hallituksen_esitys_317_2010_-lausunto.mdwn

   1 Hallituksen esitys 317/2010 <http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+317/2010>
   2
   3 <hr>
   4 LOPULLINEN TEKSTI, EI ENÄÄ MUUTOKSIA TÄHÄN.
   5 <hr>
   6
   7 ## Lausunto lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 317/2010
   8
   9 ### Johdanto
  10
  11 Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
  12
  13 Effi näkee esitetyissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, etenkin sanan- ja uskonnonvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Tämänkaltaisessa suoraan perusoikeuksia rajoittavassa laissa olisi tavanomaistakin tärkeämpää välttää ilmaisuja, jotka maallikolle tarkoittavat aivan eri asiaa kuin on tarkoitus, vaikka ne ehkä laintuntijoille olisivatkin ymmärrettäviä.
  14
  15 Ehdotukset menevät myös monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.
  16 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitää aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.
  17
  18 Erityisen vakavaa on, että esitetty teksti on helposti tulkittavissa _mielipiteisiin_ eikä vain niiden ilmaisutapaan kohdistuvaksi rajoitukseksi. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälinen yleissopimuksen 19 artiklan takaama mielipiteenvapaus on rajoittamaton, ilman mitään varaumia. Jotta mielipiteenvapaudella olisi mitään merkitystä, sen täytyy sisältää oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti ja yrittää taivuttaa muita sen kannalle. Sananvapautta voidaan rajoittaa, myös mielipiteen ilmaisutapoja, mutta jonkin mielipiteen esittämistä ylimalkaan ei saa kieltää.
  19
  20 Sanan- ja uskonnonvapautta rajoittavissa ja erityisesti mielipiteenvapauden rajoja koettelevassa lainsäädännössä pitäisi arvioida porsaanreikiä päinvastoin kuin yleensä: varoa jättämästä tuomioistuimelle tulkinnanvaraa syytetyn vahingoksi. Niiden kanssahan tilanne on käytännössä aina se, että syytetyllä on mielipide, jota tuomari ja lautamiehet pitävät vääränä ja ovat siten luonnostaan, tiedostamattaan taipuvaisia tulkitsemaan lakia sen mukaisesti, vaikka yrittäisivätkin sitä välttää. Sananvapaus suojelee kuitenkin myös ja ennen kaikkea vääriä, vastenmielisiä, vahingollisia ja vaarallisia mielipiteitä.
  21
  22 Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista ja sen tulkitsemista koskemaan myös linkittämistä. Koko esityksen perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.
  23
  24 Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat perusoikeuksia niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
  25
  26 ### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
  27
  28 #### Rangaistusten määräytymisestä (Rikoslain 6 luvun 5 §)
  29
  30 Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
  31 ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
  32 vakaumuksen ottaminen koventamisperusteisiin
  33 sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
  34 että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
  35 Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
  36 joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
  37 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
  38 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
  39 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
  40 Uskonnot ja vakaumukset *aatteina* eivät tarvitse
  41 erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
  42 kovaakin arvostelua. Tarkoitus ei kuitenkaan liene kieltää
  43 uskonnollista julistusta vääräuskoisten panetteluna.
  44
  45 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
  46 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
  47 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
  48 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
  49 hyvin perusteellisesti.
  50 Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
  51 arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
  52 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
  53 mielipiteistä eikä itse teon vaikuttimista.
  54
  55 Perusteluissa ongelmallisina mainitut tapaukset,
  56 joissa nykyinen muotoilu ei toimi, koska teko
  57 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
  58 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
  59
  60 *"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
  61 tai omaisuuteen tosiasiallisesti hänen rotunsa, kansallisen tai
  62 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
  63 vammaisuutensa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
  64
  65 Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon tai vakaumuksen
  66 käyttämisen kiertoilmaisuna kansanryhmälle.
  67
  68 Koventamisperusteen käyttöä esitetään myös
  69 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
  70 esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
  71 teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
  72 koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
  73 heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
  74 eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
  75 tekemänsä hyvän työn takia.
