sahkoaanestysfaq.mdwn

   1 ## Ohjeita
   2
   3 Huomaa, että tähän dokumenttiin kirjoitettu voidaan julkaista
   4 [Public Domain -lisenssillä](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
   5 Versio tästä dokumentista on julkaistu osoitteessa
   6 <http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html>
   7
   8 # Sähköäänestys-FAQ
   9
  10
  11
  12 Sähköistä äänestystä koskevissa keskusteluissa samat argumentit tuntuvat toistuvan.
  13 Tässä dokumentissa on koottu näitä argumentteja yhteen kommentoituna. Vastaukset on alun perin kirjoitettu vastauksiksi nettikeskusteluihin, josta syystä niiden tyyli on usein naseva.
  14
  15 Tämän dokumentin ohella hyviä tiivistelmiä
  16 ovat erityisesti Effin kesäkuussa 2008 julkaisemat [lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportti Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudempi englanninkielinen versio][60].
  17
  18 Tämä dokumentti on [Public Domainia](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
  19
  20
  21 ### Sisällys
  22
  23
  24
  25 *   Effi sähköisestä äänestämisestä
  26 *   Yleistä
  27 *   Äänien katoaminen sähköäänestyspilotissa
  28 *   Sähköisen äänestyksen tarve
  29 *   Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta
  30 *   Väite: Nettiäänestys aktivoi äänestämään
  31 *   Kansalaisten luottamus äänestykseen
  32 *   Sähköisen äänestyksen valmistelu Suomessa
  33 *   Väite: Virossa Internet-äänestysjärjestelmä toimi
  34 *   Nettiäänestys ja äänestäjän painostus
  35 *   Väite: Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa
  36 *   Mikä on paperivarmistus?
  37 *   Väite: Rahasiirrotkin onnistuvat tietokoneilla, miksi ei siis myös äänestys
  38 *   Väite: Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään
  39 *   Väite: Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita
  40 *   Väite: Tietokone ei tee virheitä
  41 *   Väite: Tietokone tekee aina virheitä
  42 *   Väite: Suomalainen järjestelmä on täydellinen
  43 *   Väite: Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa
  44 *   Väite: Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä
  45 *   Väite: Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin
  46 *   Väite: Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen
  47 *   Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?
  48 *   Lähteistä
  49 *   Muita viitteitä
  50
  51 ### Effi sähköisestä äänestämisestä
  52
  53 *   [Sähköinen äänestys: mikä oikeasti meni pieleen](http://www.effi.org/blog/kai-2009-04-12.html) (Effin blogi/Kai Puolamäki 12.4.2009)
  54 *   [Finnish e-voting results annulled, municipalities to hold new elections](http://www.effi.org/blog/2009-04-09-EVoting-Supreme-Admin-Court.html) (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 9.4.2009)
  55 *   [Effi: KHO kumosi odotetusti sähköisten vaalien tulokset](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-04-09.html) (Effi 9.4.2009)
  56 *   [Helsingin hallinto-oikeus: yli 2% virhemarginaali hyväksyttävä kunnallisvaaleissa](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-01-29.html) (Effi 29.1.2009)
  57 *   [Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa 29.1.2009](http://www.effi.org/blog/hhao-2009-01-29.html)
  58 *   [Valittajien vastaselitys 23.12.2008](http://www.effi.org/system/files?file=vastaselitys_kuntavaalit_web.pdf)
  59 *   [Vaalivalitus sellaisena kuin hallinto-oikeus sen sai](http://www.effi.org/blog/2008-11-12-Tapani-Tarvainen.html) (Effin blogi/Tapani Tarvainen 12.11.2008)
  60 *   [Effi: Sähköisestä äänestyksestä ryhmävalitus kolmessa kunnassa](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/vaalivalitus-2008-11-11.html) (Effi 11.11.2008)
  61 *   [Effi etsii valittajia kunnallisvaaleista - KIIRE](http://www.effi.org/blog/2008-11-05-Tapani-Tarvainen.html) (Effin blogi/Tapani Tarvainen 5.11.2008)
  62 *   [Finnish E-Voting Fiasco: Votes Lost][56] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 28.10.2008)
  63 *   [EFFI: Aika pistää piste sähköäänestysfarssille][61] (Effi 28.10.2008)
  64 *   [Effi: Sähköisen äänestyksen pilotti ei todista mitään][62] (Effi 26.10.2008)
  65 *   [Radiohaastattelu sähköisestä äänestyksestä][57] (Effin blogi/Timo Karjalainen 16.10.2008)
  66 *   [Sähkö äänestää omapäisesti maailmalla, meillä OM ei näe ongelmia][58] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 3.10.2008)
  67 *   [Oikeusministeri: sähköisen äänestyksen auditointiraportti tieteisfantasiaa][59] (Effin blogi/Kai Puolamäki 4.9.2008)
  68 *   [Effi's e-voting 'shadow report' in English][60] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 1.9.2008)
  69 *   [Sähköinen äänestysjärjestelmä rikkoo sekä lakia että vaalisalaisuuden][54] (Effi 24.6.2008)
  70 *   [Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä suosituksia][53] (Effi 19.6.2008)
  71 *   [Lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52] (Effi 10.6.2008)
  72 *   [Sähköäänestysjärjestelmän vaatimusdokumentteja][51] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 21.5.2008)
  73 *   [Salassapitosopimuksen anatomia][50] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 20.3.2008)
  74 *   [Effi valmis osallistumaan sähköäänestyspilotin auditointiin][49] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 12.3.2008)
  75 *   [Dokumentoimattomia salaisuuksia][48] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 10.3.2008)
  76 *   [Sähköisen äänestyksen eteneminen - Oikeusministeriö tyrmää myös akateemisten tahojen kritiikin][47] (Effin blogi/Jyri Luostarinen 28.2.2008)
  77 *   [Oikeusministeriön vaalipäällikkö julistautuu marttyyriksi][29] (Effin blogi/Kai Puolamäki 26.1.2008)
  78 *   [Äänestysjärjestelmä ei saa olla liikesalaisuus][45] (Effi 25.1.2008)
  79 *   [Jäitä hattuun sähköisessä äänestämisessä][1] (Effi 21.8.2007)
  80 *   [Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan](http://www.effi.org/blog/2006-03-16-Antti-Honkela.html) (Effin blogi/Antti Honkela 16.3.2006)
  81 *   [Lausunto oikeusministeriölle sähköisestä äänestämisestä](http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/om-vaalilaki.html) (Effi/Antti Honkela 17.1.2006)
  82 *   [Dokumentteja sähköisen äänestyksen kehittämisestä](http://www.effi.org/yksityisyys/vaalitietojarjestelma/) (Effi 2005)
  83
  84
  85 ### Yleistä
  86
  87 Aluksi on syytä muistuttaa, mitä äänestysjärjestelmältä vaaditaan. Nämä vaatimukset perustuvat demokraattisen valtion vaatimuksiin.
  88
  89 *   Järjestelmän pitää valvoa, että kukin äänioikeutettu voi äänestää vain kerran.
  90 *   Äänestäjää lukuunottamatta kukaan ei saa tietää, ketä kukin on äänestänyt.
  91 *   Äänestäjän ja myös hävinneiden ehdokkaiden pitää voida luottaa, että äänet on laskettu tuloksessa oikein ja että ääniä ei katoa tai ilmesty tyhjästä.
  92 *   Äänestäjä ei saa pystyä todistamaan muille äänestäneensä tietyillä tavoilla. Näin estetään äänten ostaminen tai äänestäjien painostus. Samasta syystä äänestämisen on tapahduttava henkilökohtaisesti.
  93 *   Järjestelmän on toimittava luetettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa, siis sellaisissa, joissa tyypillisesti YK lähettäisi rauhanturvaajia.
  94 *   Järjestelmän on mahdollistettava vaalitarkkailu, myös ulkomaisille ja valtioiden välisille organisaatioille. Demokraattisen valtion hallinnon kansan luottamus pitää pystyä uskottavasti todistamaan muille valtioille. Epädemokraattisille valtioille on pystyttävä näyttämään esimerkkiä.
  95 *   Järjestelmän on paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy. Tämä vaatimus johtaa siihen, että "tavallisen kadunmiehen" on ymmärrettävä järjestelmän toiminta; muutoin epäilyt väärinkäytöksistä voivat johtaa epävakaissa oloissa jopa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen. Toisella tavalla ilmaistuna: järjestelmän tulee olla sellainen, että uskottavaa epäilyä vaalivilpistä ei voi esittää, jos vaalit ovat oikeasti sujuneet rehellisesti.
