saantomuutos2012.mdwn

   1 [Sääntömuutosehdotus versio 0.5](http://effi.org/e/saantomuutos_v5.html) (luettavissa, muokkausehdotukset ja kommentit tälle sivulle)
   2
   3 ---
   4
   5 Pitäisikö tarkoituspykälässä mainita tekijänoikeudet jne eksplisiittisesti? Esim.
   6
   7 "Yhdistyksen tarkoitus on toimia sähköisten oikeuksien, sananvapauden ja yksityisyyden suojaamiseksi ja tasapainoisen immateriaalioikeusjärjestelmän edistämiseksi niin Internetissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa."
   8
   9 ---
  10
  11 En keksinyt, miten tuota versiota 0.5 voisi editoida suoraan, joten lisään
  12 muutosehdotukseni tähän.
  13
  14 Yleisehdotus: Joissain pykälissä murtoluvut on kirjoitettu auki,
  15 esim. "...vähintään yksi neljäsosa (1/4) yhdistyksen äänioikeutetuista
  16 jäsenistä...", ja toisissa ei, esim. "...ellei sitä julisteta kiireelliseksi
  17 vähintään 2/3 enemmistöllä."  Merkitsemistapa pitäisi yhdenmukaistaa
  18 jommallakummalla tavalla.  Kannattaisin itse ensimmäistä tapaa, eli murtolukujen
  19 kirjoittamista auki.
  20
  21 8§: Lisäisin selvyyden vuoksi kohtaan "valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja
  22 varatoiminnantarkastajaa" sanan "kaksi" seuraavasti: "valitaan kaksi
  23 toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa".
  24
  25 12§: Tämä pykälä on ymmärrettävissä, mutta se voisi mielestäni olla
  26 selkeämpikin, ja sen lisäksi kaipaa paria asiamuutosta.  Ehdotukseni ensimmäisen
  27 kappaleen korvaavaksi kahdeksi kappaleeksi:
  28
  29 > 12§. Henkilövaalit toimitetaan suljetuin lipuin.  Kussakin henkilövaalissa voi
  30 valittavia olla yksi tai useampi henkilö. Kussakin henkilövaalissa voi äänestää
  31 vain ehdolle asetettuja henkilöitä.  Hallitus laatii kutakin henkilövaalia
  32 kohden tarvittavan määrän vaalilippuja, joihin se merkitsee selvästi, mitä
  33 vaalia se koskee, ja sen, kuinka monta henkilöä kyseisessä vaalissa valitaan.
  34
  35 > Jokainen äänestäjä saa kutakin henkilövaalia kohden yhden sitä koskevan
  36 vaalilipun.  Kunkin äänestäjän tulee merkitä kuhunkin saamaansa vaalilippuun
  37 korkeintaan yhtä monta nimeä kuin kyseiseen henkilövaaliin on valittavia.
  38
  39 Tässä siis selvennän äänestyksen järjestelyjä. Vältän passiivimuotooa (mikä on
  40 aina hyvä asia -- passiivin ylenmääräinen käyttö on kokouspöytäkirjojen ja
  41 muiden virallisten dokumenttien helmasynti) ja kerron sen sijasta, kuka tekee
  42 mitä: hallitus laatii vaaliliput, ja äänestäjä merkitsee vaalilippuihinsa nimiä.
  43 Tämä jälkimmäinen kohda ei mielestäni avaudu heti nykyisessä ehdotuksessa:
  44 ensimmäisellä lukukerralla voisi luulla, että virkkeessä "Jokaiseen vaalilippuun
  45 tulee merkitä yhtä monta nimeä kuin on valittavia." tekijä voisi olla joko
  46 hallitus tai äänestäjä.
  47
  48 Huomaa myös, että lisäsin ehdotukseeni sanan "korkeintaan", koska jos äänestäjä
  49 ei yksinkertaisesti keksi vaikka kolme henkeä valitsevassa vaalissa useampaa
  50 kuin kahta ehdokasta, jota kannattaa, ei häntä tulisi pakottaa poimimaan
  51 lippuunsa sattumanvaraisesti jotakuta muista ehdokkaista, jotta hänen
  52 vaalilippunsa olisi pätevä.
  53
  54 Ehdotuksen toiseen kappaleeseen minulla ei ole muutosehdotuksia, mutta
  55 kolmanteen on:
  56
  57 > Kun valittavana on samanaikaisesti useampia henkilöitä, vaali toimitetaan
  58 siten, että valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa
  59 järjestyksessä.  Mikäli äänet menevät viimeisen valittavan paikan kohdalla
  60 tasan, ratkaistaan valittava ehdokas, tai valittavat ehdokkaat, arvalla.
