sahkoaanestysfaq.mdwn

   1 ## Ohjeita
   2
   3 Huomaa, että tähän dokumenttiin kirjoitettu voidaan julkaista [Public Domain -lisenssillä](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
   4 Versio tästä dokumentista on julkaistu osoitteessa
   5 <http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html>
   6
   7 # Sähköäänestys-FAQ
   8
   9 Alkuperäinen versio tästä tekstistä julkaistiin alunperin Effin blogissa
  10 24.8.2007 osoitteessa <http://www.effi.org/blog/kai-2007-08-24.html>. Tätä
  11 alunperin blogiartikkeliksi tarkoitettua tekstiä päivitettiin sittemmin useampaan
  12 otteeseen, mistä syystä päätimme siirtää sen tähän osoitteeseen.
  13
  14 Sähköistä äänestystä koskevissa keskusteluissa samat argumentit tuntuvat toistuvan.
  15 Tässä dokumentissa on koottu näitä argumentteja yhteen kommentoituna. Vastaukset on alun perin kirjoitettu vastauksiksi nettikeskusteluihin, josta syystä niiden tyyli on usein naseva.
  16
  17 Tämän dokumentin ohella hyviä - ja erityisesti Suomen järjestelmän osalta osin ajantasaisempia - tiivistelmiä
  18 ovat erityisesti Effin kesäkuussa 2008 julkaisemat [lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportti Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudempi englanninkielinen versio][60].
  19
  20 Tämä dokumentti on [Public Domainia](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
  21
  22 ### Sisällys
  23
  24 *   Effi sähköisestä äänestämisestä
  25 *   Yleistä
  26 *   Sähköisen äänestyksen tarve
  27 *   Kansalaisten luottamus äänestykseen
  28 *   Sähköisen äänestyksen valmistelu Suomessa
  29 *   Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton
  30 *   Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa
  31 *   Mikä on paperivarmistus?
  32 *   Nettipankkikin on olemassa, miksi ei siis myös nettiäänestys
  33 *   Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään
  34 *   Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita
  35 *   Tietokone ei tee virheitä
  36 *   Suomalainen järjestelmä on täydellinen
  37 *   Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa
  38 *   Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä
  39 *   Tekniikan kehitystä ei saa estää
  40 *   Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin
  41 *   Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen
  42 *   Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?
  43 *   Lähteistä
  44 *   Muita viitteitä
  45
  46 ### Effi sähköisestä äänestämisestä
  47
  48 *   [Finnish E-Voting Fiasco: Votes Lost][56] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 28.10.2008)
  49 *   [EFFI: Aika pistää piste sähköäänestysfarssille][61] (Effi 28.10.2008)
  50 *   [Effi: Sähköisen äänestyksen pilotti ei todista mitään][62] (Effi 26.10.2008)
  51 *   [Radiohaastattelu sähköisestä äänestyksestä][57] (Effin blogi/Timo Karjalainen 16.10.2008)
  52 *   [Sähkö äänestää omapäisesti maailmalla, meillä OM ei näe ongelmia][58] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 3.10.2008)
  53 *   [Oikeusministeri: sähköisen äänestyksen auditointiraportti tieteisfantasiaa][59] (Effin blogi/Kai Puolamäki 4.9.2008)
  54 *   [Effi's e-voting 'shadow report' in English][60] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 1.9.2008)
  55 *   [Sähköinen äänestysjärjestelmä rikkoo sekä lakia että vaalisalaisuuden][54] (Effi 24.6.2008)
  56 *   [Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä suosituksia][53] (Effi 19.6.2008)
  57 *   [Lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52] (Effi 10.6.2008)
  58 *   [Sähköäänestysjärjestelmän vaatimusdokumentteja][51] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 21.5.2008)
  59 *   [Salassapitosopimuksen anatomia][50] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 20.3.2008)
  60 *   [Effi valmis osallistumaan sähköäänestyspilotin auditointiin][49] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 12.3.2008)
  61 *   [Dokumentoimattomia salaisuuksia][48] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 10.3.2008)
  62 *   [Sähköisen äänestyksen eteneminen - Oikeusministeriö tyrmää myös akateemisten tahojen kritiikin][47] (Effin blogi/Jyri Luostarinen 28.2.2008)
  63 *   [Oikeusministeriön vaalipäällikkö julistautuu marttyyriksi][29] (Effin blogi/Kai Puolamäki 26.1.2008)
  64 *   [Äänestysjärjestelmä ei saa olla liikesalaisuus][45] (Effi 25.1.2008)
  65 *   [Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan][40] (Effin blogi/Antti Honkela 16.3.2006 ja lausunto oikeusministeriölle)
  66 *   [Jäitä hattuun sähköisessä äänestämisessä][1] (Effi 21.8.2007)
  67
  68
  69
  70 ### Yleistä
  71
  72 Aluksi on syytä muistuttaa, mitä äänestysjärjestelmältä vaaditaan. Nämä vaatimukset perustuvat demokraattisen valtion vaatimuksiin.
  73
  74 *   Järjestelmän pitää valvoa, että kukin äänioikeutettu voi äänestää vain kerran.
  75 *   Äänestäjää lukuunottamatta kukaan ei saa tietää, ketä kukin on äänestänyt.
  76 *   Äänestäjän ja myös hävinneiden ehdokkaiden pitää voida luottaa, että äänet on laskettu tuloksessa oikein ja että ääniä ei katoa tai ilmesty tyhjästä.
  77 *   Äänestäjä ei saa pystyä todistamaan muille äänestäneensä tietyillä tavoilla. Näin estetään äänten ostaminen tai äänestäjien painostus. Samasta syystä äänestämisen on tapahduttava henkilökohtaisesti.
  78 *   Järjestelmän on toimittava luetettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa, siis sellaisissa, joissa tyypillisesti YK lähettäisi rauhanturvaajia.
  79 *   Järjestelmän on mahdollistettava vaalitarkkailu, myös ulkomaisille ja valtioiden välisille organisaatioille. Demokraattisen valtion hallinnon kansan luottamus pitää pystyä uskottavasti todistamaan muille valtioille. Epädemokraattisille valtioille on pystyttävä näyttämään esimerkkiä.
  80 *   Järjestelmän on paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy. Tämä vaatimus johtaa siihen, että "tavallisen kadunmiehen" on ymmärrettävä järjestelmän toiminta; muutoin epäilyt väärinkäytöksistä voivat johtaa epävakaissa oloissa jopa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen.
  81
  82 Jos tarkastellaan nykyistä paperilippuja käyttävää äänestystä näiden vaatimusten valossa, se täyttää kaikki nämä vaatimukset erittäin hyvin. Suomessahan ääntenlasku tehdään hajautetusti (jokaisella äänestyspaikalla) kilpailevien puolueiden edustajien toimesta, ja laskennat tarkistetaan keskitetysti. Jokaisen äänestyspaikan tulos julkistetaan erikseen, jotta vaalilautakunnat voivat varmistua omien laskujensa oikeasta huomioimisesta.