  96
  97 Jos tarkastellaan nykyistä paperilippuja käyttävää äänestystä näiden vaatimusten valossa, se täyttää kaikki nämä vaatimukset erittäin hyvin. Suomessahan ääntenlasku tehdään hajautetusti (jokaisella äänestyspaikalla) kilpailevien puolueiden edustajien toimesta, ja laskennat tarkistetaan keskitetysti. Jokaisen äänestyspaikan tulos julkistetaan erikseen, jotta vaalilautakunnat voivat varmistua omien laskujensa oikeasta huomioimisesta.
  98
  99 Nykyinen järjestelmä otettiinkin käyttöön aikana, jolloin ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Tästä huolimatta haluttiin luottaa siihen, että vaalitulos on laskettu oikein ja että kukaan ei pääse valtaan vaalivilpillä.
 100
 101 Nykyisessä järjestelmässä äänestystuloksen laajamittainen huomaamaton väärentäminen vaatisi maantieteellisesti laajan ja puoluerajat ylittävän salaliiton. Järjestelmä myös mahdollistaa äänten tarkastuslaskennan, koska äänestyslippuja voidaan laskea uudelleen niin mona kertaa, kuin halutaan.
 102
 103 Vaatimusten toteuttaminen täysin sähköisesti taas on hyvin hankalaa. Perinteiset tietojärjestelmäturvallisuuden menetelmät eivät yleensä pysty vastaamaan kaikkiin edellä esitettyihin vaatimuksiin samalla kertaa, ja jotkin turvamekanismit voivat olla ristiriidassa toisten vaatimusten kanssa. Esimerkiksi pankkijärjestelmät voidaan rakentaa suurelta osin lokimekanismien, kirjanpidon ja vastaavien varaan. Sähköäänestyksessä taas esimerkiksi sen tiedon, kuka äänesti ketä, kirjaaminen on jo liikaa. Pankkijärjestelmien turvallisuus perustuu myöskin siihen, että väärinkäytösten riski on riittävän pieni rahassa mitattuna. Demokraattisissa vaaleissa päätetään ihmisten elämään vaikuttavasta lainsäädäntövallasta, jota taas ei voi rahassa mitata.
 104
 105 Tämän vuoksi Effin kanta on, että täysin sähköistä äänestysjärjestelmää ei pidä ottaa käyttöön. Effin kannan sähköäänestysasiassa tiivistää hyvin äänestysjärjestelmästä vastaavan oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) oman [puoluehallituksen kanta 2.12.2005][21]:
 106
 107 > "Edellä kuvatun perusteella Vihreä liitto ei kannata tehtyä esitystä vaalilain muuttamisesta. Jos kuitenkin sähköinen äänestys halutaan mahdollistaa, on ehdoton vaatimus sisällyttää järjestelmään äänikohtainen äänestäjän varmentama paperituloste."
 108
 109 ### Äänien katoaminen sähköäänestyspilotissa
 110
 111 Kauniaisissa, Vihdissä ja Karkkilassa, jossa sähköistä äänestystä kokeiltiin, katosi kunnallisvaaleissa 2008 yhteensä 232 ääntä eli noin 2% kaikista annetuista sähköisistä äänistä.
 112
 113 Oikeusministeriö on esittänyt [teorian](http://www.om.fi/1224166604122), jonka mukaan äänten katoaminen olisi johtunut käytettävyysvirheestä äänestysjärjestelmässä. Äänten katoaminen on kuitenkin yhtä hyvin voinut johtua muusta syystä. Jälkimmäistä teoriaa tukee useiden äänestäjien kuvaama järjestelmän epäluotettava toiminta (mm. jumiutumiset, virheilmoitukset) äänestystapahtuman aikana. Näitä todistajankertomuksia on koostettu alla mainitussa hallinto-oikeudelle jätetyssä valituskirjelmässä.
 114
 115 Tosiasiallinen syy äänten katoamiselle on tuntematon. Erityisen mielenkiintoista olisi tietää, mikä aiheutti monen äänestäjän riippumattomasti raportoimat pitkäkestoiset viivet (jumiutumiset), joiden aikana äänestyspääte ei vastannut käyttäjän toimiin. On esimerkiksi mahdollista, että vika on Scytlin toimittamassa äänestysjärjestelmän ytimessä. Tämän selvittämiseksi tarvittaisiin oikeasti riippumaton tutkimus.
 116
 117 Vertailun vuoksi kunnallisvaaleissa 2008
 118 [hylättiin koko maassa vain 0,17% äänistä](http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article210922.ece?s=r&wtm=-29012009) äänestäjän tahattoman virheen vuoksi (epäselvä merkintä, leiman puuttuminen jne.). Sähköisen äänestys oli siis yli 10 kertaa virhealttiimpaa kuin perinteinen paperilipuin tapahtuva äänestys. Kaikkiaan koko maassa [hylättiin 0,6% äänistä](http://www.stat.fi/til/kvaa/2008/index.html), joista [suurin osa](http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1607047) oli siis tahallisesti virheellisiä (Aku Ankka -ääniä, tyhjiä äänestyslippuja jne.).
 119
 120 Effi ja lakiasiaintoimisto Turre Legal avustivat 16 kuntalaista ryhmävalituksen tekemisessä. Valitus jätettiin Helsingin hallinto-oikeuteen 12.11.2008. Valituksessa vaaditaan vaalituloksen kumoamista, uuden äänestyksen järjestämistä näissä kunnissa sekä jo järjestetyn äänestyksen arkistoitujen sähköisten vaaliuurnien ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavainten tuhoamista sekä käytetyn sähköisen äänestysjärjestelmän toteamista vaalilain vastaiseksi.
 121
 122 Alkuperäinen valituskirjelmä on luettavissa [Effin blogissa](http://www.effi.org/blog/2008-11-12-Tapani-Tarvainen.html). Helsingin hallinto-oikeus [hylkäsi valituksen 29.1.2009  valittajien mielestä kestämättömillä perusteilla](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-01-29.html) ([Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa](http://www.effi.org/blog/hhao-2009-01-29.html)). Hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).
 123
 124 KHO kumosi kunnallisvaalien tulokset 9.4.2009 ([Effin tiedote 9.4.2009](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-04-09.html)). Kokeilukunnissa pitää järjestää uudet vaalit, koska mm. paperivarmistuksen puuttumisen vuoksi tarkastuslaskentaa ei voitu tehdä. KHO perusteli päätöstään äänien katoamisella, joka oletetusti johtui puutteellisesta ohjeistuksesta ja sähköisen äänestysjärjestelmän toimintavirheestä.
 125
 126 Sähköisen vaaliuurnan avulla on mahdollista selvittää kuka äänesti ketäkin. KHO ei tutkinut, rikkooko sähköisen vaaliuurnan säilyttäminen vaalisalaisuutta ja tekeekö se siten sähköisestä äänestysjärjestelmästä vaalilain vastaisen, koska KHO:n mukaan tämä ei kuulu sen toimivaltaan (on epäselvää kenen toimivaltaan tämä kuuluisi).
 127
 128 KHO ei myöskään ottanut kantaa siihen, onko äänestysjärjestelmä, jonka oleelliset osat ovat liikesalaisuuksia ja jonka toiminnasta äänestäjät eivät siten voi varmistua, ylipäätään soveltuva valtiollisiin vaaleihin. Saksan perustuslakituomioistuinhan [totesi sähköiset äänestysjärjestelmät tällä perusteella perustuslain vastaisiksi](http://www.ccc.de/updates/2009/wahlcomputer-urteil-bverfg?language=en) ([tuomioistuimen tiedote](http://www.bundesverfassungsgericht.de/en/press/bvg09-019en.html)).
 129
 130 KHO:n päätöstä ja sen aiheuttamia reaktiota kommentoidaan blogiartikkelissa
 131 [Sähköinen äänestys: mikä oikeasti meni pieleen](http://www.effi.org/blog/kai-2009-04-12.html) (Effin blogi/Kai Puolamäki 12.4.2009).
 132
 133 ### Sähköisen äänestyksen tarve
 134
 135 Oikeusministeriö toteaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
 136
 137 > "Yleisesti ottaen vaalijärjestelmämme toimii teknisessä mielessä varsin hyvin, mistä on osoituksena se, että vaalit toimitetaan ongelmitta ja niiden tulokset saadaan selville kansainvälisestikin verrattuna nopeasti. Pakottavia muutospaineita ei tässä suhteessa voidakaan katsoa olevan."
 138
 139 Minkäänlaista pakkoa siirtyä sähköiseen äänestykseen ei siis ole.
 140
 141 ### Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta
 142
 143 Yleisesti ottaen sähköistyminen toki on tulevaisuutta.  Valtiollisissa vaaleissa virta ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan juuri niistä syistä, joita tässäkin dokumentissa on selostettu.  Esimerkiksi Yhdysvalloissa suurin osa osavaltioista [ei enää salli ilman äänestäjän tarkastamaa paperitositetta tapahtuvaa äänestystä][30] ja useissa osavaltioissa [prosessi on meneillään](http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/39684-esimerkki-suomelle-–-usassa-kypsyttiin-sahkoiseen-aanestykseen).