  61
  62 Lisäys "valittavat ehdokkaat" siksi, että voi olla seuraavanlainen tilanne:
  63 Tehtävään valitaan kolme henkilöä.  Ehdokas A saa eniten ääniä, eli 10, ja hänet
  64 valitaan.  Ehdokkaat B, C, D, ja E saavat kukin 5 ääntä, ja muut ehdokkaat
  65 vähemmän kuin 5 ääntä.  Jäljellä on *kaksi* valittavaa henkilöä, ja heidät pitää
  66 valita arvalla ehdokkaiden B, C, D, ja E joukosta.
  67
  68 15§: Tehtäväluettelon voisi mielestäni säilyttää.  Se selkeyttää hallituksen
  69 tehtäviä.  Loppuun voisi ehkä lisätä jonkinlaisen "muut asialliset tehtävät"
  70 -tyyppisen kohdan.  Lisäksi mielestäni nykyisten sääntöjen 16§:sta voisi tähän
  71 kopioida varapuheenjohtajan, sihteerin, ja rahastonhoitajan tehtävät.
  72
  73 17§: Mikä on "ehdoton ääntenenemmistö", ja miten se eroaa "yksinkertaisesta
  74 ääntenenemmistöstä"?
  75
  76 18§: Kuten kommentit-kohta huomauttaa, 15§ käsittelee myös toimihenkilöitä.  Nyt
  77 ei ole selvää, kuka valitsee toimihenkilöitä ja toimikuntia: hallitus, kokous,
  78 vai molemmat?  Pitäisikö erottaa kaksi toimihenkilötyyppiä: kokokuksen ja
  79 hallituksen valitsemat?  Vai voiko kokous toimihenkilöiden valitsemisen sijasta
  80 velvoittaa hallitusta valitsemaan tiettyihin tehtäviiin toimihenkilöitä ja/tai
  81 muodostamaan toimikuntia?  Tämä pitäisi mielestäni selventää.  (Minulla ei ole
  82 vahvoja mielipiteitä siitä, miten se pitäisi tehdä.)
  83
  84 23§: Lisäys viimeisen virkkeen loppuun: "... tiettyä erikseen määrättyä
  85 tarkoitusta varten."  Ellei sitten tarkoitus ole antaa yleinen
  86 nimenkirjoitusoikeus?  Se pitäisi sitten mainita selvästi: "... joko yleisesti
  87 tai tiettyä erikseen määrättyä tarkoitusta varten."
  88
  89 25§: Kannatan kahden kokouksen sääntöä, koska itsemurhan tekeminen tulisi olla
  90 hankalaa.
  91
  92 -- Teemu Leisti 2011-12-01
  93
  94 ---
  95 Teemun kommentit on oikein hyviä. Mainitut tarkennukset kannattanee sääntöihin merkitä.
  96 Itse vierastan käytännön ohjeiden antamista säännöissä (on myös huomattava tiettyjen lippuleikkien vaikutus etäosallistumiseen joka oli yksi sääntömuutoksen tarkoituksista). Alunperin
  97 tarkoista 'betonoiduista' tehtävänkuvista haluttiin eroon, mutta on hyvin pitkälti mielipidekysymys pitääkö ne säännöissä olla.
  98
  99 Ehdoton enemmistö tarkoittaa että äänestettävän asian tulee saada vähintään 50% äänistä, yksinkertainen enemmistö tarkoittaa että valittavaksi tulee se joka saa eniten ääniä. Tämä toki on olleellista vain niissä tapauksissa kun ehdotuksia on enemmän kuin kaksi. Ehdottoman enemmistön kohdalla voi siis tulla tilanne että kolmesta ehdotuksesta mikään ei voita. Tällaisia käytetään usein esimerkiksi sääntömuutosten ja vastaavien isojen/monimutkaisten asioiden kohdalla, kun halutaan ettei valittavaksi tule 'paras huonoista vaihtoehdoista'.
 100
 101 Myönnettäköön että toimihenkilö -nimitys saattaa näyttää hieman sekavalta. Toimihenkilöä on käytetty yleisterminä tarkoittamaan henkilöä jolle jokin (ennalta määrätty) toimi on annettu. Tämä voi olla yhdistyksen kokouksen kohdalla esimerkiksi selvitysmies/projektipäällikkö jotain tiettyä asiaa varten. Hallituksen valitsemat toimihenkilöt viittaavat hallituksen sisäisiin pesteihin (tiedottaja, urheiluvastaava, ulkoministeri, virallinen vakooja jne). Tässä on haettu ettei toimintaa turhaan määriteltäisi säännöissä vaan voitaisiin elää paremmin tilanteen mukaan. Yleisesti kaikessa aina yhdistyksen kokouksen päätös menee hallituksen päätösten edelle, eli sinänsä tuosta tulee kaksi toimihenkilötyyppiä (ei vain ole eksplisiittisesti kerrottu mitä niiden pitää olla).
 102 Säännöissä jätetään siis mahdollisuus kummalle tahansa valita toimihenkilöitä tarvittaessa, kuten vanhoissakin säännöissä.
 103
 104 -- Miikka 2012-12-03
 105
 106 ---