  83
  84 Nykyinen järjestelmä otettiinkin käyttöön aikana, jolloin ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Tästä huolimatta haluttiin luottaa siihen, että vaalitulos on laskettu oikein ja että kukaan ei pääse valtaan vaalivilpillä.
  85
  86 Nykyisessä järjestelmässä äänestystuloksen laajamittainen huomaamaton väärentäminen vaatisi maantieteellisesti laajan ja puoluerajat ylittävän salaliiton. Järjestelmä myös mahdollistaa äänten tarkastuslaskennan, koska äänestyslippuja voidaan laskea uudelleen niin mona kertaa, kuin halutaan.
  87
  88 Vaatimusten toteuttaminen täysin sähköisesti taas on hyvin hankalaa. Perinteiset tietojärjestelmäturvallisuuden menetelmät eivät yleensä pysty vastaamaan kaikkiin edellä esitettyihin vaatimuksiin samalla kertaa, ja jotkin turvamekanismit voivat olla ristiriidassa toisten vaatimusten kanssa. Esimerkiksi pankkijärjestelmät voidaan rakentaa suurelta osin lokimekanismien, kirjanpidon ja vastaavien varaan. Sähköäänestyksessä taas esimerkiksi sen tiedon, kuka äänesti ketä, kirjaaminen on jo liikaa. Pankkijärjestelmien turvallisuus perustuu myöskin siihen, että väärinkäytösten riski on riittävän pieni rahassa mitattuna. Demokraattisissa vaaleissa päätetään ihmisten elämään vaikuttavasta lainsäädäntövallasta, jota taas ei voi rahassa mitata.
  89
  90 Tämän vuoksi Effin kanta on, että täysin sähköistä äänestysjärjestelmää ei pidä ottaa käyttöön. Effin kannan sähköäänestysasiassa tiivistää hyvin äänestysjärjestelmästä vastaavan oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) oman [puoluehallituksen kanta 2.12.2005][21]:
  91
  92 > "Edellä kuvatun perusteella Vihreä liitto ei kannata tehtyä esitystä vaalilain muuttamisesta. Jos kuitenkin sähköinen äänestys halutaan mahdollistaa, on ehdoton vaatimus sisällyttää järjestelmään äänikohtainen äänestäjän varmentama paperituloste."
  93
  94 ### Sähköisen äänestyksen tarve
  95
  96 Oikeusministeriö toteaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
  97
  98 > "Yleisesti ottaen vaalijärjestelmämme toimii teknisessä mielessä varsin hyvin, mistä on osoituksena se, että vaalit toimitetaan ongelmitta ja niiden tulokset saadaan selville kansainvälisestikin verrattuna nopeasti. Pakottavia muutospaineita ei tässä suhteessa voidakaan katsoa olevan."
  99
 100 Minkäänlaista pakkoa siirtyä sähköiseen äänestykseen ei siis ole.
 101
 102 #### Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta
 103
 104 Yleisesti ottaen sähköistyminen toki on tulevaisuutta.  Valtiollisissa vaaleissa virta ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan juuri niistä syistä, joita tässäkin dokumentissa on selostettu.  Esimerkiksi [Yli puolet Yhdysvaltain osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestämisen][30] ja useissa osavaltioissa prosessi on meneillään.
 105
 106 Euroopan maista [Hollannin hallitus on päättänyt luopua sähköisistä äänestyksistä][55], koska ne eivät ole tarpeeksi turvallisia. Lisäksi [Iso-Britanniassa on ilmoitettu][63], että sähköisen äänestyksen pilotteja ei ole enää suunnitteilla.
 107
 108 Joidenkin mielestä tekniikan kehitys ja "nykyaikaisiin" järjestelmiin siirtyminen on jo sinällään hyvä asia. "Vanhanaikaista" paperijärjestelmää hyvänä pitäviä pidetään kehityksen jarruina.
 109
 110 Nykyään käytössä oleva paperijärjestelmä on kuitenkin toimiva, tehokas (vaalitulokset saadaan käytännössä parissa tunnissa), edullinen (varsinkin kun ottaa huomioon vaihtoehtoisen sähköisen järjestelmän hankinta-, ylläpito- ja muut kulut), ymmärrettävä (jokainen kykenee ymmärtämään ääntenlaskuprosessin ja sen luotettavuuden varmistuksen periaatteet) sekä avoin (muun muassa kilpailevien puolueiden edustajat valvovat ääntenlaskua).
 111
 112 Sähköisessä äänestysjärjestelmässä, jossa on monta vaihetta, pieni joukko voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa merkittävästi äänestystuloksen oikeellisuuteen.
 113
 114 #### Väite: Nettiäänestys aktivoi äänestämään
 115
 116 Nettiäänestys voi alentaa äänestyskynnystä ja siten väliaikaisesti vähentää äänestysaktiivisuuden laskua. Nykymuotoinen paperiäänestys ennakkoäänestysmahdollisuuksineen ei kuitenkaan ole selitys äänestysprosenttien pienenemiselle, vaan kyse on politiikan uskottavuudesta, moraalista ja vetovoimasta. Äänestysaktivisuuden laskeminen on yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ratkea nettiäänestysmahdollisuudella.
 117
 118 Aihetta on tutkittu ja [tulokset][24] kertovat, että etä-äänestysmahdollisuus (jonka erityistapaus nettiäänestys on) ei aktivoi äänestämään.
 119
 120 Yksi syy äänestysaktiivisuuden laskuun voi esimerkiksi olla, että erilaisilla eturyhmillä on yhä suurempi vaikutus poliittiseen päätöksentekoon. Äänestäjät, varsinkin nuorempi sukupolvi, voivat tuntea, että [heidän mielipiteitään ei kuunnella][25] tarpeeksi. Kuvaava esimerkki Effin toiminta-alalta oli [musta joulukuu][26] vuonna 2005, jolloin säädettiin urakalla uutta älytöntä lainsäädäntöä.
 121
 122 Nettiäänestys ei ratkaise näitä asioita.
 123
 124 On myös syytä erottaa sähköinen äänestyspaikalla tapahtuva äänestys, jota oikeusministeriö on ehdottanut ja jota [kokeillaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa][19], ja Internetin kautta tapahtuva nettiäänestys, jota muun muassa [viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on visioinut][20].
 125 Tietoturvamielessä verkon kautta tapahtuva nettiäänestys sisältää periaatteessa
 126 kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestämisen riskit
 127 ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida.