 144
 145 Euroopan maista [Hollannin hallitus on päättänyt luopua sähköisistä äänestyksistä](http://wijvertrouwenstemcomputersniet.nl/English), koska ne eivät ole tarpeeksi turvallisia. [Iso-Britanniassa on ilmoitettu][63], että sähköisen äänestyksen pilotteja ei ole enää suunnitteilla. Irlannissa ainakin 51 miljoona euroa maksaneet äänestyskoneet [romutettiin](http://www.rte.ie/news/2009/0423/evoting.html) sen jälkeen, kun ne olivat olleet vuosia käyttämättömänä varastossa. Saksan [perustuslakituomioistuin on todennut](http://www.bundesverfassungsgericht.de/en/press/bvg09-019en.html) täysin sähköiset äänestysjärjestelmät perustuslain vastaisiksi, koska äänestäjät eivät voi tutustua tällaisten järjestelmien toimintaan vakuuttuakseen siitä, että äänet lasketaan oikein. Tuomioistuimen mukaan sähköisiä äänestysjärjestelmiä tulee arvioida samoilla perusteilla kuin perinteisiäkin äänestysjärjestelmiä.
 146
 147 Joidenkin mielestä tekniikan kehitys ja "nykyaikaisiin" järjestelmiin siirtyminen on jo sinällään hyvä asia. "Vanhanaikaista" paperijärjestelmää hyvänä pitäviä pidetään kehityksen jarruina.
 148
 149 Nykyään käytössä oleva paperijärjestelmä on kuitenkin toimiva, tehokas (vaalitulokset saadaan käytännössä parissa tunnissa), edullinen (varsinkin kun ottaa huomioon vaihtoehtoisen sähköisen järjestelmän hankinta-, ylläpito- ja muut kulut), ymmärrettävä (jokainen kykenee ymmärtämään ääntenlaskuprosessin ja sen luotettavuuden varmistuksen periaatteet) sekä avoin (muun muassa kilpailevien puolueiden edustajat valvovat ääntenlaskua).
 150
 151 Sähköisessä äänestysjärjestelmässä, jossa on monta vaihetta, pieni joukko voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa merkittävästi äänestystuloksen oikeellisuuteen.
 152
 153 ### Väite: Nettiäänestys aktivoi äänestämään
 154
 155 Nettiäänestys voi alentaa äänestyskynnystä ja siten väliaikaisesti vähentää äänestysaktiivisuuden laskua. Nykymuotoinen paperiäänestys ennakkoäänestysmahdollisuuksineen ei kuitenkaan ole selitys äänestysprosenttien pienenemiselle, vaan kyse on politiikan uskottavuudesta, moraalista ja vetovoimasta. Äänestysaktivisuuden laskeminen on yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ratkea nettiäänestysmahdollisuudella.
 156
 157 Aihetta on tutkittu ja [tulokset][24] viittaavat siihen, että etä-äänestysmahdollisuus (jonka erityistapaus nettiäänestys on) ei aktivoi äänestämään.
 158
 159 Yksi syy äänestysaktiivisuuden laskuun voi esimerkiksi olla, että erilaisilla eturyhmillä on yhä suurempi vaikutus poliittiseen päätöksentekoon. Äänestäjät, varsinkin nuorempi sukupolvi, voivat tuntea, että [heidän mielipiteitään ei kuunnella][25] tarpeeksi. Kuvaava esimerkki Effin toiminta-alalta oli [musta joulukuu][26] vuonna 2005, jolloin säädettiin urakalla uutta älytöntä lainsäädäntöä.
 160
 161 Nettiäänestys ei ratkaise näitä asioita.
 162
 163 On myös syytä erottaa sähköinen äänestyspaikalla tapahtuva äänestys, jota oikeusministeriö on ehdottanut ja jonka [kokeilu epäonnistui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa][19], ja Internetin kautta tapahtuva nettiäänestys, jota muun muassa [viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on visioinut][20].
 164 Tietoturvamielessä verkon kautta tapahtuva nettiäänestys sisältää periaatteessa
 165 kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestämisen riskit
 166 ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida.
 167
 168 Ainakaan äänestyspaikalla tapahtuva sähköinen äänestys ei näyttänyt aktivoivan äänestämään - pikemminkin päinvastoin. Uudellamaalla äänestysprosentti kasvoi kuntavaaleissa 2008 verrattuna kuntavaaleihin 2004 +2,4% ja koko maassa +2,6%. Kunnissa, joissa kokeiltiin sähköistä äänestystä, äänestysprosentti kasvoi huomattavasti vähemmän (Karkkila +0,7%, Kauniainen +0,8%, Vihti +0,5%; lähde [Ylen vaalitulospalvelu](http://yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/index.html)).
 169
 170 ### Kansalaisten luottamus äänestykseen
 171
 172 Äänestyksen tietokoneistaminen voi heikentää ihmisten luottamusta äänestykseen ja siihen, että sillä voisi oikeasti vaikuttaa mihinkään - tämä luottamus on jo nykyään heikoilla - ja siten johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Oma käännös asiaa käsittelevästä [Timothy Leen kolumnista][27] (Slashdot: [E-Voting Undermines Public Confidence In Elections][28]):
 173
 174 > "[Marylandin osavaltiossa äänestyskoneiden kuljetuksesta on palkattu vastaamaan yritys, jonka johdossa on osavaltion entinen osavaltion Rebublikaanisen puolueen johtaja.] - - Huolimatta siitä, kuka kuljettaa nämä äänestyskoneet, kansaa pyydetään luottamaan siihen, että niitä ei manipuloida. Hyvin suunnitellussa äänestysjärjestelmässä äänestäjien ei pitäisi tarvita luottaa keneenkään. Koko prosessin pitäisi olla yksinkertainen ja läpinäkyvä, siten että kuka tahansa kykenee tarkkailemaan prosessia ja varmistumaan siitä, että äänestys suoritettiin oikein. Sähköisten äänestyslaitteiden monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys tekee tehokkaan julkisen tarkastelun mahdottomaksi, mistä syystä ne ovat huono ajatus, vaikka mitään yksilöityä todistetta vilpistä ei olisikaan."
 175
 176 Suomessa oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköisen äänestyksen tapauksessa [pitää vain luottaa oikeusministeriön virkamiehiin][29]. [Hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18] sanotaan asiasta:
 177
 178 > "Suomen vaalijärjestelmä on jo lähes sadan vuoden ajan perustunut luottamushenkilöjärjestelmään, jonka mukaan vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten tulee edustaa eri poliittisia puolueita. Siten on pyritty varmistamaan vaalien yleistä luotettavuutta ja oikeudellisuutta. Sähköinen äänestäminen muuttaisi vaalien luonnetta tässä suhteessa."
 179
 180 ### Sähköisen äänestyksen valmistelu Suomessa
 181
 182 Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40].
 183
 184 Oikeusministeriö on myös toistuvasti kieltäytynyt antamasta järjestelmään liittyviä dokumentteja julkisuuteen, vedoten yrityssalaisuuksiin sekä muihin salassapitomääräyksiin.
 185
 186 ### Väite: Virossa Internet-äänestysjärjestelmä toimi
 187
 188 Virossa on todella käytetty sähköistä nettiäänestystä. Sen onnistuneen markkinoinnin ansiosta monet jakavat esimerkiksi [ministeri Lindénin virheellisen käsityksen][22], jonka mukaan Viron nettiäänestyskokeilu oli sujunut täydellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Viron valtiollisen vaalilautakunnan sivuilla julkaistussa ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) [raportissa][23] sanotaan. Raportti toteaa, että nettiäänestykseen liittyy useita haasteita läpinäkyvyyden ja tuloksen luotettavuuden suhteen ja ellei haasteisiin pystytä vastaamaan, suosittaa harkitsemaan nettiäänestyksestä luopumista (oma suomennos):
 189
 190 > "Vaikka kansallinen vaalilautakunta näkikin vaivaa minimoidakseen järjestelmään sisäänrakennetut riskit, järjestelmän testaus ja auditointi olisi voinut olla kattavampaa. Lisäksi, poliittiset puolueet tai kansalaisyhteiskunta eivät ilmeisesti juuri lainkaan valvoneet Internet-äänestysprosessia. Toteutettu Internet-äänestysjärjestelmä näyttää toimineen Virossa tässä tapauksessa. Kuitenkin, jos edellä mainittuja seikkoja ei tehokkaasti huomioida, viranomaisten pitäisi harkita uudestaan pitäisikö Internet olla laajalti käytettävissä oleva äänestysmenetelmä, ja vaihtoehtoisesti pitäisikö sitä käyttää vain rajoitetusti tai ei laisinkaan."
