web commit by kaip
[.git] / sahkoaanestysfaq.mdwn
1 ## Ohjeita
2
3 Huomaa, että tähän dokumenttiin kirjoitettu voidaan julkaista [Public Domain -lisenssillä](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
4 Versio tästä dokumentista on julkaistu osoitteessa
5 <http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html>
6
7 # Sähköäänestys-FAQ
8
9
10
11 Sähköistä äänestystä koskevissa keskusteluissa samat argumentit tuntuvat toistuvan.
12 Tässä dokumentissa on koottu näitä argumentteja yhteen kommentoituna. Vastaukset on alun perin kirjoitettu vastauksiksi nettikeskusteluihin, josta syystä niiden tyyli on usein naseva.
13
14 Tämän dokumentin ohella hyviä tiivistelmiä
15 ovat erityisesti Effin kesäkuussa 2008 julkaisemat [lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportti Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudempi englanninkielinen versio][60].
16
17 Tämä dokumentti on [Public Domainia](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
18
19
20 ### Sisällys
21
22 *   Effi sähköisestä äänestämisestä
23 *   Yleistä
24 *   Äänien katoaminen sähköäänestyspilotissa
25 *   Sähköisen äänestyksen tarve (sähköistyminen on tulevaisuutta, nettiäänestys aktivoi äänestämään)
26 *   Kansalaisten luottamus äänestykseen
27 *   Sähköisen äänestyksen valmistelu Suomessa
28 *   Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton
29 *   Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa
30 *   Mikä on paperivarmistus?
31 *   Nettipankkikin on olemassa, miksi ei siis myös nettiäänestys
32 *   Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään
33 *   Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita
34 *   Tietokone ei tee virheitä 
35 *   Suomalainen järjestelmä on täydellinen
36 *   Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa
37 *   Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä
38 *   Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin
39 *   Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen
40 *   Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?
41 *   Lähteistä
42 *   Muita viitteitä
43
44 ### Effi sähköisestä äänestämisestä
45
46 *   [Helsingin hallinto-oikeus: yli 2% virhemarginaali hyväksyttävä kunnallisvaaleissa](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-01-29.html) (Effi 29.1.2009)
47 *   [Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa 29.1.2009](http://www.effi.org/blog/hhao-2009-01-29.html)
48 *   [Valittajien vastaselitys 23.12.2008](http://www.effi.org/system/files?file=vastaselitys_kuntavaalit_web.pdf)
49 *   [Vaalivalitus sellaisena kuin hallinto-oikeus sen sai](http://www.effi.org/blog/2008-11-12-Tapani-Tarvainen.html) (Effin blogi/Tapani Tarvainen 12.11.2008)
50 *   [Effi: Sähköisestä äänestyksestä ryhmävalitus kolmessa kunnassa](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/vaalivalitus-2008-11-11.html) (Effi 11.11.2008)
51 *   [Effi etsii valittajia kunnallisvaaleista - KIIRE](http://www.effi.org/blog/2008-11-05-Tapani-Tarvainen.html) (Effin blogi/Tapani Tarvainen 5.11.2008)
52 *   [Finnish E-Voting Fiasco: Votes Lost][56] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 28.10.2008)
53 *   [EFFI: Aika pistää piste sähköäänestysfarssille][61] (Effi 28.10.2008)
54 *   [Effi: Sähköisen äänestyksen pilotti ei todista mitään][62] (Effi 26.10.2008)
55 *   [Radiohaastattelu sähköisestä äänestyksestä][57] (Effin blogi/Timo Karjalainen 16.10.2008)
56 *   [Sähkö äänestää omapäisesti maailmalla, meillä OM ei näe ongelmia][58] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 3.10.2008)
57 *   [Oikeusministeri: sähköisen äänestyksen auditointiraportti tieteisfantasiaa][59] (Effin blogi/Kai Puolamäki 4.9.2008)
58 *   [Effi's e-voting 'shadow report' in English][60] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 1.9.2008)
59 *   [Sähköinen äänestysjärjestelmä rikkoo sekä lakia että vaalisalaisuuden][54] (Effi 24.6.2008)
60 *   [Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä suosituksia][53] (Effi 19.6.2008)
61 *   [Lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52] (Effi 10.6.2008)
62 *   [Sähköäänestysjärjestelmän vaatimusdokumentteja][51] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 21.5.2008)
63 *   [Salassapitosopimuksen anatomia][50] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 20.3.2008)
64 *   [Effi valmis osallistumaan sähköäänestyspilotin auditointiin][49] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 12.3.2008)
65 *   [Dokumentoimattomia salaisuuksia][48] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 10.3.2008)
66 *   [Sähköisen äänestyksen eteneminen - Oikeusministeriö tyrmää myös akateemisten tahojen kritiikin][47] (Effin blogi/Jyri Luostarinen 28.2.2008)
67 *   [Oikeusministeriön vaalipäällikkö julistautuu marttyyriksi][29] (Effin blogi/Kai Puolamäki 26.1.2008)
68 *   [Äänestysjärjestelmä ei saa olla liikesalaisuus][45] (Effi 25.1.2008)
69 *   [Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan][40] (Effin blogi/Antti Honkela 16.3.2006 ja lausunto oikeusministeriölle)
70 *   [Jäitä hattuun sähköisessä äänestämisessä][1] (Effi 21.8.2007)
71
72
73
74 ### Yleistä
75
76 Aluksi on syytä muistuttaa, mitä äänestysjärjestelmältä vaaditaan. Nämä vaatimukset perustuvat demokraattisen valtion vaatimuksiin.
77
78 *   Järjestelmän pitää valvoa, että kukin äänioikeutettu voi äänestää vain kerran.
79 *   Äänestäjää lukuunottamatta kukaan ei saa tietää, ketä kukin on äänestänyt.
80 *   Äänestäjän ja myös hävinneiden ehdokkaiden pitää voida luottaa, että äänet on laskettu tuloksessa oikein ja että ääniä ei katoa tai ilmesty tyhjästä.
81 *   Äänestäjä ei saa pystyä todistamaan muille äänestäneensä tietyillä tavoilla. Näin estetään äänten ostaminen tai äänestäjien painostus. Samasta syystä äänestämisen on tapahduttava henkilökohtaisesti.
82 *   Järjestelmän on toimittava luetettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa, siis sellaisissa, joissa tyypillisesti YK lähettäisi rauhanturvaajia.
83 *   Järjestelmän on mahdollistettava vaalitarkkailu, myös ulkomaisille ja valtioiden välisille organisaatioille. Demokraattisen valtion hallinnon kansan luottamus pitää pystyä uskottavasti todistamaan muille valtioille. Epädemokraattisille valtioille on pystyttävä näyttämään esimerkkiä.
84 *   Järjestelmän on paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy. Tämä vaatimus johtaa siihen, että "tavallisen kadunmiehen" on ymmärrettävä järjestelmän toiminta; muutoin epäilyt väärinkäytöksistä voivat johtaa epävakaissa oloissa jopa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen.
85
86 Jos tarkastellaan nykyistä paperilippuja käyttävää äänestystä näiden vaatimusten valossa, se täyttää kaikki nämä vaatimukset erittäin hyvin. Suomessahan ääntenlasku tehdään hajautetusti (jokaisella äänestyspaikalla) kilpailevien puolueiden edustajien toimesta, ja laskennat tarkistetaan keskitetysti. Jokaisen äänestyspaikan tulos julkistetaan erikseen, jotta vaalilautakunnat voivat varmistua omien laskujensa oikeasta huomioimisesta.