 128
 129 ### Kansalaisten luottamus äänestykseen
 130
 131 Äänestyksen tietokoneistaminen voi heikentää ihmisten luottamusta äänestykseen ja siihen, että sillä voisi oikeasti vaikuttaa mihinkään - tämä luottamus on jo nykyään heikoilla - ja siten johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Oma käännös asiaa käsittelevästä [Timothy Leen kolumnista][27] (Slashdot: [E-Voting Undermines Public Confidence In Elections][28]):
 132
 133 > "[Marylandin osavaltiossa äänestyskoneiden kuljetuksesta on palkattu vastaamaan yritys, jonka johdossa on osavaltion entinen osavaltion Rebublikaanisen puolueen johtaja.] - - Huolimatta siitä, kuka kuljettaa nämä äänestyskoneet, kansaa pyydetään luottamaan siihen, että niitä ei manipuloida. Hyvin suunnitellussa äänestysjärjestelmässä äänestäjien ei pitäisi tarvita luottaa keneenkään. Koko prosessin pitäisi olla yksinkertainen ja läpinäkyvä, siten että kuka tahansa kykenee tarkkailemaan prosessia ja varmistumaan siitä, että äänestys suoritettiin oikein. Sähköisten äänestyslaitteiden monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys tekee tehokkaan julkisen tarkastelun mahdottomaksi, mistä syystä ne ovat huono ajatus, vaikka mitään yksilöityä todistetta vilpistä ei olisikaan."
 134
 135 Suomessa oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköisen äänestyksen tapauksessa [pitää vain luottaa oikeusministeriön virkamiehiin][29]. [Hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18] sanotaan asiasta:
 136
 137 > "Suomen vaalijärjestelmä on jo lähes sadan vuoden ajan perustunut luottamushenkilöjärjestelmään, jonka mukaan vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten tulee edustaa eri poliittisia puolueita. Siten on pyritty varmistamaan vaalien yleistä luotettavuutta ja oikeudellisuutta. Sähköinen äänestäminen muuttaisi vaalien luonnetta tässä suhteessa."
 138
 139 ### Sähköisen äänestyksen valmistelu Suomessa
 140
 141 Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40].
 142
 143 Oikeusministeriö on myös toistuvasti kieltäytynyt antamasta järjestelmään liittyviä dokumentteja julkisuuteen, vedoten yrityssalaisuuksiin sekä muihin salassapitomääräyksiin.
 144
 145 ### "Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton"
 146
 147 Virossa on todella käytetty sähköistä nettiäänestystä. Sen onnistuneen markkinoinnin ansiosta monet jakavat esierkiksi [ministeri Lindénin virheellisen käsityksen][22], jonka mukaan Viron nettiäänestyskokeilu oli sujunut täydellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Viron valtiollisen vaalilautakunnan sivuilla julkaistussa ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) [raportissa][23] sanotaan. Raportti toteaa, että nettiäänestykseen liittyy useita haasteita läpinäkyvyyden ja tuloksen luotettavuuden suhteen ja ellei haasteisiin pystytä vastaamaan, suosittaa harkitsemaan nettiäänestyksestä luopumista (oma suomennos):
 148
 149 > "Vaikka kansallinen vaalilautakunta näkikin vaivaa minimoidakseen järjestelmään sisäänrakennetut riskit, järjestelmän testaus ja auditointi olisi voinut olla kattavampaa. Lisäksi, poliittiset puolueet tai kansalaisyhteiskunta eivät ilmeisesti juuri lainkaan valvoneet Internet-äänestysprosessia. Toteutettu Internet-äänestysjärjestelmä näyttää toimineen Virossa tässä tapauksessa. Kuitenkin, jos edellä mainittuja seikkoja ei tehokkaasti huomioida, viranomaisten pitäisi harkita uudestaan ptiäisikö Internet olla laajalti käytettävissä oleva äänestysmenetelmä, ja vaihtoehtoisesti pitäisikö sitä käyttää vain rajoitetusti tai ei laisinkaan."
 150
 151 > [alkuperäinen teksti:] *"Although the National Election Committee made considerable efforts to minimize the inherent risks, testing and auditing of the system could have been more comprehensive. Furthermore, there appeared to be almost no oversight of the internet voting process by political parties or civil society. The internet voting system as implemented appears to have functioned in the Estonian context on this occasion. Yet, unless the above-mentioned factors are effectively addressed, the authorities should reconsider whether the internet should be widely available as a voting method, or alternatively whether it should be used only on a limited basis or at all."*
 152
 153 Viron viime aikoina kokemien nettihyökkäyksen valossa ei olisi yllättävää, jos vaalien heikoin lenkki eli nettiäänestys joutuisi koetukselle seuraavissa vaaleissa. Ei ole mahdotonta, että joku tekisi haittaohjelman, joka käyttäjän huomaamatta muuttaisi annettua ääntä; vastaavanlaisia haittaohjelmia käytetään tekemään nettipankeissa tilisiirtoja käyttäjän huomaamatta. Nettiäänestys on altis myös nimipalvelu- ja palvelunestohyökkäyksille ja niin edelleen; "liikuvia osia" ja siten potentiaalisia vikapisteitä on perinteiseen paperiäänestysjärjestelmään verrattuna todella paljon. Ylipäätään nettiäänestysprosessi sisältää niin paljon vaikeasti hallittavia ja suojattavia tekijöitä, että jos joku haluaa tehdä maata vastaan kyberhyökkäyksen ja aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta väärentämällä vaalituloksen, olisi nettiäänestys varteenotettava kohde.
 154
 155 Bruce Schneierin [sanoin](http://www.schneier.com/crypto-gram-0012.html#1):
 156 "A secure Internet voting system is theoretically possible, but it would be the first secure networked application ever created in the history of computers."
 157
 158 #### Nettiäänestys ja äänestäjän painostus
 159
 160 Painostus voi olla perheen tai ulkopuolisten suorittamaa tai ääniä voidaan ostaa. Erityisen ongelmallista ulkopuolisten suorittama painostus tai äänten ostaminen voivat olla, jos tuloerot ovat suuria tai yhteiskunnallinen tilanne on muuten epävakaa.
 161
 162 Viron nettiäänestyksessä äänensä saattoi myöhemmin muuttaa. Tämän oli tarkoitus ehkäistä äänestäjän painostusta ja äänten ostamista: vaikka ääni olisikin annettu valvonnan alaisena, olisi äänestäjä voinut periaatteessa painostajan tietämättä vielä myöhemmin muuttaa ääntään. Äänestäjä saattoi myös antaa paperiäänen nettiäänestyksen sulkeuduttua; tällaisessa tapauksessa nettiääni jätettiin huomiotta. Näin esimerkiksi äänten ostaja ei olisi voinut olla varma, ketä äänestäjä oikeasti lopulta äänesti. Äänestysjärjestelmä kuitenkin tallensi ajan, jona ääni oli annettu; poliittiset puolueet ja vaalitarkkailijat näkivät tämän ajan, jonka avulla ne olisivat periaatteessa voineet selvittää korjasiko äänestäjä myöhemmin ääntään.
 163
 164 Uudelleenäänestysmahdollisuus ei tietenkään estä tehokasta painostusta tai äänten ostamista. Ääni voidaan esimerkiksi antaa valvonnan alla ja tämän jälkeen "lainata" äänestykseen tarvittavaa henkilökorttia nettiäänestyksen päättymiseen asti. Paperiäänenkään antamisen estäminen ei ole vaikeaa; vaalipäivänä voidaan laittaa joku vahtimaan äänestyspaikkaa tai äänestäjä voi olla liikuntarajoitteinen tai esimerkiksi ulkomailla asuva henkilö.