 191
 192 > [alkuperäinen teksti:] *"Although the National Election Committee made considerable efforts to minimize the inherent risks, testing and auditing of the system could have been more comprehensive. Furthermore, there appeared to be almost no oversight of the internet voting process by political parties or civil society. The internet voting system as implemented appears to have functioned in the Estonian context on this occasion. Yet, unless the above-mentioned factors are effectively addressed, the authorities should reconsider whether the internet should be widely available as a voting method, or alternatively whether it should be used only on a limited basis or at all."*
 193
 194 Pelkästään se, että sähköinen
 195 äänestysjärjestelmä - tai ylipäätään mikään tietojärjestelmä -
 196 *näyttää* toimivan hyvin, ei välttämättä tarkoita, että se toimii hyvin
 197 tai että siinä ei ole virheitä.
 198 On mahdollista, että kukaan ei ole järjestelmässä mahdollisesti olevia
 199 puutteita vielä hyödyntänyt tai virheet eivät ole muuten vielä ilmenneet,
 200 tai sitten järjestelmän virheet voivat olla sellaisia,
 201 että niitä ei ole huomattu (esim. ääniä on mennyt väärille ehdokkaille).
 202 Katso myös kohtaa "Väite: Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin".
 203
 204 Viron viime aikoina
 205 kokemien nettihyökkäyksen valossa ei olisi yllättävää, jos vaalien heikoin lenkki eli nettiäänestys joutuisi tulevaisuudessa koetukselle.
 206 Oletetaan esimerkin vuoksi, että
 207 jokin puolue voittaisi vaalit saaden nettiäänissä merkittävästi suuremman kannatuksen
 208 kuin paperiäänissä tai missään mielipidemittauksessa. Voitaisiinko esittää uskottava epäily siitä, että
 209 vaalitulos ei ole luotettava? Mitä siitä seuraisi (riippumatta siitä, onko epäily vaalivilpistä oikea)?
 210 (Muistetaan, että yksi hyvän äänestysjärjestelmän
 211 kriteereistä oli, että uskottavaa epäilyä vaalivilpistä ei voida esittää, jos vaalit ovat olleet rehelliset,
 212 ks. kohta "Yleistä" tämän sivun alussa.)
 213
 214
 215
 216 Ei ole mahdotonta, että joku tekisi haittaohjelman, joka käyttäjän huomaamatta muuttaisi annettua ääntä; vastaavanlaisia haittaohjelmia käytetään tekemään nettipankeissa tilisiirtoja käyttäjän huomaamatta. Nettiäänestys on altis myös nimipalvelu- ja palvelunestohyökkäyksille ja niin edelleen; "liikuvia osia" ja siten potentiaalisia vikapisteitä on perinteiseen paperiäänestysjärjestelmään verrattuna todella paljon. Ylipäätään nettiäänestysprosessi sisältää niin paljon vaikeasti hallittavia ja suojattavia tekijöitä, että jos joku haluaa tehdä maata vastaan kyberhyökkäyksen ja aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta väärentämällä vaalituloksen, olisi nettiäänestys varteenotettava kohde.
 217
 218 Bruce Schneierin [sanoin](http://www.schneier.com/crypto-gram-0012.html#1):
 219 "A secure Internet voting system is theoretically possible, but it would be the first secure networked application ever created in the history of computers."
 220
 221 Virossa ollaan rohkeampia kuin esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriössä. Pentagon [perui nettiäänestyshankkeensa](http://www.theregister.co.uk/2004/02/06/pentagon_cans_internet_voting_system/), koska äänestysjärjestelmää vastaan
 222 tehtävän menestyksekkään laajamittaisen hyökkäyksen riski oli liian suuri. Pentagonin [raportin](http://www.servesecurityreport.org/) mukaan: "Ei ole hyvää tapaa tehdä tällaista [nettiäänestysjärjestelmää] ilman radikaalia muutosta Internetin ja henkilökohtaisten tietokoneiden arkkitehtuurissa, tai ilman jotain ennalta-arvaamatonta tietoturvaläpimurtoa."
 223
 224 ### Nettiäänestys ja äänestäjän painostus
 225
 226 Painostus voi olla perheen tai ulkopuolisten suorittamaa tai ääniä voidaan ostaa. Erityisen ongelmallista ulkopuolisten suorittama painostus tai äänten ostaminen voivat olla, jos tuloerot ovat suuria tai yhteiskunnallinen tilanne on muuten epävakaa.
 227
 228 Viron nettiäänestyksessä (ks. yllä) äänensä saattoi myöhemmin muuttaa. Tämän oli tarkoitus ehkäistä äänestäjän painostusta ja äänten ostamista: vaikka ääni olisikin annettu valvonnan alaisena, olisi äänestäjä voinut periaatteessa painostajan tietämättä vielä myöhemmin muuttaa ääntään. Äänestäjä saattoi myös antaa paperiäänen nettiäänestyksen sulkeuduttua; tällaisessa tapauksessa nettiääni jätettiin huomiotta. Näin esimerkiksi äänten ostaja ei olisi voinut olla varma, ketä äänestäjä oikeasti lopulta äänesti. Äänestysjärjestelmä kuitenkin tallensi ajan, jona ääni oli annettu; poliittiset puolueet ja vaalitarkkailijat näkivät tämän ajan, jonka avulla ne olisivat periaatteessa voineet selvittää korjasiko äänestäjä myöhemmin ääntään.
 229
 230 Uudelleenäänestysmahdollisuus ei tietenkään estä tehokasta painostusta tai äänten ostamista. Ääni voidaan esimerkiksi antaa valvonnan alla ja tämän jälkeen "lainata" äänestykseen tarvittavaa henkilökorttia nettiäänestyksen päättymiseen asti. Paperiäänenkään antamisen estäminen ei ole vaikeaa; vaalipäivänä voidaan laittaa joku vahtimaan äänestyspaikkaa tai äänestäjä voi olla liikuntarajoitteinen tai esimerkiksi ulkomailla asuva henkilö.
 231
 232 Myönnettäköön, että kännykkäkamerat ovat tuoneet lievän painostusmahdollisuuden myös suomalaiseen paperilipuilla tapahtuvaan äänestämiseen ja tietenkin äänen antamisen voi painostuksella estää kokonaan. Jälkimmäistä ongelmaa on vaikea estää, mutta edellisen osalta Oikeusministeriön tulisikin tutkia, pitäisikö äänestyskopissa kieltää myös kameran käyttö. Joka tapauksessa etä-äänestyksessä on huomattavan paljon suurempi riski painostukselle.
 233
 234 ### Väite: Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa
 235
 236 Yhdysvalloissa on pitkään käytetty eri osavaltioissa erilaisia sähköisiä äänestysjärjestelmiä. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Yhdysvaltain äänestystapahtumat ovat hyvin monimutkaisia (samoissa vaaleissa voidaan valita vaikkapa presidentti ja kymmenkunta pienempää viskaalia ja äänestää vielä lakimuutoksista sen lisäksi).
 237
 238 Yhdysvaltain kokemukset ovat erittäin arvokkaita. Olisi naiivia olettaa, että Suomessa tietotekninen osaaminen olisi oleellisesti niin paljon parempaa kuin Yhdysvalloissa, että vastaavia ongelmia ei täällä voisi esiintyä.
 239
 240 Yksi Yhdysvalloissa [opittu läksy on][30], että ainoa järkevä tapa saada riippumaton varmistus sähköisen äänestysjärjestelmän toiminnasta on kerätä jokaiselta äänestäjältä uurnaan tämän itsensä tarkistama paperitosite, joiden perusteella tulos voidaan tarvittaessa tarkistaa.
 241
 242 Suomeen ehdotetut järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne.
 243
 244 Oikeusministeriö on esittänyt, että Suomen järjestelmä on varmempi kuin Yhdysvaltojen, koska täällä käytetään keskitettyä sähköistä uurnaa eikä ääniä tallenneta äänestyskoneisiin. Tämä todellakin estää tiettyjä ongelmia ja vähentää itse äänestyskoneeseen liittyviä riskejä, mutta se ei vaikuta lainkaan täyssähköisen äänestyksen suurimpaan ongelmaan eli siihen, että tarkistuslaskentaa ei voida suorittaa ja että järjestelmä voi väärentää vaalituloksen.
 245
 246 ### Mikä on paperivarmistus?
 247
 248 [Paperivarmistuksessa (VVPR, Voter Verified Paper Record, tai VVPB, Voter Verified Paper Ballot)][30] äänestäjä saa äänestään paperitositteen. Tosite ei jää äänestäjälle, vaan hän laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen. Näin kerätyillä tositteilla voidaan suorittaa tarkastuslaskenta. Vaikka kaikkia tositteita ei aina laskettaisikaan, voidaan esimerkiksi laskea satunnaisotannalla valittujen äänestyspaikkojen äänet ja verrata näin saatuja äänimääriä sähköiseen tulokseen. Jos sähkö- ja paperitulokset eroavat toisistaan, lasketaan kaikki paperiäänet ja hylätään sähköinen tulos kokonaan. Samaten jos kisa menee tiukoille tai jokin osapuoli syyttää sähköisestä vaalivilpistä, voidaan laskea paperitositteet. Paperivarmistus on hyvä ratkaisu, koska paperitositteiden avulla voidaan suorittaa äänistysohjelmistoista ja -laitteista riippumaton, avoin ja ymmärrettävä tarkastuslaskenta.
