hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 Hallituksen esitys 317/2010 <http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+317/2010>
   2
   3 <hr>
   4
   5 ## Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   6
   7 #### Johdanto
   8
   9 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
  10
  11 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä.
  12
  13 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
  14 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  15
  16 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  17
  18 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  19
  20 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  21
  22 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat perusoikeuksia niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  23
  24 #### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  25
  26 ##### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  27
  28 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  29 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  30 elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  31 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  32 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  33 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  34 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  35 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  36 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  37 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  38 Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
  39 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  40 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  41 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  42
  43 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  44 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  45 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  46 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  47 hyvin perusteellisesti.
  48 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  49 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  50 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  51 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
  52
  53 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  54 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
  55 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  56 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  57
  58 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  59 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  60 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  61 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  62
  63 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  64 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  65
  66 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  67 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  68 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  69 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  70 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  71 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  72 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  73 tekemänsä hyvän työn takia.
  74
  75 ##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  76
  77 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  78 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  79 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  80 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  81 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  82 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  83 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  84 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  85 yleiskielisiä termejä.
  86
  87 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
  88 Kun perustuslaki suojaa oikeutta "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  89 mielipiteitä ja muita viestejä" se ei varmastikaan tarkoita, että "mielipide"
  90 olisi sama asia kuin mielipiteenilmaus, ja että mielipiteitä saisi rajoittaa
  91 samoilla kriteereillä kuin sananvapauttakin. Kuten kansalais- ja poliittisia
  92 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  93 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi sana
  94 "mielipiteitä" olisi paras jättää tästä kokonaan pois, tai ainakin
  95 korvata jollain vähemmän väärinkäsityksille alttiilla termillä
  96 kuten "mielipiteenilmauksia".
  97
  98 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
  99 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
 100 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
 101 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
 102 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
 103 Asian voisi yrittää korjata rajoituksella "_valheellisia_ tietoja",
 104 mutta siinäkin on ongelmansa. Selvintä olisi jättää myös "tieto" kokonaan
 105 pois tai korvata se esimerkiksi ilmauksella "kirjoituksia tai muita
 106 esityksiä", jos sanaa "viestejä" yksinään ei katsota kyllin kattavaksi.
 107
 108 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 109 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetty rajauksella
 110 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 111 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 112 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 113 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 114 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 115 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 116 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
 117 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
 118 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
 119
 120 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 121 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 122 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 123 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 124 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 125 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 126 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 127 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 128
 129 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 130 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 131 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien mielipiteiden
 132 kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista. Toisaalta linkittäjällä
 133 ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde voi muuttua linkin teon
 134 jälkeen linkittäjän huomaamatta. Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
 135 voidaan jo nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen merkityksen
 136 muuttamiseen ole mitään aihetta.
 137 Kaiken kaikkiaan ajatus linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja
 138 Internetin luonteen väärin ymmärtämistä.
 139
 140 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti elämänkatsomuksen lisääminen listaan laajentaa samalla epäsuorasti uskonnon merkitystä siinä ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 141
 142 Uskontojen ja elämänkatsomusten panettelun ja solvaamisen kieltäminen käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet. Uskontoa tai elämänkatsomuksellisia aatteita ei voi asettaa eri asemaan - päinvastoin: juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita elämänkatsomuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 143
 144 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
 145 Selkeintä olisi muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 146
 147 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 148
 149 Tässä tosiasiallisesti kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 150
 151 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata
 152 esimerkiksi tähän tapaan:
 153
 154 *"Joka levittää yleisön keskuuteen tiedotteita, mielipiteenilmauksia tai muita viestejä,
 155 joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän,  seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 156
 157 ##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 158
 159 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 160 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, siis
 161 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 162 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 163 poikkeuksellisia perusteluja, joita lakiesityksen perusteluista löydy.
 164
 165 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 166 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 167 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 168 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 169 muutoksia tähän pykälään.
 170
 171 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 172 ehdotettua muutosta.
 173
 174 ##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 175
 176 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 177 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 178 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 179 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 180 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 181 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 182 välttämättömyyskriteeriä.
 183
 184 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 185 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 186 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 187 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 188 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 189 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 190 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 191 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 192
 193 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 194 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 195 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 196 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 197 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 198
 199 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 200 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 201 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 202 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 203
 204 #### Yhteenveto
 205
 206 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan ja
 207 vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 208 lakiesityksen olevan monin paikoin epätarkoituksenmukainen ja niin
 209 tulkinnanvarainen, että sen voi katsoa olevan suorastaan ristiriidassa
 210 niin demokratian perusperiaatteiden, kansainvälisten
 211 ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
 212 käytännönkin kanssa.
 213
 214 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 215 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 216 mahdollisesti voidaan käyttää. Sananvapauden rajoitukset täytyy
 217 johdonmukaisesti pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen
 218 välttämättömyysperiaatteen mukaisesti niin suppeina kuin suinkin,
 219 varoen sivuvaikutuksena kriminalisoimasta mielipiteitä ja
 220 tukahduttamasta laillistakin puhetta.