(no commit message)
[.git] / hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn
1 Hallituksen esitys 317/2010 <http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+317/2010>
2
3 <hr>
4
5 ## Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
6
7 ### Johdanto
8
9 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
10
11 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä. 
12
13 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
14 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
15
16 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
17
18 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
19
20 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella. 
21
22 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat perusoikeuksia niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
23
24 ### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
25
26 #### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
27
28 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
29 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
30 vakaumuksen ottaminen koventamisperusteisiin
31 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
32 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
33 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
34 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
35 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen 
36 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
37 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
38 Uskonnot ja vakaumukset *aatteina* eivät tarvitse
39 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
40 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
41 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
42
43 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
44 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
45 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
46 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia 
47 hyvin perusteellisesti.
48 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
49 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
50 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
51 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
52
53 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
54 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
55 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
56 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
57
58 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
59 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai 
60 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa, 
61 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
62
63 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
64 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
65
66 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
67 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
68 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
69 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
70 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
71 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
72 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
73 tekemänsä hyvän työn takia.
74
75 #### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
76
77 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
78 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
79 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
80 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
81 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden 
82 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
83 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
84 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
85 yleiskielisiä termejä.
86
87 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan
88 tai yli-innokkaaseen pyrkimykseen kaikenkattavuuteen.
89 Perustuslain sanamuodossa "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, 
90 mielipiteitä ja muita viestejä" sana *ilmaista* on olennainen:
91 Kuten kansalais- ja poliittisia
92 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
93 vahvempi suoja kuin sananvapaudella, eikä lakiteksti saisi olla
94 siinä suhteessa epäselvä.
95 Väärinkäsityksen välttämiseksi sana
96 "mielipiteitä" olisi paras jättää tästä kokonaan pois, tai ainakin
97 korvata jollain vähemmän väärinkäsityksille alttiilla termillä
98 kuten "mielipiteenilmauksia".
99
100 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
101 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
102 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
103 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
104 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
105 Asian voisi yrittää korjata rajoituksella "_valheellisia_ tietoja",
106 mutta siinäkin on ongelmansa. Selvintä olisi jättää myös "tieto" kokonaan
107 pois tai korvata se esimerkiksi ilmauksella "kirjoituksia tai muita
108 esityksiä", jos sanaa "viestejä" yksinään ei katsota kyllin kattavaksi.
109
110 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
111 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetyllä rajauksella 
112 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan 
113 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
114 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että 
115 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent 
116 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
117 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei 
118 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
119 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
120 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
121
122 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
123 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
124 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
125 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
126 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
127 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
128 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä 
129 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
130
131 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
132 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
133 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien
134 mielipiteiden kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista.
135 Toisaalta linkittäjällä ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde
136 voi muuttua linkin teon jälkeen linkittäjän huomaamatta.
137 Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen voidaan jo
138 nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen
139 merkityksen muuttamiseen ole mitään aihetta. Kaiken kaikkiaan ajatus
140 linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja Internetin luonteen
141 väärin ymmärtämistä.
142
143 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä
144 ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä
145 sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista
146 vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti vakaumuksen lisääminen
147 listaan laajentaa samalla epäsuorasti uskonnon merkitystä siinä
148 ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti
149 uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua
150 epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi
151 loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse
152 Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa
153 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu
154 vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan?
155 Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
156
157 Uskontojen ja vakaumuksen panettelun ja solvaamisen kieltäminen
158 käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän
159 takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain
160 tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
161 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
162 mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät
163 aatteet. Uskontoa tai vakaumuksellisia aatteita ei voi asettaa
164 eri asemaan - päinvastoin: juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä
165 pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti
166 tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita
167 pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita
168 vakaumuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
169
170 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja
171 ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa. Selkeintä olisi
172 muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan
173 haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä
174 tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
175 jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
176
177 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu
178 tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai
179 etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään
180 ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja
181 tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava
182 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
183 kahdeksi vuodeksi."*
184
185 Tässä *tosiasiallisesti* jälleen kattaisi uskonnon lisäksi muutkin
186 kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
187
188 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat
189 väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata esimerkiksi tähän tapaan:
190
191 *"Joka levittää yleisön keskuuteen tiedotteita, mielipiteenilmauksia
192 tai muita viestejä, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin
193 ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän,
194 kansallisen tai etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen tai
195 vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla
196 perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan
197 tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava
198 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
199 kahdeksi vuodeksi."*
200
201 #### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
202
203 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
204 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, siis
205 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
206 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi 
207 poikkeuksellisia perusteluja, joita lakiesityksen perusteluista löydy.
208
209 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
210 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
211 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi 
212 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
213 muutoksia tähän pykälään.
214
215 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
216 ehdotettua muutosta.
217
218 #### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
219
220 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
221 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
222 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
223 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
224 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
225 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
226 välttämättömyyskriteeriä.
227
228 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
229 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
230 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
231 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö 
232 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
233 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka 
234 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
235 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
236
237 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
238 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään) 
239 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
240 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
241 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
242
243 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
244 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai 
245 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa, 
246 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
247
248 ### Yhteenveto
249
250 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan ja
251 vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
252 lakiesityksen olevan monin paikoin epätarkoituksenmukainen ja niin
253 tulkinnanvarainen, että sen voi katsoa olevan suorastaan ristiriidassa
254 niin demokratian perusperiaatteiden, kansainvälisten
255 ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
256 käytännönkin kanssa.
257
258 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
259 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
260 mahdollisesti voidaan käyttää. Sananvapauden rajoitukset täytyy
261 johdonmukaisesti pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen
262 välttämättömyysperiaatteen mukaisesti niin suppeina kuin suinkin,
263 varoen sivuvaikutuksena kriminalisoimasta mielipiteitä ja
264 tukahduttamasta laillistakin puhetta.