 165
 166 Myönnettäköön, että kännykkäkamerat ovat tuoneet lievän painostusmahdollisuuden myös suomalaiseen paperilipuilla tapahtuvaan äänestämiseen ja tietenkin äänen antamisen voi painostuksella estää kokonaan. Jälkimmäistä ongelmaa on vaikea estää, mutta edellisen osalta Oikeusministeriön tulisikin tutkia, pitäisikö äänestyskopissa kieltää myös kameran käyttö. Joka tapauksessa etä-äänestyksessä on huomattavan paljon suurempi riski painostukselle.
 167
 168 ### "Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa"
 169
 170 Yhdysvalloissa on pitkään käytetty eri osavaltioissa erilaisia sähköisiä äänestysjärjestelmiä. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Yhdysvaltain äänestystapahtumat ovat hyvin monimutkaisia (samoissa vaaleissa voidaan valita vaikkapa presidentti ja kymmenkunta pienempää viskaalia ja äänestää vielä lakimuutoksista sen lisäksi).
 171
 172 Yhdysvaltain kokemukset ovat erittäin arvokkaita. Olisi naiivia olettaa, että Suomessa tietotekninen osaaminen olisi oleellisesti niin paljon parempaa kuin Yhdysvalloissa, että vastaavia ongelmia ei lintukodossamme voisi esiintyä.
 173
 174 Yksi Yhdysvalloissa [opittu läksy on][30], että ainoa järkevä tapa saada riippumaton varmistus sähköisen äänestysjärjestelmän toiminnasta on kerätä jokaiselta äänestäjältä uurnaan tämän itsensä tarkistama paperitosite, joiden perusteella tulos voidaan tarvittaessa tarkistaa.
 175
 176 Suomeen ehdotetut järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne.
 177
 178 Oikeusministeriö on esittänyt, että Suomen järjestelmä on varmempi kuin Yhdysvaltojen, koska täällä käytetään keskitettyä sähköistä uurnaa eikä ääniä tallenneta äänestyskoneisiin. Tämä todellakin estää tiettyjä ongelmia ja vähentää itse äänestyskoneeseen liittyviä riskejä, mutta se ei vaikuta lainkaan täyssähköisen äänestyksen suurimpaan ongelmaan eli siihen, että tarkistuslaskentaa ei voida suorittaa ja että järjestelmä voi väärentää vaalituloksen.
 179
 180 ### "Mikä on paperivarmistus?"
 181
 182 [Paperivarmistuksessa (VVPR, Voter Verified Paper Record, tai VVPB, Voter Verified Paper Ballot)][30] äänestäjä saa äänestään paperitositteen. Tosite ei jää äänestäjälle, vaan hän laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen. Näin kerätyillä tositteilla voidaan suorittaa tarkastuslaskenta. Vaikka kaikkia tositteita ei aina laskettaisikaan, voidaan esimerkiksi laskea satunnaisotannalla valittujen äänestyspaikkojen äänet ja verrata näin saatuja äänimääriä sähköiseen tulokseen. Jos sähkö- ja paperitulokset eroavat toisistaan, lasketaan kaikki paperiäänet ja hylätään sähköinen tulos kokonaan. Samaten jos kisa menee tiukoille tai jokin osapuoli syyttää sähköisestä vaalivilpistä, voidaan laskea paperitositteet. Paperivarmistus on hyvä ratkaisu, koska paperitositteiden avulla voidaan suorittaa äänistysohjelmistoista ja -laitteista riippumaton, avoin ja ymmärrettävä tarkastuslaskenta.
 183
 184 Yhdysvalloissa on kokemuksien perusteella [luovuttu][30] laajalti puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja siirrytty paperivarmistuksen käyttöön, jotta äänestyslaitteista ja -ohjelmistoista riippumaton tarkastuslaskenta olisi mahdollinen.
 185
 186 ETYJ:n [vaalitarkkailijan käsikirjassa](http://www.osce.org/publications/odihr/2005/04/14004_240_en.pdf) sanotaan (s. 44, oma suomennos):
 187
 188 > "Potentiaalisia ongelmia, joista tulisi olla tietoinen - - sähköiset äänestysjärjestelmät ilman äänestäjän tarkastamaa auditoitavaa paperijälkeä tai muuta manuaalista paperiauditointitapaa"
 189
 190 Euroopan komission [oppaassa](http://ec.europa.eu/europeaid/multimedia/publications/documents/thematic/ec_methodological_guide_on_electoral_assistance_en.pdf) todetaan samansuuntaisesti (s. 65, oma suomennos):
 191
 192 > "Nykyään pidetään tarpeellisena - läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi - sisällyttää kaikkiin sähköisiin äänestysprosesseihin auditoitava paperijälki. - - Näiden ominaisuuksien mukana oloa tulee pitää tarpeellisena - -"
 193
 194 Effi vaati [lausunnossaa oikeusministeriölle][31] paperivarmistusta ministeriön suunnittelemaan sähköiseen äänestysjärjestelmään, huonolla menestyksellä. Suomeen ehdotetussa järjestelmässä ei siis ole paperivarmistusta, täällä luotetaan sähköisen järjestelmän erehtymättömyyteen.
 195
 196 ### "Nettipankkikin on olemassa, miksi ei siis myös nettiäänestys"
 197
 198 Kuten tämän dokumentin alussa on perusteltu, pankkijärjestelmän haasteet ovat äänestykseen verrattuna hyvin erilaiset. Pankkien turvajärjestelyt eivät siis sovi äänestysjärjestelmille, tai eivät täytä kaikkia äänestyksen erityistarpeita. Tärkeimmät erot pankkijärjestelmän ja sähköisen äänestyksen välillä ovat [anonyymiys, korjattavuus ja luotettavuus][32]:
 199
 200 *   *Anonyymiys.* Pankki tietää aina tilisiirroissa sekä maksajan että maksun saajan henkilöllisyyden, mutta äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä ei saisi vaalisalaisuuden vuoksi liittää toisiinsa. Anonyymiysvaatimuksen vuoksi suurta osa esimerkiksi tilisiirtojen turvamekanismeista ei voi soveltaa sähköiseen äänestämiseen (ellei anonyymiyttä haluta rikkoa). Vaalivilpin huomaaminen - toisin kuin esimerkiksi pankkitilin virheveloituksen huomaaminen tiliotteesta, korjaaminen ja vilppiin syyllisten kiinni saaminen on tästä syystä puhtaasti sähköisessä äänestyksessä mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi mainittu pankkitilin virheveloituksen huomaaminen ja korjaaminen.
 201 *   *Korjattavuus.* Pankki ylläpitää moninkertaista kirjanpitoa ja muita varmistuksia. Jos esimerkiksi tilisiirtoa epäillään virheelliseksi, voidaan selvittää mistä on kyse ja korjata aiheutunut virhe. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä korjattavuuden toteuttaminen on huomattavasti vaikeampaa, koska riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä.