87
88 Nykyinen järjestelmä otettiinkin käyttöön aikana, jolloin ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Tästä huolimatta haluttiin luottaa siihen, että vaalitulos on laskettu oikein ja että kukaan ei pääse valtaan vaalivilpillä.
89
90 Nykyisessä järjestelmässä äänestystuloksen laajamittainen huomaamaton väärentäminen vaatisi maantieteellisesti laajan ja puoluerajat ylittävän salaliiton. Järjestelmä myös mahdollistaa äänten tarkastuslaskennan, koska äänestyslippuja voidaan laskea uudelleen niin mona kertaa, kuin halutaan.
91
92 Vaatimusten toteuttaminen täysin sähköisesti taas on hyvin hankalaa. Perinteiset tietojärjestelmäturvallisuuden menetelmät eivät yleensä pysty vastaamaan kaikkiin edellä esitettyihin vaatimuksiin samalla kertaa, ja jotkin turvamekanismit voivat olla ristiriidassa toisten vaatimusten kanssa. Esimerkiksi pankkijärjestelmät voidaan rakentaa suurelta osin lokimekanismien, kirjanpidon ja vastaavien varaan. Sähköäänestyksessä taas esimerkiksi sen tiedon, kuka äänesti ketä, kirjaaminen on jo liikaa. Pankkijärjestelmien turvallisuus perustuu myöskin siihen, että väärinkäytösten riski on riittävän pieni rahassa mitattuna. Demokraattisissa vaaleissa päätetään ihmisten elämään vaikuttavasta lainsäädäntövallasta, jota taas ei voi rahassa mitata.
93
94 Tämän vuoksi Effin kanta on, että täysin sähköistä äänestysjärjestelmää ei pidä ottaa käyttöön. Effin kannan sähköäänestysasiassa tiivistää hyvin äänestysjärjestelmästä vastaavan oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) oman [puoluehallituksen kanta 2.12.2005][21]:
95
96 > "Edellä kuvatun perusteella Vihreä liitto ei kannata tehtyä esitystä vaalilain muuttamisesta. Jos kuitenkin sähköinen äänestys halutaan mahdollistaa, on ehdoton vaatimus sisällyttää järjestelmään äänikohtainen äänestäjän varmentama paperituloste."
97
98 ### Äänien katoaminen sähköäänestyspilotissa
99
100 Kauniaisissa, Vihdissä ja Karkkilassa, jossa sähköistä äänestystä kokeiltiin, katosi kunnallisvaaleissa 2008 yhteensä 232 ääntä eli noin 2% kaikista annetuista sähköisistä äänistä. Oikeusministeriö on esittänyt [teorian](http://www.om.fi/1224166604122), jonka mukaan äänten katoaminen olisi johtunut käytettävyysvirheestä äänestysjärjestelmässä. Äänten katoaminen on kuitenkin yhtä hyvin voinut johtua muusta syystä. Jälkimmäistä teoriaa tukee useiden äänestäjien kuvaama järjestelmän epäluotettava toiminta (mm. jumiutumiset, virheilmoitukset) äänestystapahtuman aikana. Näitä todistajankertomuksia on koostettu alla mainitussa hallinto-oikeudelle jätetyssä valituskirjelmässä ([pdf](http://www.turre.com/valitus_kauniainen_anon.pdf)).
101
102 Tosiasiallinen syy äänten katoamiselle on tuntematon. Erityisen mielenkiintoista olisi tietää, mikä aiheutti monen äänestäjän riippumattomasti raportoimat pitkäkestoiset viivet (jumiutumiset), joiden aikana äänestyspääte ei vastannut käyttäjän toimiin. On esimerkiksi mahdollista, että vika on Scytlin toimittamassa äänestysjärjestelmän ytimessä. Tämän selvittämiseksi tarvittaisiin oikeasti riippumaton tutkimus.
103
104 Vertailun vuoksi kunnallisvaaleissa 2008 [hylättiin koko maassa vain 0,17% äänistä](http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article210922.ece?s=r&wtm=-29012009) äänestäjän tahattoman virheen vuoksi (epäselvä merkintä, leiman puuttuminen jne.). Sähköisen äänestys oli siis yli 10 kertaa virhealttiimpaa kuin perinteinen paperilipuin tapahtuva äänestys. Kaikkiaan koko maassa [hylättiin 0,6% äänistä](http://www.stat.fi/til/kvaa/2008/index.html), joista [suurin osa](http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1607047) oli siis tahallisesti virheellisiä (Aku Ankka -ääniä, tyhjiä äänestyslippuja jne.).
105
106 Effi ja lakiasiaintoimisto Turre Legal avustivat 16 kuntalaista ryhmävalituksen tekemisessä. Valitus jätettiin Helsingin hallinto-oikeuteen 12.11.2008. Valituksessa vaaditaan vaalituloksen kumoamista, uuden äänestyksen järjestämistä näissä kunnissa sekä jo järjestetyn äänestyksen arkistoitujen sähköisten vaaliuurnien ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavainten tuhoamista sekä käytetyn sähköisen äänestysjärjestelmän toteamista vaalilain vastaiseksi.
107
108 Valituskirjelmä on luettavissa [Turren blogissa](http://www.turre.com/blog/?p=171). Helsingin hallinto-oikeus [hylkäsi valituksen 29.1.2009  valittajien mielestä kestämättömillä perusteilla](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-01-29.html) ([Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa](http://www.effi.org/blog/hhao-2009-01-29.html)). Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antanee asiasta lopullisen ratkaisun ennen kesää 2009.
109
110
111 ### Sähköisen äänestyksen tarve
112
113 Oikeusministeriö toteaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
114
115 > "Yleisesti ottaen vaalijärjestelmämme toimii teknisessä mielessä varsin hyvin, mistä on osoituksena se, että vaalit toimitetaan ongelmitta ja niiden tulokset saadaan selville kansainvälisestikin verrattuna nopeasti. Pakottavia muutospaineita ei tässä suhteessa voidakaan katsoa olevan."
116
117 Minkäänlaista pakkoa siirtyä sähköiseen äänestykseen ei siis ole.
118
119 #### Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta
120
121 Yleisesti ottaen sähköistyminen toki on tulevaisuutta.  Valtiollisissa vaaleissa virta ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan juuri niistä syistä, joita tässäkin dokumentissa on selostettu.  Esimerkiksi [Yli puolet Yhdysvaltain osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestämisen][30] ja useissa osavaltioissa [prosessi on meneillään](http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/39684-esimerkki-suomelle-–-usassa-kypsyttiin-sahkoiseen-aanestykseen).
122
123 Euroopan maista [Hollannin hallitus on päättänyt luopua sähköisistä äänestyksistä][55], koska ne eivät ole tarpeeksi turvallisia. Lisäksi [Iso-Britanniassa on ilmoitettu][63], että sähköisen äänestyksen pilotteja ei ole enää suunnitteilla.
124
125 Joidenkin mielestä tekniikan kehitys ja "nykyaikaisiin" järjestelmiin siirtyminen on jo sinällään hyvä asia. "Vanhanaikaista" paperijärjestelmää hyvänä pitäviä pidetään kehityksen jarruina.
126
127 Nykyään käytössä oleva paperijärjestelmä on kuitenkin toimiva, tehokas (vaalitulokset saadaan käytännössä parissa tunnissa), edullinen (varsinkin kun ottaa huomioon vaihtoehtoisen sähköisen järjestelmän hankinta-, ylläpito- ja muut kulut), ymmärrettävä (jokainen kykenee ymmärtämään ääntenlaskuprosessin ja sen luotettavuuden varmistuksen periaatteet) sekä avoin (muun muassa kilpailevien puolueiden edustajat valvovat ääntenlaskua).
