hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 Hallituksen esitys 317/2010 <http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+317/2010>
   2
   3 <hr>
   4
   5 ## Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   6
   7 #### Johdanto
   8
   9 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
  10
  11 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä.
  12
  13 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
  14 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  15
  16 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  17
  18 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  19
  20 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  21
  22 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat perusoikeuksia niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  23
  24 #### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  25
  26 ##### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  27
  28 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  29 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  30 elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  31 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  32 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  33 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  34 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  35 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  36 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  37 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  38 Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
  39 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  40 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  41 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  42
  43 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  44 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  45 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  46 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  47 hyvin perusteellisesti.
  48 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  49 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  50 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  51 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
  52
  53 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  54 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
  55 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  56 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  57
  58 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  59 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  60 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  61 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  62
  63 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  64 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  65
  66 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  67 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  68 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  69 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  70 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  71 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  72 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  73 tekemänsä hyvän työn takia.
  74
  75 ##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  76
  77 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  78 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  79 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  80 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  81 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  82 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  83 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  84 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  85 yleiskielisiä termejä.
  86
  87 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
  88 Kun perustuslaki suojaa oikeutta "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  89 mielipiteitä ja muita viestejä" se ei varmastikaan tarkoita, että "mielipide"
  90 olisi sama asia kuin mielipiteenilmaus, ja että mielipiteitä saisi rajoittaa
  91 samoilla kriteereillä kuin sananvapauttakin. Kuten kansalais- ja poliittisia
  92 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  93 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi tässä
  94 olisi parempi käyttää sanaa "mielipiteenilmauksia".
  95
  96 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
  97 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
  98 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
  99 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
 100 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
 101 Asian voisi korjata ilmauksella "tiedotteita" tai selvällä rajoituksella "_valheellisia_ tietoja" -
 102 ilmaus "muita viestejä" riittää kriminalisoimaan harkitusti
 103 panettelevat muotoilut.
 104
 105 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 106 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetty rajauksella
 107 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 108 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 109 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 110 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 111 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 112 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 113 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
 114 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
 115 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
 116
 117 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 118 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 119 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 120 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 121 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 122 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 123 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 124 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 125
 126 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 127 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 128 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien mielipiteiden
 129 kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista. Toisaalta linkittäjällä
 130 ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde voi muuttua linkin teon
 131 jälkeen linkittäjän huomaamatta. Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
 132 voidaan jo nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen merkityksen
 133 muuttamiseen ole mitään aihetta.
 134 Kaiken kaikkiaan ajatus linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja
 135 Internetin luonteen väärin ymmärtämistä.
 136
 137 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti elämänkatsomuksen lisääminen listaan laajentaa samalla epäsuorasti uskonnon merkitystä siinä ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 138
 139 Uskontojen ja elämänkatsomusten panettelun ja solvaamisen kieltäminen käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet. Uskontoa tai elämänkatsomuksellisia aatteita ei voi asettaa eri asemaan - päinvastoin: juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita elämänkatsomuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 140
 141 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
 142 Selkeintä olisi muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 143
 144 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 145
 146 Tässä tosiasiallisesti kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 147
 148 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata
 149 esimerkiksi tähän tapaan:
 150
 151 *"Joka levittää yleisön keskuuteen valheellisia tietoja, mielipiteenilmauksia tai muita viestejä,
 152 joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän,  seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 153
 154 ##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 155
 156 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 157 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, siis
 158 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 159 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 160 poikkeuksellisia perusteluja, joita lakiesityksen perusteluista löydy.
 161
 162 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 163 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 164 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 165 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 166 muutoksia tähän pykälään.
 167
 168 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 169 ehdotettua muutosta.
 170
 171 ##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 172
 173 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 174 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 175 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 176 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 177 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 178 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 179 välttämättömyyskriteeriä.
 180
 181 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 182 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 183 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 184 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 185 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 186 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 187 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 188 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 189
 190 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 191 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 192 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 193 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 194 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 195
 196 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 197 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 198 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 199 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 200
 201 #### Yhteenveto
 202
 203 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan ja
 204 vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 205 lakiesityksen olevan monin paikoin epätarkoituksenmukainen ja niin
 206 tulkinnanvarainen, että sen voi katsoa olevan suorastaan ristiriidassa
 207 niin demokratian perusperiaatteiden, kansainvälisten
 208 ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
 209 käytännönkin kanssa.
 210
 211 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 212 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 213 mahdollisesti voidaan käyttää. Sananvapauden rajoitukset täytyy
 214 johdonmukaisesti pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen
 215 välttämättömyysperiaatteen mukaisesti niin suppeina kuin suinkin,
 216 varoen sivuvaikutuksena kriminalisoimasta mielipiteitä ja
 217 tukahduttamasta laillistakin puhetta.