 202 *   *Luotettavuus.* Jos joku väittää kavaltaneensa miljoona euroa, mutta kukaan ei tunnusta menettäneensä rahoja, kavallusväitteen voi jättää omaan arvoonsa. Jos joku toisaalta väittää murtaneensa sähköisen äänestysjärjestelmän ja huijanneensa vaaleissa, puhtaasti sähköisessä järjestelmässä (jossa ei esimerkiksi ole paperivarmistusta) ei auta muuta kuin luottaa äänestysjärjestelmään. Äänestysjärjestelmän on siis paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy.
 203
 204 Pankkijärjestemätkin sekoilevat ja joskus jopa tilin saldo näkyy väärin - muistetaan esimerkiksi surullisenkuuluisa Sampo-pankin tietojärjestelmäuudistus keväällä 2008. Virheet voidaan kuitenkin korjata, koska asiakas huomaa, että tilin saldo on virheellinen ja moninkertaisten varmistusten vuoksi oikea saldo voidaan selvittää. Sähköisessä äänestyksessä sen sijaan pitää vain luottaa äänestystulokseen, jos riippumatonta tapaa selvittää oikeaa tulosta (esim. paperivarmistus) ei ole.
 205
 206 Kaupallisten tietojärjestelmien turvallisuus perustuu liiketaloudellisten riskien analyysiin. Riskien arvioinnin jälkeen päätetään vastatoimet (kontrollit), joilla jäännösriski pienennetään tasolle, jossa se voidaan taloudellisesti kantaa. Tämä malli toimii hyvin kaupallisessa maailmassa, mutta ei äänestyksessä. Vaaleissa valitaan henkilöitä ja puolueita, joilla on lainsäädäntövaltaa - tämä valta on muutakin kuin rahan käyttöä. Väärää vaalitulosta ei voi korvata rahalla.
 207
 208 Sähköisen äänestysjärjestelmän auditoinnin ja ylläpidon hoitaa usein yksityinen yritys. Kannattaa miettiä, halutaanko vaalijärjestelmä ulkoistaa ehkä ulkomaalaisomistuksessa olevalle yritykselle, muistaen että järjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Pahimmassa tapauksessa pelkkä epäily äänestystuloksen oikeellisuudesta voi johtaa yhteiskuntarjärjestyksen kaatumiseen.
 209
 210 Suomenkin suunnitellussa järjestelmässä äänestysjärjestelmä voisi olla [pääosin ulkoistettu pörssiyhtiöön][33] (kyse olisi vaalipaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestämisestä, nettiäänestystä oikeusministeriö ei ole vielä esittänyt). [Hallituksen esitys 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
 211
 212 > "Sähköinen vaaliuurna, kuten muutkin vaalitietojärjestelmän osat, toimisi oikeusministeriön kanssa sopimussuhteessa olevan tietotekniikkatoimittajan laitteilla toimittajan jossakin toimipisteessä."
 213
 214 #### Nettipankit ja nettiäänestys
 215
 216 Nettipankkien tietoturvassa on puutteita, minkä pankit hyvin ymmärtävät. Pelkästään vuonna 2005 Nordean verkkopankin asiakkailta huijattiin kalastelemalla 60.000 euroa. Riskien hallintaan on kuitenkin keinoja ja vahingot ovat rahalla korvattavissa. Yksittäiset vahingot ovat pankin liikevaihtoon verrattuna niin mitättömiä, että verkkopankkeja kannattaa väärinkäytöksistä huolimatta ylläpitää ja käyttää.
 217
 218 Suuri osa kotitietokoneista on lisäksi tälläkin hetkellä käyttäjien tietämättä haittaohjelmien saastuttama. Tähän saakka näitä koneita on käytetty muun muassa huijauksiin, roskapostittamiseen ja palvelunestohyökkäyksiin. On myös tiettyihin nettipankkeihin erikoistuneita haittaohjelmia: kun käyttäjä kirjautuu nettipankkiin, voi haittaohjelma tehdä käyttäjän huomaamatta suurehkon tilisiirron. Onko viisasta sallia sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa näitä koneita käytetään myös nettiäänestämiseen? (Käyttäjä huomaa lopulta haittaohjelman tekemän tilisiirron, koska tilin saldo pienenee, mutta haittaohjelman tekemää äänestystä ei samalla tavalla voi huomata.)
 219
 220 ### "Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään"
 221
 222 Akatemiaprofessori Hannu Nurmi on sitä mieltä, että nettiäänestys olisi varmaan ihan turvallista (Helsingin Sanomat 31.1.2008). Helsingin Sanomien mukaan "hän muistuttaa, että intressi murtautua äänestysjärjestelmään on pienempi kuin murtautua esimerkiksi pankkijärjestelmään".
 223
 224 Ottaen huomioon, kuinka kilpailtuja luottamustoimet ja edustajanpaikat ovat, ja kuinka suuri valta kansanedustajalla on, on melkoista vähättelyä sanoa, että äänestysjärjestelmään murtautumisessa ei olisi intressejä. Eduskunta päättää myös melkoisista rahasummista, joten suoranaista rahallistakin kiinnostusta voi olla. Rahaa voisi tehdä myös välillisesti, vaikkapa lyömällä vetoa vaalien voittajasta. Pahantekijän mielikuvitus on rajaton.
 225
 226 Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa muidenkin antamista kommenteista paistaa asenne, jonka mukaan äänestäjiä ei kiinnosta tai ainakaan pitäisi kiinnostaa äänestyksen luotettavuus. Ketään ei myöskään tunnu kiinnostavan,
 227 että vaalijärjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös kiristyneessä sisä- tai ulkopoliittisessa tilanteessa,
 228 jossa kaikkiin viranomaisiin ei voi luottaa, ja jossa mahdollinen nettivaalijärjestelmä
 229 voi joutua verkkohyökkäyksen kohteeksi.
 230
 231 Samalla tavalla voisi kai sanoa, että kenenkään intressi marssia Suomen rajojen yli on pienempi kuin murtautua esimerkiksi Nordean pankkiholviin, joten puolustusvoimat voi lakkauttaa. Toivottavasti Suomessa ei suhtauduta samalla asenteella muihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin - verkon kautta
 232 nettiäänestysjärjestelmän murtaminen ja pelkästään uskottava epäily vaalituloksen oikeellisuudesta kun voisi pahimmillaan johtaa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen.
 233
 234 On hyvä muistaa, että nykyajan konflikteissa tietoverkot
 235 [ovat myös taistelutantereita](http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34557)
 236 ([Helsingin Sanomat 16.8.2008 kybersodankäynnistä](http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Viro+ja+Puola+puolustavat+Georgiaa+ven%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4+verkkohy%C3%B6kk%C3%A4yksi%C3%A4+vastaan/1135238684787),
 237 [Digitoday 19.8.2008](http://www.digitoday.fi/mielipide/2008/08/19/euroopan-tulivoimaisin-botnet/200821453/66)).
