkoja, vaan kaikkia yhteisötilaajia, eduskunta mukaanlukien.
 
-Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien suojaamisella, ei työaikojen seurannalla. Epäilemättä joku työnantaja voisi Lex Nokiaa kuitenkin työaikaseurantaankin käyttää.
+Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien suojaamisella, ei työaikojen seurannalla. Epäilemättä jokin työnantaja voisi Lex Nokiaa kuitenkin työaikaseurantaankin käyttää.
 
 Ihmisillä on tietty oikeus yksityisyyteen, jopa silloin kun viestinnän toinen osapuoli - esimerkiksi sähköpostin lähettäjä tai vastaanottaja - on töissä. Työnantajan lailliset keinot eivät saisi ylittää direktio-oikeutta (työnantajan oikeutta antaa määräyksiä työntekijöille). Jokainen ymmärtää, että jossain kulkee raja: työnantaja ei saa esimerkiksi pyytää työntekijää riisuuntumaan alasti USB-muistitikkujen löytämiseksi. Jos esimerkiksi yritys antaa työntekijälleen pääsyn Internettiin ja henkilökohtaisen viestintämahdollisuuden (mitä työnantajan ei ole pakko tehdä), niin työterveydenhuoltoon, ammattiyhdistyksen lakimieheen ja jopa kilpailevassa yrityksessä työskentelevään kaveriin pitää voida saada olla yhteydessä ilman pelkoa siitä, että viestintätiedot urkitaan.
 
@@ -117,3 +117,4 @@ työpaikallakin.
 * Huomioiden kuinka paljon erilaisia tulkintoja laista on onnistuttu saamaan aikaiseksi, eikö sen sisältö ole joka tapauksessa aivan liian epäselvä, jotta se voitaisiin hyväksyä nykymuodossaan?
 * EK & LVM väittävät, että laki vain parantaa työntekijöiden asemaa. Jos tästä olisi oikeasti kyse, miksi moinen hätä ajaa lakia läpi?
 * Jos kerran kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että tässä nyt parannetaan yrityssalaisuuksien suojaa ja lain halutaan koskevan vain suuria yrityksiä, miksi pykäliä ei ole säädetty työelämän tietosuojalakiin ja/tai rajattu koskemaan YT-menettelyn piirissä olevia yrityksiä?
+* Miksi lakia halutaan ajaa kuin käärmettä pyssyn piippuun ([lain aikaisempi inkarnaatiokin](http://www.effi.org/blog/kai-2006-08-17.html) tyrmättiin)?