hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 Hallituksen esitys 317/2010 <http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+317/2010>
   2
   3 <hr>
   4
   5 ### Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   6
   7 #### Johdanto
   8
   9 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
  10
  11 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä.
  12
  13 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
  14 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  15
  16 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  17
  18 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  19
  20 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  21
  22 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat perusoikeuksia niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  23
  24 #### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  25
  26 ##### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  27
  28 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  29 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  30 vakaumuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  31 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  32 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  33 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  34 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  35 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  36 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  37 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  38 Uskonnot ja vakaumukset *aatteina* eivät tarvitse
  39 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  40 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  41 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  42
  43 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  44 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  45 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  46 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  47 hyvin perusteellisesti.
  48 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  49 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  50 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  51 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
  52
  53 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  54 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
  55 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  56 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  57
  58 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  59 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  60 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  61 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  62
  63 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  64 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  65
  66 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  67 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  68 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  69 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  70 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  71 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  72 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  73 tekemänsä hyvän työn takia.
  74
  75 ##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  76
  77 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  78 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  79 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  80 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  81 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  82 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  83 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  84 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  85 yleiskielisiä termejä.
  86
  87 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
  88 Kun perustuslaki suojaa oikeutta "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  89 mielipiteitä ja muita viestejä" se ei varmastikaan tarkoita, että "mielipide"
  90 olisi sama asia kuin mielipiteenilmaus, ja että mielipiteitä saisi rajoittaa
  91 samoilla kriteereillä kuin sananvapauttakin. Kuten kansalais- ja poliittisia
  92 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  93 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi sana
  94 "mielipiteitä" olisi paras jättää tästä kokonaan pois, tai ainakin
  95 korvata jollain vähemmän väärinkäsityksille alttiilla termillä
  96 kuten "mielipiteenilmauksia".
  97
  98 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
  99 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
 100 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
 101 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
 102 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
 103 Asian voisi yrittää korjata rajoituksella "_valheellisia_ tietoja",
 104 mutta siinäkin on ongelmansa. Selvintä olisi jättää myös "tieto" kokonaan
 105 pois tai korvata se esimerkiksi ilmauksella "kirjoituksia tai muita
 106 esityksiä", jos sanaa "viestejä" yksinään ei katsota kyllin kattavaksi.
 107
 108 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 109 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetty rajauksella
 110 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 111 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 112 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 113 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 114 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 115 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 116 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
 117 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
 118 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
 119
 120 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 121 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 122 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 123 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 124 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 125 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 126 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 127 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 128
 129 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 130 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 131 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien
 132 mielipiteiden kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista.
 133 Toisaalta linkittäjällä ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde
 134 voi muuttua linkin teon jälkeen linkittäjän huomaamatta.
 135 Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen voidaan jo
 136 nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen
 137 merkityksen muuttamiseen ole mitään aihetta. Kaiken kaikkiaan ajatus
 138 linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja Internetin luonteen
 139 väärin ymmärtämistä.
 140
 141 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä
 142 ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä
 143 sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista
 144 vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti vakaumuksen lisääminen
 145 listaan laajentaa samalla epäsuorasti uskonnon merkitystä siinä
 146 ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti
 147 uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua
 148 epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi
 149 loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse
 150 Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa
 151 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu
 152 vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan?
 153 Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 154
 155 Uskontojen ja vakaumuksen panettelun ja solvaamisen kieltäminen
 156 käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän
 157 takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain
 158 tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
 159 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
 160 mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät
 161 aatteet. Uskontoa tai vakaumuksellisia aatteita ei voi asettaa
 162 eri asemaan - päinvastoin: juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä
 163 pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti
 164 tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita
 165 pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita
 166 vakaumuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 167
 168 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja
 169 ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa. Selkeintä olisi
 170 muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan
 171 haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä
 172 tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
 173 jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 174
 175 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu
 176 tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai
 177 etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään
 178 ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja
 179 tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava
 180 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
 181 kahdeksi vuodeksi."*
 182
 183 Tässä *tosiasiallisesti* jälleen kattaisi uskonnon lisäksi muutkin
 184 kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 185
 186 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat
 187 väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata esimerkiksi tähän tapaan:
 188
 189 *"Joka levittää yleisön keskuuteen tiedotteita, mielipiteenilmauksia
 190 tai muita viestejä, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin
 191 ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän,
 192 kansallisen tai etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen tai
 193 vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla
 194 perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan
 195 tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava
 196 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
 197 kahdeksi vuodeksi."*
 198
 199 ##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 200
 201 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 202 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, siis
 203 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 204 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 205 poikkeuksellisia perusteluja, joita lakiesityksen perusteluista löydy.
 206
 207 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 208 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 209 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 210 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 211 muutoksia tähän pykälään.
 212
 213 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 214 ehdotettua muutosta.
 215
 216 ##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 217
 218 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 219 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 220 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 221 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 222 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 223 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 224 välttämättömyyskriteeriä.
 225
 226 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 227 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 228 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 229 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 230 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 231 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 232 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 233 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 234
 235 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 236 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 237 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 238 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 239 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 240
 241 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 242 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 243 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 244 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 245
 246 #### Yhteenveto
 247
 248 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan ja
 249 vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 250 lakiesityksen olevan monin paikoin epätarkoituksenmukainen ja niin
 251 tulkinnanvarainen, että sen voi katsoa olevan suorastaan ristiriidassa
 252 niin demokratian perusperiaatteiden, kansainvälisten
 253 ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
 254 käytännönkin kanssa.
 255
 256 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 257 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 258 mahdollisesti voidaan käyttää. Sananvapauden rajoitukset täytyy
 259 johdonmukaisesti pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen
 260 välttämättömyysperiaatteen mukaisesti niin suppeina kuin suinkin,
 261 varoen sivuvaikutuksena kriminalisoimasta mielipiteitä ja
 262 tukahduttamasta laillistakin puhetta.