 238
 239 ### "Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita"
 240
 241 Ääntenlaskun apuna käytetään nykyäänkin luonnollisesti tietokoneita. Tuloksen huomaamaton manipuloiminen ei kuitenkaan onnistu, koska oikeusministeriö julkaisee laskennan perusteena käytetyt äänestysaluekohtaiset tulokset. Jos oikeusministeriön julkaisema äänestysalueen vaalitulos on väärä, huomaavat äänestysalueen ääntenlaskussa olleet tämän, mukaan lukien kilpailevien puolueiden asettamat valvojat. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä tätä varmistusta ei ole.
 242
 243 Toisaalta, jokainen voi laskimen tai tietokoneen avulla itse varmistua, että oikeusministeriön julkaisemien äänestysaluekohtaisten tulosten perusteella saadut ehdokkaiden kokonaisäänimäärät on laskettu oikein.
 244
 245 (Esimerkki: [Ehdokkaiden saamat äänet vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Helsingin äänestysalueella "Kruununhaka A"][34])
 246
 247 Nykyisessä järjestelmässä tarkastuslaskenta on myös helppo suorittaa.
 248
 249 ### "Tietokone ei tee virheitä"
 250
 251 Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että tietokoneet ovat puolueettomia ja uskollisia työjuhtia, jotka laskevat äänestystuloksen aina oikein. Siksi syytä huoleen ei muka ole.
 252
 253 Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tietokoneet tekevät täsmälleen mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Kone voidaan ohjelmoida yhtä hyvin laskemaan äänet kuin toteuttamaan vaalivilpin.
 254
 255 Ohjelmissa on virheitä. Mitä monimutkaisempi äänestysjärjestelmä on, sitä enemmän siinä on myös vikaantuvia osia.
 256
 257 Joitakin [esimerkkejä][35]:
 258
 259 *   Vuonna 2003 Virginiassa eräs ehdokas menetti 100 ääntä ohjelmointivirheen vuoksi.
 260 *   Vuonna 2001 Kaliforniassa äänet oli pakko laskea käsin ohjelmointivirheen vuoksi.
 261 *   Vuonna 2000 Floridassa Al Gore sai eräässä piirikunnassa presidentinvaaleissa -16.022 ääntä, siis negatiivisen äänimäärän.
 262 *   Vuonna 2003 Indianassa Boonen piirikunnasta, jossa oli noin 20.000 äänioikeutettua, oli annettu yhteensä yli 140.000 ääntä.
 263 *   Vuonna 2008 amerikkalainen äänestyslaitevalmistaja [varoitti](http://seattletimes.nwsource.com/html/nationworld/2008131168_voting22.html), että heidän 34 osavaltiossa käytössä oleva äänestysjärjestelmä hukkaa ääniä ([Sähköisen äänestysjärjestelmän myyjä myönsi virheet USA:ssa](http://www.digitoday.fi/p/200821993), Digitoday 26.8.2008; [Kansanedustaja Kasvi: Sähköisessä äänestyksessä tietoturvaongelmia](http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kansanedustaja+Kasvi+S%C3%A4hk%C3%B6isess%C3%A4+%C3%A4%C3%A4nestyksess%C3%A4+tietoturvaongelmia/1135239103437), HS 1.9.2008).
 264 *   Vuonna 2008 Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä johti 232 keskeytyneeseen äänestystapahtumaan kolmen kunnan alueella.
 265
 266 Samanlaisia tarinoita on satoja lisää, [Effinkin lausunnossa][31] on lisää viitteitä. Voi vain arvailla, kuinka usein ongelmia ei ole huomattu ja vaalin tulos on ollut virheellinen. Huomattavaa on myös, että ongelmat eivät ole yleensä koskeneet yhtäläisesti kaikkia ehdokkaita, vaan ne ovat lisänneet tai vähentäneet tietyn ehdokkaan äänimääriä.
 267
 268 ### "Suomalainen järjestelmä on täydellinen"
 269
 270 Suomalainen järjestelmä on kaikkea muuta kuin täydellinen. Tarkempia lisätietoja on kerrottu [lausunnossa raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportissa Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudemmassa englanninkielisessä versio][60].
 271
 272 Suomen järjestelmää suunniteltaessa "täydellisyys" nostettiin useasti esille.
 273
 274 Oikeusministeriö kirjoittaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
 275
 276 > "- - äänestysjärjestelmä olisi täydellisesti suojattu tietomurroilta ja että uurnassa olevat tiedot eivät voisi hävitä eikä niitä voitaisi muuttaa."
 277
 278 Oikeusministeriö puhuu "täydellisestä tietoturvasta" jo ennen, kuin järjestelmää edes oli tehty. Täydellistä tietoturvaa ei ikävä kyllä ole käytännössä mahdollista saavuttaa, jos järjestelmää pitäisi pystyä käyttämäänkin. Tämä osoittaa osaltaan, että tietotekniikan asiantuntijoita ei ole valmistelussa juuri kuultu.
 279
 280 Toisaalta ylläpitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus korjata virheitä (täydellisen tietoturvallisessa järjestelmässä ei tosin saisi olla ainakaan äänimääriin tai äänestyksen luottamuksellisuuteen vaikuttavia virheitä):
 281
 282 > "Äänestyksen aikana oikeusministeriöllä tai sen valtuuttamalla tietotekniikkahenkilöstöllä olisi mahdollisuus valvoa sähköisen vaaliuurnan toimintaa ja suorittaa korjaus- tai vastaavia toimia, mikäli sellaisia tarvittaisiin."
 283
 284 Ylläpitäjät eivät kuitenkaan oikeusministeriön mielestä mitenkään voisi yhdistää äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä, jotka on tallennettu tietojärjestelmään, eivätkä muuttaa ääniä:
 285
 286 > "Kyseiset henkilöt eivät voisi murtaa äänen ja henkilötunnuksen välistä salausta eivätkä saada selville sitä, keille ehdokkaille annettuja ääniä uurnassa on. He eivät myöskään voisi poistaa, lisätä tai muuttaa uurnassa olevia ääniä."
 287
 288 Esitetty ajatus on kaunis, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa. Lisäksi vaikka järjestelmä pystyttäisiinkin suojaamaan, olisi ulkopuolisten mahdoton varmistua suojauksen riittävyydestä ja siten järjestelmän luotettavuudesta. Kuitenkin vaalijärjestelmän uskottavuus on käytännössä yhtä tärkeää kuin sen todellinen luotettavuus.
 289
 290 Effi kommentoi tätäkin [lausunnossaan][31] (s. 3), mutta ministeriössä ei asiaa joko haluttu tai kyetty ymmärtämään.
 291
 292 ### "Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa"
 293
 294 Jos täysin sähköiseen äänestykseen siirrytään, tulee äänestyslaitteiden lähdekoodin olla kaikkien vapaasti tutkittavissa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä, että äänestäjän on edelleen käytännössä mahdotonta todeta, että hänen käyttämänsä äänestyslaite käyttää nimenomaan julkaistua lähdekoodia eikä muutettua koodia, tai että äänestysjärjestelmän kaikki muut komponentit toimivat kuten pitäisi.