 249
 250 Yhdysvalloissa on kokemuksien perusteella [luovuttu][30] laajalti puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja siirrytty paperivarmistuksen käyttöön, jotta äänestyslaitteista ja -ohjelmistoista riippumaton ymmärrettävä tarkastuslaskenta olisi mahdollinen.
 251
 252 ETYJ:n [vaalitarkkailijan käsikirjassa](http://www.osce.org/publications/odihr/2005/04/14004_240_en.pdf) sanotaan (s. 44, oma suomennos):
 253
 254 > "Potentiaalisia ongelmia, joista tulisi olla tietoinen - - sähköiset äänestysjärjestelmät ilman äänestäjän tarkastamaa auditoitavaa paperijälkeä tai muuta manuaalista paperiauditointitapaa"
 255
 256 Euroopan komission [oppaassa](http://ec.europa.eu/europeaid/multimedia/publications/documents/thematic/ec_methodological_guide_on_electoral_assistance_en.pdf) todetaan samansuuntaisesti (s. 65, oma suomennos):
 257
 258 > "Nykyään pidetään tarpeellisena - läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi - sisällyttää kaikkiin sähköisiin äänestysprosesseihin auditoitava paperijälki. - - Näiden ominaisuuksien mukana oloa tulee pitää tarpeellisena - -"
 259
 260 Effi vaati [lausunnossaa oikeusministeriölle][31] paperivarmistusta ministeriön suunnittelemaan sähköiseen äänestysjärjestelmään, huonolla menestyksellä. Suomessa testatussa järjestelmässä ei ollut, vaan täällä luotettiin järjestelmän erehtymättömyyteen. Jos Suomessa olisi käytetty paperivarmistusta, ei kunnallisvaaleja olisi tarvinnut uusia, koska tarkistuslaskenta olisi voitu tehdä perinteiseen tapaan käyttäen paperitositteita.
 261
 262 ### Väite: Rahasiirrotkin onnistuvat tietokoneilla, miksi ei siis myös äänestys
 263
 264 Kuten tämän dokumentin alussa on perusteltu, pankkijärjestelmän haasteet ovat äänestykseen verrattuna hyvin erilaiset. Pankkien turvajärjestelyt eivät siis sovi äänestysjärjestelmille, tai eivät täytä kaikkia äänestyksen erityistarpeita. Tärkeimmät erot pankkijärjestelmän ja sähköisen äänestyksen välillä ovat [anonyymiys, korjattavuus ja luotettavuus][32]:
 265
 266 *   *Anonyymiys.* Pankki tietää aina tilisiirroissa sekä maksajan että maksun saajan henkilöllisyyden, mutta äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä ei saisi vaalisalaisuuden vuoksi liittää toisiinsa. Anonyymiysvaatimuksen vuoksi suurta osa esimerkiksi tilisiirtojen turvamekanismeista ei voi soveltaa sähköiseen äänestämiseen (ellei anonyymiyttä haluta rikkoa). Vaalivilpin huomaaminen - toisin kuin esimerkiksi pankkitilin virheveloituksen huomaaminen tiliotteesta, korjaaminen ja vilppiin syyllisten kiinni saaminen on tästä syystä puhtaasti sähköisessä äänestyksessä mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi mainittu pankkitilin virheveloituksen huomaaminen ja korjaaminen.
 267 *   *Korjattavuus.* Pankki ylläpitää moninkertaista kirjanpitoa ja muita varmistuksia. Jos esimerkiksi tilisiirtoa epäillään virheelliseksi, voidaan selvittää mistä on kyse ja korjata aiheutunut virhe. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä korjattavuuden toteuttaminen on huomattavasti vaikeampaa, koska riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä.
 268 *   *Luotettavuus.* Jos joku väittää kavaltaneensa miljoona euroa, mutta kukaan ei tunnusta menettäneensä rahoja, kavallusväitteen voi jättää omaan arvoonsa. Jos joku toisaalta väittää murtaneensa sähköisen äänestysjärjestelmän ja huijanneensa vaaleissa, puhtaasti sähköisessä järjestelmässä (jossa ei esimerkiksi ole paperivarmistusta) ei auta muuta kuin luottaa äänestysjärjestelmään. Äänestysjärjestelmän on siis paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy.
 269
 270 Pankkijärjestelmätkin sekoilevat ja joskus jopa tilin saldo näkyy väärin - muistetaan esimerkiksi surullisenkuuluisa Sampo-pankin tietojärjestelmäuudistus keväällä 2008. Virheet voidaan kuitenkin korjata, koska asiakas huomaa, että tilin saldo on virheellinen ja moninkertaisten varmistusten vuoksi oikea saldo voidaan selvittää. Sähköisessä äänestyksessä sen sijaan pitää vain luottaa äänestystulokseen, jos riippumatonta tapaa selvittää oikeaa tulosta (esim. paperivarmistus) ei ole.
 271
 272 Kaupallisten tietojärjestelmien turvallisuus perustuu liiketaloudellisten riskien analyysiin. Riskien arvioinnin jälkeen päätetään vastatoimet (kontrollit), joilla jäännösriski pienennetään taloudellisesti hyväksyttävälle tasolle. Tämä malli toimii hyvin kaupallisessa maailmassa, mutta ei äänestyksessä. Vaaleissa valitaan henkilöitä ja puolueita, joilla on lainsäädäntövaltaa - tämä valta on muutakin kuin rahan käyttöä. Väärää vaalitulosta ei voi korvata rahalla.
 273
 274 Sähköisen äänestysjärjestelmän auditoinnin ja ylläpidon hoitaa usein yksityinen yritys. Kannattaa miettiä, halutaanko vaalijärjestelmä ulkoistaa ehkä ulkomaalaisomistuksessa olevalle yritykselle, muistaen että järjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Pahimmassa tapauksessa pelkkä epäily äänestystuloksen oikeellisuudesta voi johtaa yhteiskuntarjärjestyksen kaatumiseen.
 275
 276 Suomenkin suunnitellussa järjestelmässä äänestysjärjestelmä olisi ulkoistettu [pääosin ulkoistettu pörssiyhtiöön][33] (kyse olisi vaalipaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestämisestä, nettiäänestystä oikeusministeriö ei ole vielä esittänyt). [Hallituksen esitys 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
 277
 278 > "Sähköinen vaaliuurna, kuten muutkin vaalitietojärjestelmän osat, toimisi oikeusministeriön kanssa sopimussuhteessa olevan tietotekniikkatoimittajan laitteilla toimittajan jossakin toimipisteessä."
 279
 280 Suomen epäonnistuneen sähköäänestyspilotin toteuttivat yhteistyössä [Tieto Oyj](http://www.tieto.fi/) (entinen TietoEnator) ja barcelonalainen [Scytl](http://www.scytl.com/).
 281
 282 ### Nettipankit ja nettiäänestys
 283
 284 Nettipankkien tietoturvassa on puutteita, minkä pankit hyvin ymmärtävät. Pelkästään vuonna 2005 Nordean verkkopankin asiakkailta huijattiin kalastelemalla 60.000 euroa. Riskien hallintaan on kuitenkin keinoja ja vahingot ovat rahalla korvattavissa. Yksittäiset vahingot ovat pankin liikevaihtoon verrattuna niin mitättömiä, että verkkopankkeja kannattaa väärinkäytöksistä huolimatta ylläpitää ja käyttää.
 285
 286 Suuri osa kotitietokoneista on lisäksi tälläkin hetkellä käyttäjien tietämättä haittaohjelmien saastuttama. Tähän saakka näitä koneita on käytetty muun muassa huijauksiin, roskapostittamiseen ja palvelunestohyökkäyksiin. On myös tiettyihin nettipankkeihin erikoistuneita haittaohjelmia: kun käyttäjä kirjautuu nettipankkiin, voi haittaohjelma tehdä käyttäjän huomaamatta suurehkon tilisiirron. Onko viisasta sallia sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa näitä koneita käytetään myös nettiäänestämiseen? Käyttäjä huomaa lopulta haittaohjelman tekemän tilisiirron, koska tilin saldo pienenee, mutta haittaohjelman tekemää äänestystä ei sen sijaan samalla tavalla voi edes huomata.