128
129 Sähköisessä äänestysjärjestelmässä, jossa on monta vaihetta, pieni joukko voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa merkittävästi äänestystuloksen oikeellisuuteen.
130
131 #### Väite: Nettiäänestys aktivoi äänestämään
132
133 Nettiäänestys voi alentaa äänestyskynnystä ja siten väliaikaisesti vähentää äänestysaktiivisuuden laskua. Nykymuotoinen paperiäänestys ennakkoäänestysmahdollisuuksineen ei kuitenkaan ole selitys äänestysprosenttien pienenemiselle, vaan kyse on politiikan uskottavuudesta, moraalista ja vetovoimasta. Äänestysaktivisuuden laskeminen on yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ratkea nettiäänestysmahdollisuudella.
134
135 Aihetta on tutkittu ja [tulokset][24] kertovat, että etä-äänestysmahdollisuus (jonka erityistapaus nettiäänestys on) ei aktivoi äänestämään.
136
137 Yksi syy äänestysaktiivisuuden laskuun voi esimerkiksi olla, että erilaisilla eturyhmillä on yhä suurempi vaikutus poliittiseen päätöksentekoon. Äänestäjät, varsinkin nuorempi sukupolvi, voivat tuntea, että [heidän mielipiteitään ei kuunnella][25] tarpeeksi. Kuvaava esimerkki Effin toiminta-alalta oli [musta joulukuu][26] vuonna 2005, jolloin säädettiin urakalla uutta älytöntä lainsäädäntöä.
138
139 Nettiäänestys ei ratkaise näitä asioita.
140
141 On myös syytä erottaa sähköinen äänestyspaikalla tapahtuva äänestys, jota oikeusministeriö on ehdottanut ja jota [kokeillaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa][19], ja Internetin kautta tapahtuva nettiäänestys, jota muun muassa [viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on visioinut][20].
142 Tietoturvamielessä verkon kautta tapahtuva nettiäänestys sisältää periaatteessa
143 kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestämisen riskit
144 ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida.
145
146 Ainakaan äänestyspaikalla tapahtuva sähköinen äänestys ei näytä aktivoivan äänestämään - pikemminkin päinvastoin. Uudellamaalla äänestysprosentti kasvoi kuntavaaleissa 2008 verrattuna kuntavaaleihin 2004 +2,4% ja koko maassa +2,6%. Kunnissa, joissa kokeiltiin sähköistä äänestystä, äänestysprosentti kasvoi huomattavasti vähemmän (Karkkila +0,7%, Kauniainen +0,8%, Vihti +0,5%; lähde [Ylen vaalitulospalvelu](http://yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/index.html)). 
147
148 ### Kansalaisten luottamus äänestykseen
149
150 Äänestyksen tietokoneistaminen voi heikentää ihmisten luottamusta äänestykseen ja siihen, että sillä voisi oikeasti vaikuttaa mihinkään - tämä luottamus on jo nykyään heikoilla - ja siten johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Oma käännös asiaa käsittelevästä [Timothy Leen kolumnista][27] (Slashdot: [E-Voting Undermines Public Confidence In Elections][28]):
151
152 > "[Marylandin osavaltiossa äänestyskoneiden kuljetuksesta on palkattu vastaamaan yritys, jonka johdossa on osavaltion entinen osavaltion Rebublikaanisen puolueen johtaja.] - - Huolimatta siitä, kuka kuljettaa nämä äänestyskoneet, kansaa pyydetään luottamaan siihen, että niitä ei manipuloida. Hyvin suunnitellussa äänestysjärjestelmässä äänestäjien ei pitäisi tarvita luottaa keneenkään. Koko prosessin pitäisi olla yksinkertainen ja läpinäkyvä, siten että kuka tahansa kykenee tarkkailemaan prosessia ja varmistumaan siitä, että äänestys suoritettiin oikein. Sähköisten äänestyslaitteiden monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys tekee tehokkaan julkisen tarkastelun mahdottomaksi, mistä syystä ne ovat huono ajatus, vaikka mitään yksilöityä todistetta vilpistä ei olisikaan."
153
154 Suomessa oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköisen äänestyksen tapauksessa [pitää vain luottaa oikeusministeriön virkamiehiin][29]. [Hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18] sanotaan asiasta:
155
156 > "Suomen vaalijärjestelmä on jo lähes sadan vuoden ajan perustunut luottamushenkilöjärjestelmään, jonka mukaan vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten tulee edustaa eri poliittisia puolueita. Siten on pyritty varmistamaan vaalien yleistä luotettavuutta ja oikeudellisuutta. Sähköinen äänestäminen muuttaisi vaalien luonnetta tässä suhteessa."
157
158 ### Sähköisen äänestyksen valmistelu Suomessa
159
160 Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40]. 
161
162 Oikeusministeriö on myös toistuvasti kieltäytynyt antamasta järjestelmään liittyviä dokumentteja julkisuuteen, vedoten yrityssalaisuuksiin sekä muihin salassapitomääräyksiin.
163
164 ### "Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton"
165
166 Virossa on todella käytetty sähköistä nettiäänestystä. Sen onnistuneen markkinoinnin ansiosta monet jakavat esierkiksi [ministeri Lindénin virheellisen käsityksen][22], jonka mukaan Viron nettiäänestyskokeilu oli sujunut täydellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Viron valtiollisen vaalilautakunnan sivuilla julkaistussa ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) [raportissa][23] sanotaan. Raportti toteaa, että nettiäänestykseen liittyy useita haasteita läpinäkyvyyden ja tuloksen luotettavuuden suhteen ja ellei haasteisiin pystytä vastaamaan, suosittaa harkitsemaan nettiäänestyksestä luopumista (oma suomennos):
167
168 > "Vaikka kansallinen vaalilautakunta näkikin vaivaa minimoidakseen järjestelmään sisäänrakennetut riskit, järjestelmän testaus ja auditointi olisi voinut olla kattavampaa. Lisäksi, poliittiset puolueet tai kansalaisyhteiskunta eivät ilmeisesti juuri lainkaan valvoneet Internet-äänestysprosessia. Toteutettu Internet-äänestysjärjestelmä näyttää toimineen Virossa tässä tapauksessa. Kuitenkin, jos edellä mainittuja seikkoja ei tehokkaasti huomioida, viranomaisten pitäisi harkita uudestaan ptiäisikö Internet olla laajalti käytettävissä oleva äänestysmenetelmä, ja vaihtoehtoisesti pitäisikö sitä käyttää vain rajoitetusti tai ei laisinkaan." 