 295
 296 [Usable Security -blogissa][36] kuvataan erään sähköisen äänestysjärjestelmän osat. Jotta voisi varmistua, että järjestelmä on luotettava, kaikki osat pitäisi auditoida. Pelkän lähdekoodin julkistus ei riitä. Tästä syystä käytännössä ainoa tapa varmistua, että järjestelmä on luotettava, on vaatia sellaista varmennusta, joka on kaikkien ymmärrettävissä. Tällainen varmennus on tulostaa äänestyksestä paperitosite, jonka äänestäjä tarkistaa ja laittaa uurnaan. Tulos voidaan tarkistaa näiden tositteiden avulla. Yhdysvalloissa on tästä syystä laajalti [luovuttu][30] puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja alettu käyttää kuvatun kaltaista paperivarmistusta.
 297
 298 Suomeen ehdotetut sähköisen äänestämisen järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne.
 299
 300 Auditoinnissa on myös sellainen ongelma, että siinä luottamus järjestelmään siirtyy luottamukseksi auditoijia kohtaan. Koska kaikki ihmiset eivät osaa, ehdi ja pysty auditoimaan ohjelmakoodia, heidän tulee luottaa erityisasiantuntijoihin, joiden määrä on huomattavan pieni. Perinteisessä paperiäänestyksessä luottamus hoidetaan hajauttamalla laskenta ja käyttämällä kilpailevien puolueiden edustajia, joiden ei tarvitse ymmärtää mitään tekniikasta.
 301
 302 ### "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä"
 303
 304 Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut
 305 järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti.
 306
 307 Usein selitetään, kuinka sähköinen äänestys *voitaisiin* toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti edellä kuvatun kaltaisilla menetelmillä. Suomeen puuhattava järjestelmä ei ole tällainen, joten oikeusministeriön
 308 hankkeen osalta tällaiset spekulaatiot ovat irrelevantteja. (Suomen järjestelmä toki käyttää sisäisesti kryptografiaa, mutta se ei toteuta esimerkiksi äänen oikein laskennan varmentamista näillä kehittyneemmillä menetelmillä.)
 309
 310 Ikävä kyllä kehittyneimmät järjestelmät ja menetelmät ovat usein niin monimutkaisia, että tavallinen äänestäjä - mukaanlukien suurin osa vaalitietojärjestelmästä vastaavista viranomaisista - ei ymmärtäisi niiden toimintaperiaatteita. Mitä monimutkaisempi järjestelmä tai menetelmä on, sitä enemmän vikaantumismahdollisuuksia se myös sisältää.
 311
 312 Ehdotetut järjestelmät ja menetelmät voivat esimerkiksi auttaa huomaamaan vaalivilpin, mutta eivät korjaamaan vaalitulosta, jos se havaitaan vääräksi (korjattavuus) - toisin kuin esimerkiksi yksinkertainen paperivarmistuksen käyttö. [Freedom to Tinker -blogissa][37] on esimerkki eräästä tällaisesta ehdotetusta järjestelmästä ja sen käytännön toteutuksesta. Jotkut tällaisista järjestelmistä ovat lupaavia, mutta niiden käyttöönotto ei ole suoraviivainen toimitus.
 313
 314 Suomeen tällaista kehittyneempää järjestelmää ei ole myöskään tulossa. Äänestysohjelmiston toimittaja Scytl on sanonut, että sellainen ei ole edes heidän suunnitelmissaan.
 315
 316 Tärkeä kysymys on myös, että miksi pitäisi siirtyä monimutkaiseen sähköiseen äänestysjärjestelmään, kun nykyinen paperijärjestelmäkin toimii hyvin? Tarjoaisiko monimutkainen menettely jotain sellaista lisäarvoa, jota ei saavutettaisi esimerkiksi yksinkertaisella paperivarmistuksen käytöllä?
 317
 318 ### "Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin"
 319
 320 Joidenkin mielestä sähköistä äänestystä voi hyvin kokeilla rajoitetusti. Sähköäänestys voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön, jos kokemukset olisivat hyviä.
 321
 322 Sähköisen äänestyksen kokeilussa havaitaan vain tietyntyyppiset puutteet (esim. äänestyslaite jumiutuu), kun vakavampia ovat ne puutteet, joita <em>ei</em> huomata. Täyssähköisessä äänestyksessä, jollaista Suomeen ollaan puuhaamassa, ei esimerkiksi voida mitenkään tietää, onko äänet laskettu oikein (pitää vain luottaa kokeiltavaan äänestysjärjestelmään, koska järjestelmästä riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä).
 323
 324 Toisaalta jos kokeilu sujuu hyvin, se ei tarkoita, että järjestelmässä ei voisi olla sellaisia heikkouksia, joita kukaan vain ei kokeilun aikana viitsinyt hyödyntää. Kolmanneksi, tietotekniset järjestelmät vanhenevat nopeasti ja viimeistään parin vaalin jälkeen merkittävä osa äänestystekniikasta on luultavasti jo täysin uutta - tästä syystä vanhat kokeilut ja auditoinnit ovat muuttuneet merkittäviltä osiltaan merkityksettömiksi.
 325
 326 ### "Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen"
 327
 328 Äänestysprosessin luotettavuus takaa demokratian jatkuvuuden. Äänestysjärjestelmän on oltava sellainen, että se on luotettava myös vaikeina aikoina, kun yhteiskuntajärjestys muuten horjuu. Siksi äänestysjärjestelmää, varsinkin kun kyse on keskeisistä valtiollisista vaaleista, tulee muokata vain hyvin harkiten.
 329
 330 Konservatiivisuus takaa tässä asiassa demokratian säilymisen eikä suinkaan heikennä sitä.
 331
 332 ### "Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?"
 333
 334 Kuten yllä kohdassa "tekniikan kehitystä ei saa estää" on kerrottu,
 335 nykyinen paperijärjestelmämme on toimiva,
 336 tehokas, edullinen ja
 337 ymmärrettävä vaihtoehto. Ei ole mitään järkeä korvata nykyistä järjestelmää,
 338 joka koostuu yhden numeron
 339 kirjoittamisesta parin vuoden välein paperilappuun, epäluotettavammalla ja mitä luultavammin kalliimmalla
 340 sähköisellä nappijärjestelmällä.
 341
 342 Sähköinen äänestys *voisi* olla perusteltu, jos esimerkiksi äänestysjärjestelmä olisi erilainen
 343 (esim. [STV](http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote)) tai jos äänestyksiä olisi samalla
 344 useampia,
 345 jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa.