 287
 288 ### Väite: Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään
 289
 290 Akatemiaprofessori Hannu Nurmi on sitä mieltä, että nettiäänestys olisi varmaan ihan turvallista (Helsingin Sanomat 31.1.2008). Helsingin Sanomien mukaan "hän muistuttaa, että intressi murtautua äänestysjärjestelmään on pienempi kuin murtautua esimerkiksi pankkijärjestelmään".
 291
 292 Ottaen huomioon, kuinka kilpailtuja luottamustoimet ja edustajanpaikat ovat, ja kuinka suuri valta kansanedustajalla on, on melkoista vähättelyä sanoa, että äänestysjärjestelmään murtautumisessa ei olisi intressejä. Eduskunta päättää myös melkoisista rahasummista, joten suoranaista rahallistakin kiinnostusta voi olla. Rahaa voisi tehdä myös välillisesti, vaikkapa lyömällä vetoa vaalien voittajasta. Pahantekijän mielikuvitus on rajaton.
 293
 294 Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa muidenkin antamista kommenteista paistaa asenne, jonka mukaan äänestäjiä ei kiinnosta tai ainakaan pitäisi kiinnostaa äänestyksen luotettavuus. Ketään ei myöskään tunnu kiinnostavan,
 295 että vaalijärjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös kiristyneessä sisä- tai ulkopoliittisessa tilanteessa,
 296 jossa kaikkiin viranomaisiin ei voi luottaa, ja jossa mahdollinen nettivaalijärjestelmä
 297 voi joutua verkkohyökkäyksen kohteeksi.
 298
 299 Samalla tavalla voisi kai sanoa, että kenenkään intressi marssia Suomen rajojen yli on pienempi kuin murtautua esimerkiksi Nordean pankkiholviin, joten puolustusvoimat voi lakkauttaa. Toivottavasti Suomessa ei suhtauduta samalla asenteella muihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin - verkon kautta
 300 nettiäänestysjärjestelmän murtaminen ja pelkästään uskottava epäily vaalituloksen oikeellisuudesta kun voisi pahimmillaan johtaa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen.
 301
 302 On hyvä muistaa, että nykyajan konflikteissa tietoverkot
 303 [ovat myös taistelutantereita](http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34557)
 304 ([Helsingin Sanomat 16.8.2008 kybersodankäynnistä](http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Viro+ja+Puola+puolustavat+Georgiaa+ven%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4+verkkohy%C3%B6kk%C3%A4yksi%C3%A4+vastaan/1135238684787),
 305 [Digitoday 19.8.2008](http://www.digitoday.fi/mielipide/2008/08/19/euroopan-tulivoimaisin-botnet/200821453/66)).
 306
 307 ### Väite: Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita
 308
 309 Ääntenlaskun apuna käytetään nykyäänkin luonnollisesti tietokoneita. Tuloksen huomaamaton manipuloiminen ei kuitenkaan onnistu, koska oikeusministeriö julkaisee laskennan perusteena käytetyt äänestysaluekohtaiset tulokset. Jos oikeusministeriön julkaisema äänestysalueen vaalitulos on väärä, huomaavat äänestysalueen ääntenlaskussa olleet tämän, mukaan lukien kilpailevien puolueiden asettamat valvojat. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä tätä varmistusta ei ole.
 310
 311 Toisaalta, jokainen voi laskimen tai tietokoneen avulla itse varmistua, että oikeusministeriön julkaisemien äänestysaluekohtaisten tulosten perusteella saadut ehdokkaiden kokonaisäänimäärät on laskettu oikein.
 312
 313 (Esimerkki: [Ehdokkaiden saamat äänet vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Helsingin äänestysalueella "Kruununhaka A"][34])
 314
 315 Nykyisessä järjestelmässä tarkastuslaskenta on myös helppo suorittaa.
 316
 317 ### Väite: Tietokone ei tee virheitä
 318
 319 Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että tietokoneet ovat puolueettomia ja uskollisia työjuhtia, jotka laskevat äänestystuloksen aina oikein. Siksi syytä huoleen ei muka ole.
 320
 321 Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tietokoneet tekevät täsmälleen mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Kone voidaan ohjelmoida yhtä hyvin laskemaan äänet kuin toteuttamaan vaalivilpin.
 322
 323 Ohjelmissa on virheitä. Mitä monimutkaisempi äänestysjärjestelmä on, sitä enemmän siinä on myös vikaantuvia osia.
 324
 325 Joitakin [esimerkkejä][35]:
 326
 327 *   Vuonna 2003 Virginiassa eräs ehdokas menetti 100 ääntä ohjelmointivirheen vuoksi.
 328 *   Vuonna 2001 Kaliforniassa äänet oli pakko laskea käsin ohjelmointivirheen vuoksi.
 329 *   Vuonna 2000 Floridassa Al Gore sai eräässä piirikunnassa presidentinvaaleissa -16.022 ääntä, siis negatiivisen äänimäärän.
 330 *   Vuonna 2003 Indianassa Boonen piirikunnasta, jossa oli noin 20.000 äänioikeutettua, oli annettu yhteensä yli 140.000 ääntä.
 331 *   Vuonna 2008 amerikkalainen äänestyslaitevalmistaja [varoitti](http://seattletimes.nwsource.com/html/nationworld/2008131168_voting22.html), että heidän 34 osavaltiossa käytössä oleva äänestysjärjestelmä hukkaa ääniä ([Sähköisen äänestysjärjestelmän myyjä myönsi virheet USA:ssa](http://www.digitoday.fi/p/200821993), Digitoday 26.8.2008; [Kansanedustaja Kasvi: Sähköisessä äänestyksessä tietoturvaongelmia](http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kansanedustaja+Kasvi+S%C3%A4hk%C3%B6isess%C3%A4+%C3%A4%C3%A4nestyksess%C3%A4+tietoturvaongelmia/1135239103437), HS 1.9.2008).
 332 *   Vuonna 2008 [äänestyskone hävitti Floridassa 3400 ääntä](http://www.theregister.co.uk/2008/09/04/missing_florida_votes/).
 333 *   Vuonna 2008 Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä johti 232 keskeytyneeseen äänestystapahtumaan kolmen kunnan alueella.
 334 *   Vuonna 2009 kentuckylaisia vaalivirkailijoita vastaan [nostettiin syyte vaalivilpistä](http://www.schneier.com/blog/archives/2009/03/election_fraud.html). Tapaus muistuttaa yllättävän paljon sähköisen äänestyksen kokeilua Suomen kunnallisvaaleissa 2008 (edellinen kohta): äänestysjärjestelmässä piti painaa ok-nappia kaksi kertaa, ennen kuin ääni rekisteröityi (tästä aiheutui ongelmia myös Suomessa). Vaalivirkailijat neuvoivat kuitenkin äänestäjiä painamaan ok-nappia vain kerran. Kun äänestäjä oli poistunut äänestyskopista, luullen äänensä rekisteröityneen, vaalivirkailija meni koppiin ja "korjasi" äänen mieleiselleen ehdokkaalle.
 335
 336 Samanlaisia tarinoita on satoja lisää, [Effinkin lausunnossa][31] on lisää viitteitä. Voi vain arvailla, kuinka usein ongelmia ei ole huomattu ja vaalin tulos on ollut virheellinen. Huomattavaa on myös, että ongelmat eivät ole yleensä koskeneet yhtäläisesti kaikkia ehdokkaita, vaan ne ovat lisänneet tai vähentäneet tietyn ehdokkaan äänimääriä.
 337
 338 ### Väite: Tietokone tekee aina virheitä
 339
 340 Joskus sähköistä äänestystä on puolusteltu sillä, että ohjelmissa ja tietojärjestelmissä tuntuu aina olevan virheitä - kuten tietokoneita käyttäneet tietävät. Siten tietty määrä virheitä tulisi sallia, koska myös perinteisessä paperivaaleissa on virhemahdollisuuksia.
 341
 342 Kyse on kuitenkin vain siitä, että sähköisesti toteutettavaa äänestystä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin perinteistä paperiäänestystä. Se, että käytetään tietokoneita, ei ole peruste kriteerien höllentämiselle. Tämä linja on nähtävissä myös [korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä](http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2009-04-09.html), jolla kumottiin kunnallisvaalin 2008 tulos sähköisen äänestyksen kokeilukunnissa. Vaalitulos olisi kumottu samalla tavalla, jos vastaava määrä paperiääniä olisi kadonnut.
 343
 344 Virheiden määrä ei ole ainoa kriteeri. Saksan [perustuslakituomioistuin totesi](http://www.bundesverfassungsgericht.de/en/press/bvg09-019en.html) äskettäin täysin sähköiset äänestysjärjestelmät perustuslain vastaisiksi, koska äänestäjät eivät voi tutustua tällaisten järjestelmien toimintaan vakuuttuakseen siitä, että äänet lasketaan oikein. Tuomioistuimen mukaan sähköisiä äänestysjärjestelmiä tulee arvioida samoilla perusteilla kuin perinteisiäkin äänestysjärjestelmiä.