169
170 > [alkuperäinen teksti:] *"Although the National Election Committee made considerable efforts to minimize the inherent risks, testing and auditing of the system could have been more comprehensive. Furthermore, there appeared to be almost no oversight of the internet voting process by political parties or civil society. The internet voting system as implemented appears to have functioned in the Estonian context on this occasion. Yet, unless the above-mentioned factors are effectively addressed, the authorities should reconsider whether the internet should be widely available as a voting method, or alternatively whether it should be used only on a limited basis or at all."* 
171
172 Viron viime aikoina kokemien nettihyökkäyksen valossa ei olisi yllättävää, jos vaalien heikoin lenkki eli nettiäänestys joutuisi koetukselle seuraavissa vaaleissa. Ei ole mahdotonta, että joku tekisi haittaohjelman, joka käyttäjän huomaamatta muuttaisi annettua ääntä; vastaavanlaisia haittaohjelmia käytetään tekemään nettipankeissa tilisiirtoja käyttäjän huomaamatta. Nettiäänestys on altis myös nimipalvelu- ja palvelunestohyökkäyksille ja niin edelleen; "liikuvia osia" ja siten potentiaalisia vikapisteitä on perinteiseen paperiäänestysjärjestelmään verrattuna todella paljon. Ylipäätään nettiäänestysprosessi sisältää niin paljon vaikeasti hallittavia ja suojattavia tekijöitä, että jos joku haluaa tehdä maata vastaan kyberhyökkäyksen ja aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta väärentämällä vaalituloksen, olisi nettiäänestys varteenotettava kohde.
173
174 Bruce Schneierin [sanoin](http://www.schneier.com/crypto-gram-0012.html#1):
175 "A secure Internet voting system is theoretically possible, but it would be the first secure networked application ever created in the history of computers."
176
177 #### Nettiäänestys ja äänestäjän painostus
178
179 Painostus voi olla perheen tai ulkopuolisten suorittamaa tai ääniä voidaan ostaa. Erityisen ongelmallista ulkopuolisten suorittama painostus tai äänten ostaminen voivat olla, jos tuloerot ovat suuria tai yhteiskunnallinen tilanne on muuten epävakaa.
180
181 Viron nettiäänestyksessä äänensä saattoi myöhemmin muuttaa. Tämän oli tarkoitus ehkäistä äänestäjän painostusta ja äänten ostamista: vaikka ääni olisikin annettu valvonnan alaisena, olisi äänestäjä voinut periaatteessa painostajan tietämättä vielä myöhemmin muuttaa ääntään. Äänestäjä saattoi myös antaa paperiäänen nettiäänestyksen sulkeuduttua; tällaisessa tapauksessa nettiääni jätettiin huomiotta. Näin esimerkiksi äänten ostaja ei olisi voinut olla varma, ketä äänestäjä oikeasti lopulta äänesti. Äänestysjärjestelmä kuitenkin tallensi ajan, jona ääni oli annettu; poliittiset puolueet ja vaalitarkkailijat näkivät tämän ajan, jonka avulla ne olisivat periaatteessa voineet selvittää korjasiko äänestäjä myöhemmin ääntään.
182
183 Uudelleenäänestysmahdollisuus ei tietenkään estä tehokasta painostusta tai äänten ostamista. Ääni voidaan esimerkiksi antaa valvonnan alla ja tämän jälkeen "lainata" äänestykseen tarvittavaa henkilökorttia nettiäänestyksen päättymiseen asti. Paperiäänenkään antamisen estäminen ei ole vaikeaa; vaalipäivänä voidaan laittaa joku vahtimaan äänestyspaikkaa tai äänestäjä voi olla liikuntarajoitteinen tai esimerkiksi ulkomailla asuva henkilö.
184
185 Myönnettäköön, että kännykkäkamerat ovat tuoneet lievän painostusmahdollisuuden myös suomalaiseen paperilipuilla tapahtuvaan äänestämiseen ja tietenkin äänen antamisen voi painostuksella estää kokonaan. Jälkimmäistä ongelmaa on vaikea estää, mutta edellisen osalta Oikeusministeriön tulisikin tutkia, pitäisikö äänestyskopissa kieltää myös kameran käyttö. Joka tapauksessa etä-äänestyksessä on huomattavan paljon suurempi riski painostukselle.
186
187 ### "Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa"
188
189 Yhdysvalloissa on pitkään käytetty eri osavaltioissa erilaisia sähköisiä äänestysjärjestelmiä. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Yhdysvaltain äänestystapahtumat ovat hyvin monimutkaisia (samoissa vaaleissa voidaan valita vaikkapa presidentti ja kymmenkunta pienempää viskaalia ja äänestää vielä lakimuutoksista sen lisäksi).
190
191 Yhdysvaltain kokemukset ovat erittäin arvokkaita. Olisi naiivia olettaa, että Suomessa tietotekninen osaaminen olisi oleellisesti niin paljon parempaa kuin Yhdysvalloissa, että vastaavia ongelmia ei lintukodossamme voisi esiintyä.
192
193 Yksi Yhdysvalloissa [opittu läksy on][30], että ainoa järkevä tapa saada riippumaton varmistus sähköisen äänestysjärjestelmän toiminnasta on kerätä jokaiselta äänestäjältä uurnaan tämän itsensä tarkistama paperitosite, joiden perusteella tulos voidaan tarvittaessa tarkistaa.
194
195 Suomeen ehdotetut järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne.
196
197 Oikeusministeriö on esittänyt, että Suomen järjestelmä on varmempi kuin Yhdysvaltojen, koska täällä käytetään keskitettyä sähköistä uurnaa eikä ääniä tallenneta äänestyskoneisiin. Tämä todellakin estää tiettyjä ongelmia ja vähentää itse äänestyskoneeseen liittyviä riskejä, mutta se ei vaikuta lainkaan täyssähköisen äänestyksen suurimpaan ongelmaan eli siihen, että tarkistuslaskentaa ei voida suorittaa ja että järjestelmä voi väärentää vaalituloksen.
198
199 ### "Mikä on paperivarmistus?"
200
201 [Paperivarmistuksessa (VVPR, Voter Verified Paper Record, tai VVPB, Voter Verified Paper Ballot)][30] äänestäjä saa äänestään paperitositteen. Tosite ei jää äänestäjälle, vaan hän laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen. Näin kerätyillä tositteilla voidaan suorittaa tarkastuslaskenta. Vaikka kaikkia tositteita ei aina laskettaisikaan, voidaan esimerkiksi laskea satunnaisotannalla valittujen äänestyspaikkojen äänet ja verrata näin saatuja äänimääriä sähköiseen tulokseen. Jos sähkö- ja paperitulokset eroavat toisistaan, lasketaan kaikki paperiäänet ja hylätään sähköinen tulos kokonaan. Samaten jos kisa menee tiukoille tai jokin osapuoli syyttää sähköisestä vaalivilpistä, voidaan laskea paperitositteet. Paperivarmistus on hyvä ratkaisu, koska paperitositteiden avulla voidaan suorittaa äänistysohjelmistoista ja -laitteista riippumaton, avoin ja ymmärrettävä tarkastuslaskenta.
202
203 Yhdysvalloissa on kokemuksien perusteella [luovuttu][30] laajalti puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja siirrytty paperivarmistuksen käyttöön, jotta äänestyslaitteista ja -ohjelmistoista riippumaton tarkastuslaskenta olisi mahdollinen.
204
205 ETYJ:n [vaalitarkkailijan käsikirjassa](http://www.osce.org/publications/odihr/2005/04/14004_240_en.pdf) sanotaan (s. 44, oma suomennos):
206
207 > "Potentiaalisia ongelmia, joista tulisi olla tietoinen - - sähköiset äänestysjärjestelmät ilman äänestäjän tarkastamaa auditoitavaa paperijälkeä tai muuta manuaalista paperiauditointitapaa"
208
209 Euroopan komission [oppaassa](http://ec.europa.eu/europeaid/multimedia/publications/documents/thematic/ec_methodological_guide_on_electoral_assistance_en.pdf) todetaan samansuuntaisesti (s. 65, oma suomennos):
210
211 > "Nykyään pidetään tarpeellisena - läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi - sisällyttää kaikkiin sähköisiin äänestysprosesseihin auditoitava paperijälki. - - Näiden ominaisuuksien mukana oloa tulee pitää tarpeellisena - -"
212
213 Effi vaati [lausunnossaa oikeusministeriölle][31] paperivarmistusta ministeriön suunnittelemaan sähköiseen äänestysjärjestelmään, huonolla menestyksellä. Suomeen ehdotetussa järjestelmässä ei siis ole paperivarmistusta, täällä luotetaan sähköisen järjestelmän erehtymättömyyteen.
