(no commit message)
[.git] / hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn
1 ### Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
2
3 #### Johdanto
4
5 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
6
7 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä. Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
8
9 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitäisi aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
10
11 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
12
13 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaudenhan pitäisi kuitenkin suojella myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
14
15 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella. 
16
17 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat sananvapautta niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
18
19 #### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
20
21 ##### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
22
23 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
24 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
25 elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
26 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
27 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
28 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
29 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
30 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen 
31 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
32 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
33 Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
34 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
35 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
36 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
37
38 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
39 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
40 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
41 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia 
42 hyvin perusteellisesti.
43 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
44 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
45 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
46 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
47
48 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
49 joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
50 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
51 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
52
53 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
54 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai 
55 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa, 
56 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
57
58 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
59 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
60
61 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
62 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
63 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
64 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
65 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
66 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
67 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
68 tekemänsä hyvän työn takia.
69
70 ##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
71
72 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
73 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
74 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
75 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
76 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden 
77 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
78 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
79 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
80 yleiskielisiä termejä.
81
82 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan.
83 Kun perustuslaki suojaa oikeutta "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, 
84 mielipiteitä ja muita viestejä" se ei varmastikaan tarkoita, että "mielipide"
85 olisi sama asia kuin mielipiteenilmaus, ja että mielipiteitä saisi rajoittaa
86 samoilla kriteereillä kuin sananvapauttakin. Kuten kansalais- ja poliittisia
87 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
88 vahvempi suoja kuin sananvapaudella. Väärinkäsityksen välttämiseksi tässä
89 olisi parempi käyttää sanaa "mielipiteenilmauksia".
90
91 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
92 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
93 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
94 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
95 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
96 Asian voisi korjata ilmauksella "tiedotteita" tai selvällä rajoituksella "_valheellisia_ tietoja" -
97 ilmaus "muita viestejä" riittää kriminalisoimaan harkitusti
98 panettelevat muotoilut.
99
100 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
101 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetty rajauksella 
102 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan 
103 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
104 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että 
105 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent 
106 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
107 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei 
108 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
109 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
110 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
111
112 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
113 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
114 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
115 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
116 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
117 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
118 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä 
119 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
120
121 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään 
122 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
123 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien mielipiteiden
124 kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista. Kaiken kaikkiaan ajatus
125 linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja Internetin luonteen
126 väärin ymmärtämistä.
127
128 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti elämänkatsomuksen lisääminen listaan samalla epäsuorasti laajentaa uskonnon merkitystä siinä ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
129
130 Uskontojen ja elämänkatsomusten panettelun ja solvaamisen kieltäminen käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet. Uskontoa tai elämänkatsomuksellisia aatteita ei voi asettaa eri asemaan - päinvastoin, juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita elämänkatsomuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
131
132 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
133 Selkeintä olisi muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
134
135 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
136
137 Tässä tosiasiallisesti kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
138
139 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata
140 esimerkiksi tähän tapaan:
141
142 *"Joka levittää yleisön keskuuteen valheellisia tietoja, mielipiteenilmauksia tai muita viestejä,
143 joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän,  seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
144
145 ##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
146
147 Työryhmä esittää järjestäytyneen rikollisryhmän määrittelyn laajentamista
148 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. 
149 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
150 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
151 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi 
152 poikkeuksellisia perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy.
153
154 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
155 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
156 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi 
157 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
158 muutoksia tähän pykälään.
159
160 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
161 työryhmän ehdottamaa muutosta.
162
163 ##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
164
165 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
166 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
167 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
168 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
169 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
170 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
171 välttämättömyyskriteeriä.
172
173 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
174 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
175 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
176 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö 
177 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
178 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka 
179 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
180 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
181
182 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
183 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään) 
184 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
185 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
186 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
187
188 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
189 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai 
190 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa, 
191 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
192
193 #### Yhteenveto
194
195 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan
196 ja vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
197 työryhmän ehdotusten olevan monin paikoin ristiriidassa niin sananvapauden
198 perusperiaatteiden, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan
199 ihmisoikeustuomioistuimen käytännönkin kanssa
200 sekä epätarkoituksenmukaisina.
201
202 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
203 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
204 mahdollisesti voidaan käyttää ja sananvapauden
205 rajoitukset pitäisi johdonmukaisesti pitää
206 Euroopan ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen
207 mukaisesti niin suppeina kuin suinkin, varoen
208 sivuvaikutuksena tukahduttamasta laillistakin puhetta.