 345
 346 Suomessa käytössä oleva paperiäänistysjärjestelmä toteuttaa
 347 äänestysjärjesteltä vaaditut
 348 ominaisuudet (ks. kohta "Yleistä" tämän sivun alussa).
 349 Samat ominaisuudet toteuttavan sähköisen äänestysjärjestelmän tekeminen
 350 olisi äärimmäisen vaikea tehtävä.
 351
 352 ### Väite: Suomalainen järjestelmä on täydellinen
 353
 354 Suomalainen järjestelmä on kaikkea muuta kuin täydellinen, kuten myös korkein hallinto-oikeus totesi hylätessään kunnallisvaalien tuloksen. Tarkempia lisätietoja on kerrottu [lausunnossa raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportissa Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudemmassa englanninkielisessä versio][60].
 355
 356 Suomen järjestelmää suunniteltaessa "täydellisyys" nostettiin useasti esille.
 357
 358 Oikeusministeriö kirjoittaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]:
 359
 360 > "- - äänestysjärjestelmä olisi täydellisesti suojattu tietomurroilta ja että uurnassa olevat tiedot eivät voisi hävitä eikä niitä voitaisi muuttaa."
 361
 362 Oikeusministeriö puhui "täydellisestä tietoturvasta" jo ennen, kuin järjestelmää edes oli tehty. Täydellistä tietoturvaa ei ikävä kyllä ole käytännössä mahdollista saavuttaa, jos järjestelmää pitäisi pystyä käyttämäänkin. Tämä osoittaa osaltaan, että tietotekniikan asiantuntijoita ei ole valmistelussa juuri kuultu.
 363
 364 Toisaalta ylläpitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus korjata virheitä (täydellisen tietoturvallisessa järjestelmässä ei tosin saisi olla ainakaan äänimääriin tai äänestyksen luottamuksellisuuteen vaikuttavia virheitä):
 365
 366 > "Äänestyksen aikana oikeusministeriöllä tai sen valtuuttamalla tietotekniikkahenkilöstöllä olisi mahdollisuus valvoa sähköisen vaaliuurnan toimintaa ja suorittaa korjaus- tai vastaavia toimia, mikäli sellaisia tarvittaisiin."
 367
 368 Ylläpitäjät eivät kuitenkaan oikeusministeriön mielestä mitenkään voisi yhdistää äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä, jotka on tallennettu tietojärjestelmään, eivätkä muuttaa ääniä:
 369
 370 > "Kyseiset henkilöt eivät voisi murtaa äänen ja henkilötunnuksen välistä salausta eivätkä saada selville sitä, keille ehdokkaille annettuja ääniä uurnassa on. He eivät myöskään voisi poistaa, lisätä tai muuttaa uurnassa olevia ääniä."
 371
 372 Esitetty ajatus on kaunis, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa. Lisäksi vaikka järjestelmä pystyttäisiinkin suojaamaan, olisi ulkopuolisten mahdoton varmistua suojauksen riittävyydestä ja siten järjestelmän luotettavuudesta. Kuitenkin vaalijärjestelmän uskottavuus on käytännössä yhtä tärkeää kuin sen todellinen luotettavuus.
 373
 374 Effi kommentoi tätäkin [lausunnossaan][31] (s. 3), mutta ministeriössä ei asiaa joko haluttu tai kyetty ymmärtämään.
 375
 376 ### Väite: Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa
 377
 378 Jos täysin sähköiseen äänestykseen siirrytään, tulee äänestyslaitteiden lähdekoodin olla kaikkien vapaasti tutkittavissa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä, että äänestäjän on edelleen käytännössä mahdotonta todeta, että hänen käyttämänsä äänestyslaite käyttää nimenomaan julkaistua lähdekoodia eikä muutettua koodia, tai että äänestysjärjestelmän kaikki muut komponentit toimivat kuten pitäisi.
 379
 380 [Usable Security -blogissa][36] kuvataan erään sähköisen äänestysjärjestelmän osat. Jotta voisi varmistua, että järjestelmä on luotettava, kaikki osat pitäisi auditoida. Pelkän lähdekoodin julkistus ei riitä. Tästä syystä käytännössä ainoa tapa varmistua, että järjestelmä on luotettava, on vaatia sellaista varmennusta, joka on kaikkien ymmärrettävissä. Tällainen varmennus on tulostaa äänestyksestä paperitosite, jonka äänestäjä tarkistaa ja laittaa uurnaan. Tulos voidaan tarkistaa näiden tositteiden avulla. Yhdysvalloissa on tästä syystä laajalti [luovuttu][30] puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja alettu käyttää kuvatun kaltaista paperivarmistusta.
 381
 382 Suomeen ehdotetut sähköisen äänestämisen järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne.
 383
 384 Auditoinnissa on myös sellainen ongelma, että siinä luottamus järjestelmään siirtyy luottamukseksi auditoijia kohtaan. Koska kaikki ihmiset eivät osaa, ehdi ja pysty auditoimaan ohjelmakoodia, heidän tulee luottaa erityisasiantuntijoihin, joiden määrä on huomattavan pieni. Perinteisessä paperiäänestyksessä luottamus hoidetaan hajauttamalla laskenta ja käyttämällä kilpailevien puolueiden edustajia, joiden ei tarvitse ymmärtää mitään tekniikasta.
 385
 386 ### Väite: Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä
 387
 388 Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut
 389 järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti.
 390
 391 Usein selitetään, kuinka sähköinen äänestys *voitaisiin* toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti edellä kuvatun kaltaisilla menetelmillä. Suomeen puuhattava järjestelmä ei ollut tällainen, joten oikeusministeriön
 392 hankkeen osalta tällaiset spekulaatiot ovat irrelevantteja. (Suomen järjestelmä toki käyttää sisäisesti kryptografiaa, mutta se ei toteuta esimerkiksi äänen oikein laskennan varmentamista näillä kehittyneemmillä menetelmillä.)
 393
 394 Ikävä kyllä kehittyneimmät järjestelmät ja menetelmät ovat usein niin monimutkaisia, että tavallinen äänestäjä - mukaanlukien suurin osa vaalitietojärjestelmästä vastaavista viranomaisista - ei ymmärtäisi niiden toimintaperiaatteita. Mitä monimutkaisempi järjestelmä tai menetelmä on, sitä enemmän vikaantumismahdollisuuksia se myös sisältää.
 395
 396 Ehdotetut järjestelmät ja menetelmät voivat esimerkiksi auttaa huomaamaan vaalivilpin, mutta eivät korjaamaan vaalitulosta, jos se havaitaan vääräksi (korjattavuus) - toisin kuin esimerkiksi yksinkertainen paperivarmistuksen käyttö. [Freedom to Tinker -blogissa][37] on esimerkki eräästä tällaisesta ehdotetusta järjestelmästä ja sen käytännön toteutuksesta. Jotkut tällaisista järjestelmistä ovat lupaavia, mutta niiden käyttöönotto ei ole suoraviivainen toimitus.
 397
 398 Suomeen tällaista kehittyneempää järjestelmää ei ole myöskään tulossa. Äänestysohjelmiston toimittaja Scytl on sanonut, että sellainen ei ole edes heidän suunnitelmissaan.
 399
 400 Tärkeä kysymys on myös, että miksi pitäisi siirtyä monimutkaiseen sähköiseen äänestysjärjestelmään, kun nykyinen paperijärjestelmäkin toimii hyvin? Tarjoaisiko monimutkainen menettely jotain sellaista lisäarvoa, jota ei saavutettaisi esimerkiksi yksinkertaisella paperivarmistuksen käytöllä?
 401
 402 ### Väite: Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin
 403
 404 Joidenkin mielestä sähköistä äänestystä voi hyvin kokeilla rajoitetusti. Sähköäänestys voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön, jos kokemukset olisivat hyviä.
 405
 406 Sähköisen äänestyksen kokeilussa havaitaan vain tietyntyyppiset puutteet (esim. äänestyslaite jumiutuu, ääniä katoaa), kun vakavampia ovat ne puutteet, joita <em>ei</em> huomata (esim. äänet menevät väärille ehdokkaille).
 407 Täyssähköisessä äänestyksessä, jollaista Suomeen oltiin puuhaamassa, ei esimerkiksi voida mitenkään tietää, onko äänet laskettu oikein, koska järjestelmästä riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä.
 408
 409 Toisaalta jos kokeilu sujuu hyvin, se ei tarkoita, että järjestelmässä ei voisi olla sellaisia heikkouksia, joita kukaan vain ei kokeilun aikana viitsinyt hyödyntää. Kolmanneksi, tietotekniset järjestelmät vanhenevat nopeasti ja viimeistään parin vaalin jälkeen kokeilut ja auditoinnit ovat myös vanhentuneet.