214
215 ### "Nettipankkikin on olemassa, miksi ei siis myös nettiäänestys"
216
217 Kuten tämän dokumentin alussa on perusteltu, pankkijärjestelmän haasteet ovat äänestykseen verrattuna hyvin erilaiset. Pankkien turvajärjestelyt eivät siis sovi äänestysjärjestelmille, tai eivät täytä kaikkia äänestyksen erityistarpeita. Tärkeimmät erot pankkijärjestelmän ja sähköisen äänestyksen välillä ovat [anonyymiys, korjattavuus ja luotettavuus][32]:
218
219 *   *Anonyymiys.* Pankki tietää aina tilisiirroissa sekä maksajan että maksun saajan henkilöllisyyden, mutta äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä ei saisi vaalisalaisuuden vuoksi liittää toisiinsa. Anonyymiysvaatimuksen vuoksi suurta osa esimerkiksi tilisiirtojen turvamekanismeista ei voi soveltaa sähköiseen äänestämiseen (ellei anonyymiyttä haluta rikkoa). Vaalivilpin huomaaminen - toisin kuin esimerkiksi pankkitilin virheveloituksen huomaaminen tiliotteesta, korjaaminen ja vilppiin syyllisten kiinni saaminen on tästä syystä puhtaasti sähköisessä äänestyksessä mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi mainittu pankkitilin virheveloituksen huomaaminen ja korjaaminen.
220 *   *Korjattavuus.* Pankki ylläpitää moninkertaista kirjanpitoa ja muita varmistuksia. Jos esimerkiksi tilisiirtoa epäillään virheelliseksi, voidaan selvittää mistä on kyse ja korjata aiheutunut virhe. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä korjattavuuden toteuttaminen on huomattavasti vaikeampaa, koska riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä.
221 *   *Luotettavuus.* Jos joku väittää kavaltaneensa miljoona euroa, mutta kukaan ei tunnusta menettäneensä rahoja, kavallusväitteen voi jättää omaan arvoonsa. Jos joku toisaalta väittää murtaneensa sähköisen äänestysjärjestelmän ja huijanneensa vaaleissa, puhtaasti sähköisessä järjestelmässä (jossa ei esimerkiksi ole paperivarmistusta) ei auta muuta kuin luottaa äänestysjärjestelmään. Äänestysjärjestelmän on siis paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy.
222
223 Pankkijärjestemätkin sekoilevat ja joskus jopa tilin saldo näkyy väärin - muistetaan esimerkiksi surullisenkuuluisa Sampo-pankin tietojärjestelmäuudistus keväällä 2008. Virheet voidaan kuitenkin korjata, koska asiakas huomaa, että tilin saldo on virheellinen ja moninkertaisten varmistusten vuoksi oikea saldo voidaan selvittää. Sähköisessä äänestyksessä sen sijaan pitää vain luottaa äänestystulokseen, jos riippumatonta tapaa selvittää oikeaa tulosta (esim. paperivarmistus) ei ole.
224
225 Kaupallisten tietojärjestelmien turvallisuus perustuu liiketaloudellisten riskien analyysiin. Riskien arvioinnin jälkeen päätetään vastatoimet (kontrollit), joilla jäännösriski pienennetään tasolle, jossa se voidaan taloudellisesti kantaa. Tämä malli toimii hyvin kaupallisessa maailmassa, mutta ei äänestyksessä. Vaaleissa valitaan henkilöitä ja puolueita, joilla on lainsäädäntövaltaa - tämä valta on muutakin kuin rahan käyttöä. Väärää vaalitulosta ei voi korvata rahalla.
226
227 Sähköisen äänestysjärjestelmän auditoinnin ja ylläpidon hoitaa usein yksityinen yritys. Kannattaa miettiä, halutaanko vaalijärjestelmä ulkoistaa ehkä ulkomaalaisomistuksessa olevalle yritykselle, muistaen että järjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Pahimmassa tapauksessa pelkkä epäily äänestystuloksen oikeellisuudesta voi johtaa yhteiskuntarjärjestyksen kaatumiseen.
228
229 Suomenkin suunnitellussa järjestelmässä äänestysjärjestelmä voisi olla [pääosin ulkoistettu pörssiyhtiöön][33] (kyse olisi vaalipaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestämisestä, nettiäänestystä oikeusministeriö ei ole vielä esittänyt). [Hallituksen esitys 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
230
231 > "Sähköinen vaaliuurna, kuten muutkin vaalitietojärjestelmän osat, toimisi oikeusministeriön kanssa sopimussuhteessa olevan tietotekniikkatoimittajan laitteilla toimittajan jossakin toimipisteessä."
232
233 #### Nettipankit ja nettiäänestys
234
235 Nettipankkien tietoturvassa on puutteita, minkä pankit hyvin ymmärtävät. Pelkästään vuonna 2005 Nordean verkkopankin asiakkailta huijattiin kalastelemalla 60.000 euroa. Riskien hallintaan on kuitenkin keinoja ja vahingot ovat rahalla korvattavissa. Yksittäiset vahingot ovat pankin liikevaihtoon verrattuna niin mitättömiä, että verkkopankkeja kannattaa väärinkäytöksistä huolimatta ylläpitää ja käyttää.
236
237 Suuri osa kotitietokoneista on lisäksi tälläkin hetkellä käyttäjien tietämättä haittaohjelmien saastuttama. Tähän saakka näitä koneita on käytetty muun muassa huijauksiin, roskapostittamiseen ja palvelunestohyökkäyksiin. On myös tiettyihin nettipankkeihin erikoistuneita haittaohjelmia: kun käyttäjä kirjautuu nettipankkiin, voi haittaohjelma tehdä käyttäjän huomaamatta suurehkon tilisiirron. Onko viisasta sallia sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa näitä koneita käytetään myös nettiäänestämiseen? (Käyttäjä huomaa lopulta haittaohjelman tekemän tilisiirron, koska tilin saldo pienenee, mutta haittaohjelman tekemää äänestystä ei samalla tavalla voi huomata.)
238
239 ### "Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään"
240
241 Akatemiaprofessori Hannu Nurmi on sitä mieltä, että nettiäänestys olisi varmaan ihan turvallista (Helsingin Sanomat 31.1.2008). Helsingin Sanomien mukaan "hän muistuttaa, että intressi murtautua äänestysjärjestelmään on pienempi kuin murtautua esimerkiksi pankkijärjestelmään". 
242
243 Ottaen huomioon, kuinka kilpailtuja luottamustoimet ja edustajanpaikat ovat, ja kuinka suuri valta kansanedustajalla on, on melkoista vähättelyä sanoa, että äänestysjärjestelmään murtautumisessa ei olisi intressejä. Eduskunta päättää myös melkoisista rahasummista, joten suoranaista rahallistakin kiinnostusta voi olla. Rahaa voisi tehdä myös välillisesti, vaikkapa lyömällä vetoa vaalien voittajasta. Pahantekijän mielikuvitus on rajaton.