 346 Silloinkin olisi hyvä miettiä tarkkaan, kuinka tärkeää *oikeasti* olisi saada
 347 tulokset nopeasti äänestyksen päättymisen jälkeen verrattuna sähköisen järjestelmän
 348 implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin - vai olisiko parempi
 349 ratkaisu esimerkiksi käyttää optisia lukijoita vaalilippujen laskentaan.  Käytännössä
 350 edellytyksenä turvalliselle sähköiselle äänestykselle olisi
 351 joka tapauksessa paperivarmistuksen käyttö (järjestelmä tulostaa äänestä tositteen äänestäjälle,
 352 joka laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen; ks. kohtia "Mikä on paperivarmistus?" ja
 353 "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä").
 354 Maailmalta löytyy useita esimerkkejä siitä, että täyssähköiseen järjestelmään ei
 355 luoteta: esimerkiksi [Yhdysvalloissa puolet osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestyksen][30]
 356 ja Alankomaissa äänestyksen luotettavuutta arvioinut komissio [suositti paperivarmennusta sähköiseen äänestykseen][55].
 357 Sähköisen äänestyksen ensisijainen funktio olisi siis tuloksen nopea laskenta ja
 358 paperivarmistuksen avulla voitaisiin varmistua tuloksen oikeellisuudesta
 359 (esim. laskemalla satunnaisotannalla valittujen ja/tai
 360 kilpailevien puolueiden nimeämien äänestyspaikkojen äänet ja
 361 vertaamalla vastaaviin sähköisiin tuloksiin). Koska ensisijaisesti paperivarmistusta
 362 (ei sähköistä järjestelmää) käytetään tuloksen
 363 oikeellisuuden varmistamiseen, olisi
 364 sähköinen osa äänestysjärjestelmästä helpompaa (vaikkei vieläkään yksinkertaista)
 365 rakentaa siten, että
 366 anonymiteetti säilyy.
 367
 368 Verkon kautta tapahtuva *nettiäänestys* sen sijaan sisältää kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen
 369 äänestämisen riskit ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida.
 370 Nettiäänestystä ei siis voida ottaa käyttöön keskeisissä valtiollisissa vaaleissa,
 371 ellei täyssähköiseen äänestyspaikalla (ilman paperivarmistusta)
 372 tapahtuvaan äänestykseen voida täysin luottaa.
 373
 374 ### Lähteistä
 375
 376
 377 Tämän dokumentin kirjoittamisessa on käytetty apuna erityisesti [tekniikan tohtori Antti Honkelan kirjoittamaa Effin lausuntoa oikeusministeriölle][31]. Tämän lisäksi editointia ovat ajan saatossa tehneet useat EFFIn aktiivit.
 378
 379 Tyypillisiä argumentteja on etsitty esimerkiksi seuraavista keskusteluista:
 380
 381 *   [Effi muistuttaa e-äänestämisen vaaroista][41] (ITViikko 22.8.2007, uutiskeskustelu)
 382 *   [Sähköinen äänestyksen tulisi täydentää demokratiaa][42] (Tietokone.fi 23.8.2007, uutiskeskustelu)
 383 *   [Effi pelkää sähköisen äänetyksen nakertavan demokratiaa][43] (Sektori 23.8.2007)
 384
 385
 386 ### Muita viitteitä
 387
 388 *   [Oikeusministeriön sivu sähköisestä äänestämisestä][19]
 389 *   [Verifed voting][30] - paperivarmistuksesta
 390 *   [The Electoral Commission: May 2007 Pilot Schemes][44] - brittien kokemuksia
 391 *   [Raportti Viron nettiäänestyskokeilusta][23]
 392 *   [Antti Vähä-Sipilän blogissa][46] seurattiin hankkeen edistymistä erityisesti ennen vuotta 2008
 393 *   [Suunniteltuun vaalitietojärjestelmään liittyviä teknisiä dokumentteja][3]
 394
 395  [1]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-08-21.html
 396  [18]: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060014
 397  [19]: http://www.vaalit.fi/14912.htm
 398  [20]: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/41050.shtml
 399  [21]: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/10514/Vihre%C3%A4%20Liitto.rtf
 400  [22]: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135229643350
 401  [23]: http://www.vvk.ee/english/OSCE%20report_EST_2007.pdf
 402  [24]: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=917770
 403  [25]: http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=2691
 404  [26]: http://www.effi.org/blog/kai-2005-12-16.html
 405  [27]: http://techdirt.com/articles/20080120/07521615.shtml
 406  [28]: http://it.slashdot.org/it/08/01/30/2239228.shtml
 407  [29]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-01-26.html
 408  [30]: http://www.verifiedvoting.org/
 409  [31]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/om-vaalilaki.html
 410  [32]: http://www.schneier.com/crypto-gram-0102.html#10
 411  [33]: http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,16095,1124,9368,27688
 412  [34]: http://192.49.229.35/E2007/s/tulos/ehdaluetulos_091001a.html
 413  [35]: http://www.schneier.com/blog/archives/2004/11/the_problem_wit.html
 414  [36]: http://usablesecurity.com/2006/02/23/the-election-software-supply-chain/
 415  [37]: http://www.freedom-to-tinker.com/?p=839
 416  [38]: http://www.effi.org/yksityisyys/vaalitietojarjestelma/
 417  [39]: http://www.om.fi/34926.htm
 418  [40]: http://www.effi.org/blog/2006-03-16-Antti-Honkela.html
 419  [41]: http://www.itviikko.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=70862
 420  [42]: http://www.tietokone.fi/foorumi/keskustelu.asp?threadid=67678&list=all&show=all
 421  [43]: http://sektori.com/uutiset/7820/effi
 422  [44]: http://www.electoralcommission.org.uk/elections/pilotsmay2007.cfm
 423  [45]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-01-25.html
 424  [46]: http://www.iki.fi/avs/blog/Yhteiskunta/fi.evoting-hesarissa.html
 425  [47]: http://www.effi.org/blog/2008-02-28-Jyri-Luostarinen.html
 426  [48]: http://www.effi.org/blog/2008-03-10-Antti-Vaha-Sipila.html
 427  [49]: http://www.effi.org/blog/2008-03-12-Tapani-Tarvainen.html
 428  [50]: http://www.effi.org/blog/2008-03-20-Tapani-Tarvainen.html
 429  [51]: http://www.effi.org/blog/2008-05-21-Antti-Vaha-Sipila.html
 430  [52]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/sahkoisen-kuulemisen-kehittaminen-080610.html
 431  [53]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-19.html
 432  [54]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-24.html
 433  [55]: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/05/28/Hollanti+kielt%E4%E4+s%E4hk%F6iset+%E4%E4nestykset/200814428/66?rss=6
 434  [56]: http://www.effi.org/blog/2008-10-28-finnish-evoting-votes-lost.html
 435  [57]: http://www.effi.org/blog/2008-10-16-Timo-Karjalainen.html
 436  [58]: http://www.effi.org/blog/2008-10-03-Tapani-Tarvainen.html
 437  [59]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-09-04.html
 438  [60]: http://www.effi.org/blog/2008-09-01-evoting-report-in-english.html
 439  [61]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-28.html
 440  [62]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-26.html
 441  [63]: http://www.openrightsgroup.org/2008/10/27/no-e-voting-in-next-years-elections/