hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 ### Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   2
   3 #### Johdanto
   4
   5 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
   6
   7 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä.
   8
   9 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
  10 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  11
  12 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  13
  14 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  15
  16 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  17
  18 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat sananvapautta niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  19
  20 #### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  21
  22 ##### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  23
  24 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  25 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  26 elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  27 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  28 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  29 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  30 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  31 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  32 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  33 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  34 Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
  35 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  36 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  37 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  38
  39 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  40 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  41 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  42 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  43 hyvin perusteellisesti.
  44 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  45 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  46 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  47 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
  48
  49 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  50 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
  51 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  52 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  53
  54 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  55 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  56 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  57 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  58
  59 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  60 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  61
  62 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  63 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  64 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  65 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  66 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  67 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  68 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  69 tekemänsä hyvän työn takia.
  70
  71 ##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  72
  73 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  74 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  75 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  76 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  77 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  78 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  79 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  80 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  81 yleiskielisiä termejä.
  82
  83 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
  84 Kun perustuslaki suojaa oikeutta "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  85 mielipiteitä ja muita viestejä" se ei varmastikaan tarkoita, että "mielipide"
  86 olisi sama asia kuin mielipiteenilmaus, ja että mielipiteitä saisi rajoittaa
  87 samoilla kriteereillä kuin sananvapauttakin. Kuten kansalais- ja poliittisia
  88 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  89 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi tässä
  90 olisi parempi käyttää sanaa "mielipiteenilmauksia".
  91
  92 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
  93 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
  94 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
  95 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
  96 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
  97 Asian voisi korjata ilmauksella "tiedotteita" tai selvällä rajoituksella "_valheellisia_ tietoja" -
  98 ilmaus "muita viestejä" riittää kriminalisoimaan harkitusti
  99 panettelevat muotoilut.
 100
 101 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 102 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetty rajauksella
 103 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 104 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 105 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 106 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 107 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 108 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 109 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
 110 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
 111 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
 112
 113 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 114 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 115 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 116 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 117 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 118 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 119 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 120 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 121
 122 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 123 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 124 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien mielipiteiden
 125 kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista. Toisaalta linkittäjällä
 126 ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde voi muuttua linkin teon
 127 jälkeen linkittäjän huomaamatta. Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
 128 voidaan jo nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen merkityksen
 129 muuttamiseen ole mitään aihetta.
 130 Kaiken kaikkiaan ajatus linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja
 131 Internetin luonteen väärin ymmärtämistä.
 132
 133 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti elämänkatsomuksen lisääminen listaan samalla epäsuorasti laajentaa uskonnon merkitystä siinä ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 134
 135 Uskontojen ja elämänkatsomusten panettelun ja solvaamisen kieltäminen käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet. Uskontoa tai elämänkatsomuksellisia aatteita ei voi asettaa eri asemaan - päinvastoin, juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita elämänkatsomuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 136
 137 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
 138 Selkeintä olisi muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 139
 140 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 141
 142 Tässä tosiasiallisesti kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 143
 144 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata
 145 esimerkiksi tähän tapaan:
 146
 147 *"Joka levittää yleisön keskuuteen valheellisia tietoja, mielipiteenilmauksia tai muita viestejä,
 148 joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän,  seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 149
 150 ##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 151
 152 Työryhmä esittää järjestäytyneen rikollisryhmän määrittelyn laajentamista
 153 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
 154 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 155 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 156 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 157 poikkeuksellisia perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy.
 158
 159 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 160 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 161 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 162 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 163 muutoksia tähän pykälään.
 164
 165 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 166 työryhmän ehdottamaa muutosta.
 167
 168 ##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 169
 170 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 171 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 172 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 173 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 174 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 175 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 176 välttämättömyyskriteeriä.
 177
 178 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 179 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 180 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 181 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 182 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 183 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 184 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 185 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 186
 187 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 188 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 189 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 190 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 191 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 192
 193 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 194 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 195 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 196 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 197
 198 #### Yhteenveto
 199
 200 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan
 201 ja vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 202 työryhmän ehdotusten olevan monin paikoin ristiriidassa niin sananvapauden
 203 perusperiaatteiden, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan
 204 ihmisoikeustuomioistuimen käytännönkin kanssa
 205 sekä epätarkoituksenmukaisina.
 206
 207 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 208 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 209 mahdollisesti voidaan käyttää ja sananvapauden
 210 rajoitukset pitäisi johdonmukaisesti pitää
 211 Euroopan ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen
 212 mukaisesti niin suppeina kuin suinkin, varoen
 213 sivuvaikutuksena tukahduttamasta laillistakin puhetta.