244
245 Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa muidenkin antamista kommenteista paistaa asenne, jonka mukaan äänestäjiä ei kiinnosta tai ainakaan pitäisi kiinnostaa äänestyksen luotettavuus. Ketään ei myöskään tunnu kiinnostavan,
246 että vaalijärjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös kiristyneessä sisä- tai ulkopoliittisessa tilanteessa,
247 jossa kaikkiin viranomaisiin ei voi luottaa, ja jossa mahdollinen nettivaalijärjestelmä 
248 voi joutua verkkohyökkäyksen kohteeksi.
249
250 Samalla tavalla voisi kai sanoa, että kenenkään intressi marssia Suomen rajojen yli on pienempi kuin murtautua esimerkiksi Nordean pankkiholviin, joten puolustusvoimat voi lakkauttaa. Toivottavasti Suomessa ei suhtauduta samalla asenteella muihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin - verkon kautta 
251 nettiäänestysjärjestelmän murtaminen ja pelkästään uskottava epäily vaalituloksen oikeellisuudesta kun voisi pahimmillaan johtaa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen. 
252
253 On hyvä muistaa, että nykyajan konflikteissa tietoverkot 
254 [ovat myös taistelutantereita](http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34557)
255 ([Helsingin Sanomat 16.8.2008 kybersodankäynnistä](http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Viro+ja+Puola+puolustavat+Georgiaa+ven%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4+verkkohy%C3%B6kk%C3%A4yksi%C3%A4+vastaan/1135238684787),
256 [Digitoday 19.8.2008](http://www.digitoday.fi/mielipide/2008/08/19/euroopan-tulivoimaisin-botnet/200821453/66)).
257
258 ### "Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita"
259
260 Ääntenlaskun apuna käytetään nykyäänkin luonnollisesti tietokoneita. Tuloksen huomaamaton manipuloiminen ei kuitenkaan onnistu, koska oikeusministeriö julkaisee laskennan perusteena käytetyt äänestysaluekohtaiset tulokset. Jos oikeusministeriön julkaisema äänestysalueen vaalitulos on väärä, huomaavat äänestysalueen ääntenlaskussa olleet tämän, mukaan lukien kilpailevien puolueiden asettamat valvojat. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä tätä varmistusta ei ole.
261
262 Toisaalta, jokainen voi laskimen tai tietokoneen avulla itse varmistua, että oikeusministeriön julkaisemien äänestysaluekohtaisten tulosten perusteella saadut ehdokkaiden kokonaisäänimäärät on laskettu oikein.
263
264 (Esimerkki: [Ehdokkaiden saamat äänet vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Helsingin äänestysalueella "Kruununhaka A"][34])
265
266 Nykyisessä järjestelmässä tarkastuslaskenta on myös helppo suorittaa.
267
268 ### "Tietokone ei tee virheitä"
269
270 Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että tietokoneet ovat puolueettomia ja uskollisia työjuhtia, jotka laskevat äänestystuloksen aina oikein. Siksi syytä huoleen ei muka ole.
271
272 Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tietokoneet tekevät täsmälleen mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Kone voidaan ohjelmoida yhtä hyvin laskemaan äänet kuin toteuttamaan vaalivilpin.
273
274 Ohjelmissa on virheitä. Mitä monimutkaisempi äänestysjärjestelmä on, sitä enemmän siinä on myös vikaantuvia osia.
275
276 Joitakin [esimerkkejä][35]:
277
278 *   Vuonna 2003 Virginiassa eräs ehdokas menetti 100 ääntä ohjelmointivirheen vuoksi.
279 *   Vuonna 2001 Kaliforniassa äänet oli pakko laskea käsin ohjelmointivirheen vuoksi.
280 *   Vuonna 2000 Floridassa Al Gore sai eräässä piirikunnassa presidentinvaaleissa -16.022 ääntä, siis negatiivisen äänimäärän.
281 *   Vuonna 2003 Indianassa Boonen piirikunnasta, jossa oli noin 20.000 äänioikeutettua, oli annettu yhteensä yli 140.000 ääntä.
282 *   Vuonna 2008 amerikkalainen äänestyslaitevalmistaja [varoitti](http://seattletimes.nwsource.com/html/nationworld/2008131168_voting22.html), että heidän 34 osavaltiossa käytössä oleva äänestysjärjestelmä hukkaa ääniä ([Sähköisen äänestysjärjestelmän myyjä myönsi virheet USA:ssa](http://www.digitoday.fi/p/200821993), Digitoday 26.8.2008; [Kansanedustaja Kasvi: Sähköisessä äänestyksessä tietoturvaongelmia](http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kansanedustaja+Kasvi+S%C3%A4hk%C3%B6isess%C3%A4+%C3%A4%C3%A4nestyksess%C3%A4+tietoturvaongelmia/1135239103437), HS 1.9.2008).
283 *   Vuonna 2008 Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä johti 232 keskeytyneeseen äänestystapahtumaan kolmen kunnan alueella.
284
285 Samanlaisia tarinoita on satoja lisää, [Effinkin lausunnossa][31] on lisää viitteitä. Voi vain arvailla, kuinka usein ongelmia ei ole huomattu ja vaalin tulos on ollut virheellinen. Huomattavaa on myös, että ongelmat eivät ole yleensä koskeneet yhtäläisesti kaikkia ehdokkaita, vaan ne ovat lisänneet tai vähentäneet tietyn ehdokkaan äänimääriä.
286
287 ### "Suomalainen järjestelmä on täydellinen"
288
289 Suomalainen järjestelmä on kaikkea muuta kuin täydellinen. Tarkempia lisätietoja on kerrottu [lausunnossa raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportissa Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudemmassa englanninkielisessä versio][60].
290
291 Suomen järjestelmää suunniteltaessa "täydellisyys" nostettiin useasti esille.
292
293 Oikeusministeriö kirjoittaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
294
295 > "- - äänestysjärjestelmä olisi täydellisesti suojattu tietomurroilta ja että uurnassa olevat tiedot eivät voisi hävitä eikä niitä voitaisi muuttaa."
296
297 Oikeusministeriö puhuu "täydellisestä tietoturvasta" jo ennen, kuin järjestelmää edes oli tehty. Täydellistä tietoturvaa ei ikävä kyllä ole käytännössä mahdollista saavuttaa, jos järjestelmää pitäisi pystyä käyttämäänkin. Tämä osoittaa osaltaan, että tietotekniikan asiantuntijoita ei ole valmistelussa juuri kuultu.
298
299 Toisaalta ylläpitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus korjata virheitä (täydellisen tietoturvallisessa järjestelmässä ei tosin saisi olla ainakaan äänimääriin tai äänestyksen luottamuksellisuuteen vaikuttavia virheitä):
300
301 > "Äänestyksen aikana oikeusministeriöllä tai sen valtuuttamalla tietotekniikkahenkilöstöllä olisi mahdollisuus valvoa sähköisen vaaliuurnan toimintaa ja suorittaa korjaus- tai vastaavia toimia, mikäli sellaisia tarvittaisiin."
302
303 Ylläpitäjät eivät kuitenkaan oikeusministeriön mielestä mitenkään voisi yhdistää äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä, jotka on tallennettu tietojärjestelmään, eivätkä muuttaa ääniä:
304
305 > "Kyseiset henkilöt eivät voisi murtaa äänen ja henkilötunnuksen välistä salausta eivätkä saada selville sitä, keille ehdokkaille annettuja ääniä uurnassa on. He eivät myöskään voisi poistaa, lisätä tai muuttaa uurnassa olevia ääniä."
