hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 ### Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   2
   3 #### Johdanto
   4
   5 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
   6
   7 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä. Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
   8
   9 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitäisi aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  10
  11 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  12
  13 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaudenhan pitäisi kuitenkin suojella myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  14
  15 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  16
  17 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat sananvapautta niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  18
  19 #### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  20
  21 ##### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  22
  23 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  24 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  25 elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  26 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  27 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  28 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  29 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  30 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  31 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  32 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  33 Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
  34 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  35 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  36 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  37
  38 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  39 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  40 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  41 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  42 hyvin perusteellisesti.
  43 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  44 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  45 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  46 mielipiteenilmaisusta eikä itse teon vaikuttimista.
  47
  48 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  49 joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
  50 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  51 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  52
  53 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  54 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  55 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  56 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  57
  58 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  59 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  60
  61 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  62 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  63 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  64 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  65 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  66 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  67 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  68 tekemänsä hyvän työn takia.
  69
  70 ##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  71
  72 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  73 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  74 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  75 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  76 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  77 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  78 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  79 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  80 yleiskielisiä termejä.
  81
  82 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
  83 Kun perustuslaki suojaa oikeutta "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  84 mielipiteitä ja muita viestejä" se ei varmastikaan tarkoita, että "mielipide"
  85 olisi sama asia kuin mielipiteenilmaus, ja että mielipiteitä saisi rajoittaa
  86 samoilla kriteereillä kuin sananvapauttakin. Kuten kansalais- ja poliittisia
  87 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  88 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi tässä
  89 olisi parempi käyttää sanaa "mielipiteenilmauksia".
  90
  91 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
  92 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
  93 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
  94 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
  95 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
  96 Asian voisi korjata ilmauksella "tiedotteita" tai selvällä rajoituksella "_valheellisia_ tietoja" -
  97 ilmaus "muita viestejä" riittää kriminalisoimaan harkitusti
  98 panettelevat muotoilut.
  99
 100 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 101 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetty rajauksella
 102 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 103 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 104 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 105 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 106 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 107 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 108 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus.
 109
 110 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 111 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 112 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 113 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 114 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 115 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 116 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 117 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 118
 119 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 120 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 121 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien mielipiteiden
 122 kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista. Kaiken kaikkiaan ajatus
 123 linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja Internetin luonteen
 124 väärin ymmärtämistä.
 125
 126 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti elämänkatsomuksen lisääminen listaan samalla epäsuorasti laajentaa uskonnon merkitystä siinä ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 127
 128 Uskontojen ja elämänkatsomusten panettelun ja solvaamisen kieltäminen käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet. Uskontoa tai elämänkatsomuksellisia aatteita ei voi asettaa eri asemaan - päinvastoin, juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita elämänkatsomuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 129
 130 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
 131 Selkeintä olisi muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 132
 133 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 134
 135 Tässä tosiasiallisesti kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 136
 137 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata
 138 esimerkiksi tähän tapaan:
 139
 140 *"Joka levittää yleisön keskuuteen valheellisia tietoja, mielipiteenilmauksia tai muita viestejä,
 141 joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän,  seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
 142
 143 ##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 144
 145 Työryhmä esittää järjestäytyneen rikollisryhmän määrittelyn laajentamista
 146 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
 147 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 148 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 149 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 150 poikkeuksellisia perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy.
 151
 152 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 153 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 154 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 155 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 156 muutoksia tähän pykälään.
 157
 158 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 159 työryhmän ehdottamaa muutosta.
 160
 161 ##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 162
 163 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 164 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 165 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 166 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 167 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 168 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 169 välttämättömyyskriteeriä.
 170
 171 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 172 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 173 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 174 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 175 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 176 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 177 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 178 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 179
 180 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 181 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 182 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 183 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 184 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 185
 186 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 187 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 188 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 189 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 190
 191 #### Yhteenveto
 192
 193 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan
 194 ja vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 195 työryhmän ehdotusten olevan monin paikoin ristiriidassa niin sananvapauden
 196 perusperiaatteiden, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan
 197 ihmisoikeustuomioistuimen käytännönkin kanssa
 198 sekä epätarkoituksenmukaisina.
 199
 200 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 201 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 202 mahdollisesti voidaan käyttää ja sananvapauden
 203 rajoitukset pitäisi johdonmukaisesti pitää
 204 Euroopan ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen
 205 mukaisesti niin suppeina kuin suinkin, varoen
 206 sivuvaikutuksena tukahduttamasta laillistakin puhetta.