 410
 411 ### Väite: Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen
 412
 413 Äänestysprosessin luotettavuus takaa demokratian jatkuvuuden. Äänestysjärjestelmän on oltava sellainen, että se on luotettava myös vaikeina aikoina, kun yhteiskuntajärjestys muuten horjuu. Siksi äänestysjärjestelmää, varsinkin kun kyse on keskeisistä valtiollisista vaaleista, tulee muokata vain hyvin harkiten.
 414
 415 Konservatiivisuus takaa tässä asiassa demokratian säilymisen eikä suinkaan heikennä sitä.
 416
 417 ### Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?
 418
 419 Kuten yllä kohdassa "tekniikan kehitystä ei saa estää" on kerrottu,
 420 nykyinen paperijärjestelmämme on toimiva,
 421 tehokas, edullinen ja
 422 ymmärrettävä vaihtoehto. Ei järkevää korvata nykyistä järjestelmää,
 423 joka koostuu yhden numeron
 424 kirjoittamisesta parin vuoden välein paperille, epäluotettavammalla ja mitä luultavammin kalliimmalla
 425 sähköisellä järjestelmällä.
 426
 427 Sähköinen äänestys *voisi* olla perusteltu,
 428 jos äänestystapa olisi erilainen
 429 (esim. [STV](http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote))
 430 tai jos äänestyksiä olisi samalla
 431 useampia,
 432 jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa.
 433 Tällöinkin tulisi miettiä tarkkaan, kuinka tärkeää on saada
 434 tulokset nopeasti äänestyksen päättymisen jälkeen verrattuna sähköisen järjestelmän
 435 implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin. Parempi vaihtoehto
 436 voisi olla esimerkiksi käyttää optisia lukijoita vaalilippujen laskentaan.
 437
 438 Edellytyksenä turvalliselle sähköiselle äänestykselle olisi käytännössä
 439 joka tapauksessa paperivarmistus, jossa äänestyspääte tulostaa äänestäjälle tositteen, jossa on äänestetyn ehdokkaannumero. Äänestäjä voi tarkastaa tositteen ja laittaa sen uurnaan. Näin voidaan aina suorittaa sähköisestäjärjestelmästä riippumaton ymmärrettävä tarkistuslaskenta.
 440 Maailmalta löytyy useita esimerkkejä siitä, että täyssähköiseen järjestelmään ei
 441 luoteta, ks. kohtaa "Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta" aikaisemmin tässä dokumentissa.
 442
 443 Sähköisen äänestyksen ensisijainen tarkoitus olisi siis tuloksen nopea laskenta.
 444 Paperivarmistuksen avulla voitaisiin varmistua tuloksen oikeellisuudesta
 445 (esim. laskemalla satunnaisotannalla valittujen ja/tai
 446 kilpailevien puolueiden nimeämien äänestyspaikkojen äänet ja
 447 vertaamalla vastaaviin sähköisiin tuloksiin). Koska ensisijaisesti paperivarmistusta
 448 käytettäisiin tuloksen
 449 oikeellisuuden varmistamiseen, olisi
 450 sähköinen osa äänestysjärjestelmästä helpompi (vaikkei vieläkään yksinkertaista)
 451 suunnitella siten, että
 452 vaalisalaisuus säilyy.
 453
 454 Verkon kautta tapahtuva *nettiäänestys* sen sijaan sisältää kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen
 455 äänestämisen riskit ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida.
 456 Nettiäänestystä ei siis voida ottaa käyttöön keskeisissä valtiollisissa vaaleissa,
 457 ellei täyssähköiseen äänestyspaikalla ilman paperivarmistusta
 458 tapahtuvaan äänestykseen voida täysin luottaa.
 459
 460 ### Lähteistä
 461
 462
 463 Tämä dokumentti kirjoitettiin aluksi [Effin blogiartikkeliksi](http://www.effi.org/blog/kai-2007-08-24.html) (Kai Puolamäki 24.8.2007), jonka  kirjoittamisessa oli käytetty apuna erityisesti [tekniikan tohtori Antti Honkelan kirjoittamaa Effin lausuntoa oikeusministeriölle][31]. Tämän jälkeen editointia ovat ajan saatossa tehneet useat Effin aktiivit.
 464
 465 Tyypillisiä argumentteja on etsitty esimerkiksi seuraavista keskusteluista:
 466
 467 *   [Effi muistuttaa e-äänestämisen vaaroista][41] (ITViikko 22.8.2007, uutiskeskustelu)
 468 *   [Sähköinen äänestyksen tulisi täydentää demokratiaa][42] (Tietokone.fi 23.8.2007, uutiskeskustelu)
 469 *   [Effi pelkää sähköisen äänetyksen nakertavan demokratiaa][43] (Sektori 23.8.2007)
 470
 471
 472 ### Muita viitteitä
 473
 474 *   [Oikeusministeriön sivu sähköisestä äänestämisestä][19]
 475 *   [Verifed voting][30] - paperivarmistuksesta
 476 *   [The Electoral Commission: May 2007 Pilot Schemes][44] - brittien kokemuksia
 477 *   [Raportti Viron nettiäänestyskokeilusta][23]
 478 *   [Antti Vähä-Sipilän blogissa][46] seurattiin hankkeen edistymistä erityisesti ennen vuotta 2008
 479 *   [Suunniteltuun vaalitietojärjestelmään liittyviä teknisiä dokumentteja][3]
 480
 481  [1]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-08-21.html
 482  [18]: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060014
 483  [19]: http://www.vaalit.fi/14912.htm
 484  [20]: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/41050.shtml
 485  [21]: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/10514/Vihre%C3%A4%20Liitto.rtf
 486  [22]: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135229643350
 487  [23]: http://www.vvk.ee/english/OSCE%20report_EST_2007.pdf
 488  [24]: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=917770
 489  [25]: http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=2691
 490  [26]: http://www.effi.org/blog/kai-2005-12-16.html
 491  [27]: http://techdirt.com/articles/20080120/07521615.shtml
 492  [28]: http://it.slashdot.org/it/08/01/30/2239228.shtml
 493  [29]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-01-26.html
 494  [30]: http://www.verifiedvoting.org/
 495  [31]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/om-vaalilaki.html
 496  [32]: http://www.schneier.com/crypto-gram-0102.html#10
 497  [33]: http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,16095,1124,9368,27688
 498  [34]: http://192.49.229.35/E2007/s/tulos/ehdaluetulos_091001a.html
 499  [35]: http://www.schneier.com/blog/archives/2004/11/the_problem_wit.html
 500  [36]: http://usablesecurity.com/2006/02/23/the-election-software-supply-chain/
 501  [37]: http://www.freedom-to-tinker.com/?p=839
 502  [38]: http://www.effi.org/yksityisyys/vaalitietojarjestelma/
 503  [39]: http://www.om.fi/34926.htm
 504  [40]: http://www.effi.org/blog/2006-03-16-Antti-Honkela.html
 505  [41]: http://www.itviikko.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=70862
 506  [42]: http://www.tietokone.fi/foorumi/keskustelu.asp?threadid=67678&list=all&show=all
 507  [43]: http://sektori.com/uutiset/7820/effi
 508  [44]: http://www.electoralcommission.org.uk/elections/pilotsmay2007.cfm
 509  [45]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-01-25.html
 510  [46]: http://www.iki.fi/avs/blog/Yhteiskunta/fi.evoting-hesarissa.html
 511  [47]: http://www.effi.org/blog/2008-02-28-Jyri-Luostarinen.html
 512  [48]: http://www.effi.org/blog/2008-03-10-Antti-Vaha-Sipila.html
 513  [49]: http://www.effi.org/blog/2008-03-12-Tapani-Tarvainen.html
 514  [50]: http://www.effi.org/blog/2008-03-20-Tapani-Tarvainen.html
 515  [51]: http://www.effi.org/blog/2008-05-21-Antti-Vaha-Sipila.html
 516  [52]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/sahkoisen-kuulemisen-kehittaminen-080610.html
 517  [53]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-19.html
 518  [54]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-24.html
 519  [55]: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/05/28/Hollanti+kielt%E4%E4+s%E4hk%F6iset+%E4%E4nestykset/200814428/66?rss=6
 520  [56]: http://www.effi.org/blog/2008-10-28-finnish-evoting-votes-lost.html
 521  [57]: http://www.effi.org/blog/2008-10-16-Timo-Karjalainen.html
 522  [58]: http://www.effi.org/blog/2008-10-03-Tapani-Tarvainen.html
 523  [59]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-09-04.html
 524  [60]: http://www.effi.org/blog/2008-09-01-evoting-report-in-english.html
 525  [61]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-28.html
 526  [62]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-26.html
 527  [63]: http://www.openrightsgroup.org/2008/10/27/no-e-voting-in-next-years-elections/