306
307 Esitetty ajatus on kaunis, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa. Lisäksi vaikka järjestelmä pystyttäisiinkin suojaamaan, olisi ulkopuolisten mahdoton varmistua suojauksen riittävyydestä ja siten järjestelmän luotettavuudesta. Kuitenkin vaalijärjestelmän uskottavuus on käytännössä yhtä tärkeää kuin sen todellinen luotettavuus.
308
309 Effi kommentoi tätäkin [lausunnossaan][31] (s. 3), mutta ministeriössä ei asiaa joko haluttu tai kyetty ymmärtämään.
310
311 ### "Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa"
312
313 Jos täysin sähköiseen äänestykseen siirrytään, tulee äänestyslaitteiden lähdekoodin olla kaikkien vapaasti tutkittavissa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä, että äänestäjän on edelleen käytännössä mahdotonta todeta, että hänen käyttämänsä äänestyslaite käyttää nimenomaan julkaistua lähdekoodia eikä muutettua koodia, tai että äänestysjärjestelmän kaikki muut komponentit toimivat kuten pitäisi.
314
315 [Usable Security -blogissa][36] kuvataan erään sähköisen äänestysjärjestelmän osat. Jotta voisi varmistua, että järjestelmä on luotettava, kaikki osat pitäisi auditoida. Pelkän lähdekoodin julkistus ei riitä. Tästä syystä käytännössä ainoa tapa varmistua, että järjestelmä on luotettava, on vaatia sellaista varmennusta, joka on kaikkien ymmärrettävissä. Tällainen varmennus on tulostaa äänestyksestä paperitosite, jonka äänestäjä tarkistaa ja laittaa uurnaan. Tulos voidaan tarkistaa näiden tositteiden avulla. Yhdysvalloissa on tästä syystä laajalti [luovuttu][30] puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja alettu käyttää kuvatun kaltaista paperivarmistusta.
316
317 Suomeen ehdotetut sähköisen äänestämisen järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne.
318
319 Auditoinnissa on myös sellainen ongelma, että siinä luottamus järjestelmään siirtyy luottamukseksi auditoijia kohtaan. Koska kaikki ihmiset eivät osaa, ehdi ja pysty auditoimaan ohjelmakoodia, heidän tulee luottaa erityisasiantuntijoihin, joiden määrä on huomattavan pieni. Perinteisessä paperiäänestyksessä luottamus hoidetaan hajauttamalla laskenta ja käyttämällä kilpailevien puolueiden edustajia, joiden ei tarvitse ymmärtää mitään tekniikasta.
320
321 ### "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä"
322
323 Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut
324 järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti.
325
326 Usein selitetään, kuinka sähköinen äänestys *voitaisiin* toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti edellä kuvatun kaltaisilla menetelmillä. Suomeen puuhattava järjestelmä ei ole tällainen, joten oikeusministeriön
327 hankkeen osalta tällaiset spekulaatiot ovat irrelevantteja. (Suomen järjestelmä toki käyttää sisäisesti kryptografiaa, mutta se ei toteuta esimerkiksi äänen oikein laskennan varmentamista näillä kehittyneemmillä menetelmillä.)
328
329 Ikävä kyllä kehittyneimmät järjestelmät ja menetelmät ovat usein niin monimutkaisia, että tavallinen äänestäjä - mukaanlukien suurin osa vaalitietojärjestelmästä vastaavista viranomaisista - ei ymmärtäisi niiden toimintaperiaatteita. Mitä monimutkaisempi järjestelmä tai menetelmä on, sitä enemmän vikaantumismahdollisuuksia se myös sisältää.
330
331 Ehdotetut järjestelmät ja menetelmät voivat esimerkiksi auttaa huomaamaan vaalivilpin, mutta eivät korjaamaan vaalitulosta, jos se havaitaan vääräksi (korjattavuus) - toisin kuin esimerkiksi yksinkertainen paperivarmistuksen käyttö. [Freedom to Tinker -blogissa][37] on esimerkki eräästä tällaisesta ehdotetusta järjestelmästä ja sen käytännön toteutuksesta. Jotkut tällaisista järjestelmistä ovat lupaavia, mutta niiden käyttöönotto ei ole suoraviivainen toimitus.
332
333 Suomeen tällaista kehittyneempää järjestelmää ei ole myöskään tulossa. Äänestysohjelmiston toimittaja Scytl on sanonut, että sellainen ei ole edes heidän suunnitelmissaan.
334
335 Tärkeä kysymys on myös, että miksi pitäisi siirtyä monimutkaiseen sähköiseen äänestysjärjestelmään, kun nykyinen paperijärjestelmäkin toimii hyvin? Tarjoaisiko monimutkainen menettely jotain sellaista lisäarvoa, jota ei saavutettaisi esimerkiksi yksinkertaisella paperivarmistuksen käytöllä?
336
337 ### "Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin"
338
339 Joidenkin mielestä sähköistä äänestystä voi hyvin kokeilla rajoitetusti. Sähköäänestys voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön, jos kokemukset olisivat hyviä.
340
341 Sähköisen äänestyksen kokeilussa havaitaan vain tietyntyyppiset puutteet (esim. äänestyslaite jumiutuu), kun vakavampia ovat ne puutteet, joita <em>ei</em> huomata. Täyssähköisessä äänestyksessä, jollaista Suomeen ollaan puuhaamassa, ei esimerkiksi voida mitenkään tietää, onko äänet laskettu oikein (pitää vain luottaa kokeiltavaan äänestysjärjestelmään, koska järjestelmästä riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä).
342
343 Toisaalta jos kokeilu sujuu hyvin, se ei tarkoita, että järjestelmässä ei voisi olla sellaisia heikkouksia, joita kukaan vain ei kokeilun aikana viitsinyt hyödyntää. Kolmanneksi, tietotekniset järjestelmät vanhenevat nopeasti ja viimeistään parin vaalin jälkeen merkittävä osa äänestystekniikasta on luultavasti jo täysin uutta - tästä syystä vanhat kokeilut ja auditoinnit ovat muuttuneet merkittäviltä osiltaan merkityksettömiksi. 
344
345 ### "Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen"
346
347 Äänestysprosessin luotettavuus takaa demokratian jatkuvuuden. Äänestysjärjestelmän on oltava sellainen, että se on luotettava myös vaikeina aikoina, kun yhteiskuntajärjestys muuten horjuu. Siksi äänestysjärjestelmää, varsinkin kun kyse on keskeisistä valtiollisista vaaleista, tulee muokata vain hyvin harkiten.
348
349 Konservatiivisuus takaa tässä asiassa demokratian säilymisen eikä suinkaan heikennä sitä.
350
351 ### "Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?"
352
353 Kuten yllä kohdassa "tekniikan kehitystä ei saa estää" on kerrottu, 
354 nykyinen paperijärjestelmämme on toimiva, 
355 tehokas, edullinen ja
356 ymmärrettävä vaihtoehto. Ei ole mitään järkeä korvata nykyistä järjestelmää, 
357 joka koostuu yhden numeron
358 kirjoittamisesta parin vuoden välein paperilappuun, epäluotettavammalla ja mitä luultavammin kalliimmalla
359 sähköisellä nappijärjestelmällä.
360
361 Sähköinen äänestys *voisi* olla perusteltu, jos esimerkiksi äänestysjärjestelmä olisi erilainen 
362 (esim. [STV](http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote)) tai jos äänestyksiä olisi samalla
363 useampia,
364 jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa. 
365 Silloinkin olisi hyvä miettiä tarkkaan, kuinka tärkeää *oikeasti* olisi saada
366 tulokset nopeasti äänestyksen päättymisen jälkeen verrattuna sähköisen järjestelmän
367 implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin - vai olisiko parempi
368 ratkaisu esimerkiksi käyttää optisia lukijoita vaalilippujen laskentaan.  Käytännössä
369 edellytyksenä turvalliselle sähköiselle äänestykselle olisi
370 joka tapauksessa paperivarmistuksen käyttö (järjestelmä tulostaa äänestä tositteen äänestäjälle, 
371 joka laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen; ks. kohtia "Mikä on paperivarmistus?" ja
372 "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä").
373 Maailmalta löytyy useita esimerkkejä siitä, että täyssähköiseen järjestelmään ei
374 luoteta: esimerkiksi [Yhdysvalloissa puolet osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestyksen][30] 
375 ja Alankomaissa äänestyksen luotettavuutta arvioinut komissio [suositti paperivarmennusta sähköiseen äänestykseen][55].
376 Sähköisen äänestyksen ensisijainen funktio olisi siis tuloksen nopea laskenta ja
377 paperivarmistuksen avulla voitaisiin varmistua tuloksen oikeellisuudesta 
378 (esim. laskemalla satunnaisotannalla valittujen ja/tai
379 kilpailevien puolueiden nimeämien äänestyspaikkojen äänet ja
380 vertaamalla vastaaviin sähköisiin tuloksiin). Koska ensisijaisesti paperivarmistusta 
381 (ei sähköistä järjestelmää) käytetään tuloksen
382 oikeellisuuden varmistamiseen, olisi
383 sähköinen osa äänestysjärjestelmästä helpompaa (vaikkei vieläkään yksinkertaista)
384 rakentaa siten, että
385 anonymiteetti säilyy.
386
387 Verkon kautta tapahtuva *nettiäänestys* sen sijaan sisältää kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen 
388 äänestämisen riskit ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida. 
389 Nettiäänestystä ei siis voida ottaa käyttöön keskeisissä valtiollisissa vaaleissa, 
390 ellei täyssähköiseen äänestyspaikalla (ilman paperivarmistusta)
391 tapahtuvaan äänestykseen voida täysin luottaa. 
392
393 ### Lähteistä
394
395
396 Tämä dokumentti kirjoitettiin aluksi [Effin blogiartikkeliksi](http://www.effi.org/blog/kai-2007-08-24.html) (Kai Puolamäki 24.8.2007), jonka  kirjoittamisessa oli käytetty apuna erityisesti [tekniikan tohtori Antti Honkelan kirjoittamaa Effin lausuntoa oikeusministeriölle][31]. Tämän jälkeen editointia ovat ajan saatossa tehneet useat Effin aktiivit.
397
398 Tyypillisiä argumentteja on etsitty esimerkiksi seuraavista keskusteluista:
399
400 *   [Effi muistuttaa e-äänestämisen vaaroista][41] (ITViikko 22.8.2007, uutiskeskustelu)
401 *   [Sähköinen äänestyksen tulisi täydentää demokratiaa][42] (Tietokone.fi 23.8.2007, uutiskeskustelu)
402 *   [Effi pelkää sähköisen äänetyksen nakertavan demokratiaa][43] (Sektori 23.8.2007)
403
404
405 ### Muita viitteitä
406
407 *   [Oikeusministeriön sivu sähköisestä äänestämisestä][19]
408 *   [Verifed voting][30] - paperivarmistuksesta
409 *   [The Electoral Commission: May 2007 Pilot Schemes][44] - brittien kokemuksia
410 *   [Raportti Viron nettiäänestyskokeilusta][23]
411 *   [Antti Vähä-Sipilän blogissa][46] seurattiin hankkeen edistymistä erityisesti ennen vuotta 2008
412 *   [Suunniteltuun vaalitietojärjestelmään liittyviä teknisiä dokumentteja][3]
413
414  [1]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-08-21.html
415  [18]: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060014
416  [19]: http://www.vaalit.fi/14912.htm
417  [20]: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/41050.shtml
418  [21]: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/10514/Vihre%C3%A4%20Liitto.rtf
419  [22]: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135229643350
420  [23]: http://www.vvk.ee/english/OSCE%20report_EST_2007.pdf
421  [24]: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=917770
422  [25]: http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=2691
423  [26]: http://www.effi.org/blog/kai-2005-12-16.html
424  [27]: http://techdirt.com/articles/20080120/07521615.shtml
425  [28]: http://it.slashdot.org/it/08/01/30/2239228.shtml
426  [29]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-01-26.html
427  [30]: http://www.verifiedvoting.org/
428  [31]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/om-vaalilaki.html
429  [32]: http://www.schneier.com/crypto-gram-0102.html#10
430  [33]: http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,16095,1124,9368,27688
431  [34]: http://192.49.229.35/E2007/s/tulos/ehdaluetulos_091001a.html
432  [35]: http://www.schneier.com/blog/archives/2004/11/the_problem_wit.html
433  [36]: http://usablesecurity.com/2006/02/23/the-election-software-supply-chain/
434  [37]: http://www.freedom-to-tinker.com/?p=839
435  [38]: http://www.effi.org/yksityisyys/vaalitietojarjestelma/
436  [39]: http://www.om.fi/34926.htm
437  [40]: http://www.effi.org/blog/2006-03-16-Antti-Honkela.html
438  [41]: http://www.itviikko.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=70862
439  [42]: http://www.tietokone.fi/foorumi/keskustelu.asp?threadid=67678&list=all&show=all
440  [43]: http://sektori.com/uutiset/7820/effi
441  [44]: http://www.electoralcommission.org.uk/elections/pilotsmay2007.cfm
442  [45]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-01-25.html
443  [46]: http://www.iki.fi/avs/blog/Yhteiskunta/fi.evoting-hesarissa.html
444  [47]: http://www.effi.org/blog/2008-02-28-Jyri-Luostarinen.html
445  [48]: http://www.effi.org/blog/2008-03-10-Antti-Vaha-Sipila.html
446  [49]: http://www.effi.org/blog/2008-03-12-Tapani-Tarvainen.html
447  [50]: http://www.effi.org/blog/2008-03-20-Tapani-Tarvainen.html
448  [51]: http://www.effi.org/blog/2008-05-21-Antti-Vaha-Sipila.html
449  [52]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/sahkoisen-kuulemisen-kehittaminen-080610.html
450  [53]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-19.html
451  [54]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-24.html
452  [55]: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/05/28/Hollanti+kielt%E4%E4+s%E4hk%F6iset+%E4%E4nestykset/200814428/66?rss=6
453  [56]: http://www.effi.org/blog/2008-10-28-finnish-evoting-votes-lost.html
454  [57]: http://www.effi.org/blog/2008-10-16-Timo-Karjalainen.html
455  [58]: http://www.effi.org/blog/2008-10-03-Tapani-Tarvainen.html
456  [59]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-09-04.html
457  [60]: http://www.effi.org/blog/2008-09-01-evoting-report-in-english.html
458  [61]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-28.html
459  [62]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-26.html
460  [63]: http://www.openrightsgroup.org/2008/10/27/no-e-voting-in-next-years-elections/