  76
  77 #### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslain 11 luvun 10 §)
  78
  79 Ilmauksen *"tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa..."*
  80 luonnollinen tulkinta on, että kiellon kohteena on itse _mielipide_
  81 eikä vain sen ilmaisutapa, ja että tosikin tieto voisi olla panettelua
  82 tai solvausta. Tämä on niin rajusti ristiriidassa lain ilmeisen
  83 tarkoituksen ja koko demokratian perustan muodostavan mielipiteenvapauden
  84 periaatteen kanssa, että moista tulkintamahdollisuutta ei pitäisi lakiin
  85 jättää, vaikka asiantuntevat lainoppineet sen vääräksi näkisivätkin -
  86 varsinkaan kun asia olisi helppo korjata käyttämällä täsmällisiä
  87 yleiskielisiä termejä.
  88
  89 Valittu sanamuoto perustuu ilmeisesti perustuslain väärään tulkintaan
  90 tai yli-innokkaaseen pyrkimykseen kaikenkattavuuteen.
  91 Perustuslain sanamuodossa "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja,
  92 mielipiteitä ja muita viestejä" sana *ilmaista* on olennainen:
  93 Kuten kansalais- ja poliittisia
  94 oikeuksia koskeva yleissopimus eksplisiittisesti toteaa, mielipiteillä on
  95 vahvempi suoja kuin sananvapaudella, eikä lakiteksti saisi olla
  96 siinä suhteessa epäselvä.
  97 Väärinkäsityksen välttämiseksi sana
  98 "mielipiteitä" olisi paras jättää tästä kokonaan pois, tai ainakin
  99 korvata jollain vähemmän väärinkäsityksille alttiilla termillä
 100 kuten "mielipiteenilmauksia".
 101
 102 Sama ongelma koskee sanaa "tieto", joka on monitulkintainen - erityisesti
 103 se ymmärretään yleisesti totuuden synonyyminä, ja tässä se on tulkittavissa
 104 niin, että joitakin totuuksiakaan ei saisi kertoa millään tavalla.
 105 Tosi tietohan ei itsessään voi olla panettelua
 106 tai solvausta, vaikka sen ilmaisutapa sitä voikin olla.
 107 Asian voisi yrittää korjata rajoituksella "_valheellisia_ tietoja",
 108 mutta siinäkin on ongelmansa. Selvintä olisi jättää myös sana "tieto" kokonaan
 109 pois tai korvata se esimerkiksi ilmauksella "tiedonantoja" tai "kirjoituksia tai muita
 110 esityksiä", jos sanaa "viestejä" yksinään ei katsota kyllin kattavaksi.
 111
 112 Molempiin edelläsanottuihin auttaisi myös, jos tunnusmerkistöön
 113 lisättäisiin puitepäätöksessä johdonmukaisesti käytetyllä rajauksella
 114 *"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan
 115 tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, ...".*
 116 Myös lisäpöytäkirjan selitysmuistiossa todetaan, että
 117 *"The act of distributing or making available is only criminal if the intent
 118 is also directed to the racist and xenophobic character of the material."*
 119 Materiaalin sisältö sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi, ellei
 120 tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus,
 121 eikä sen tarkoituksen arvioiminen voi olla vaikeampaa tässä kuin
 122 rangaistuksen koventamisperusteiden arvioinnissakaan.
 123
 124 Rasistiseen materiaaliin linkittämisen kriminalisointi on myös sekä itsessään
 125 ongelmallista että ilmaistu lakiesityksessä huonosti. Linkittäminenhän ei
 126 millään tavalla muuta materiaalin saatavillaoloa, joten ilmauksen
 127 "asettaa yleisön saataville" selittäminen sitä tarkoittamaan on
 128 ristiriidassa sanojen yleiskielisen merkityksen kanssa.
 129 Jos halutaan kieltää viittaaminen muualla sijaitseviin viesteihin
 130 tai niiden olemassaolosta kertominen, se pitäisi sanoa suoraan eikä
 131 käyttämällä yleiskielisiä ilmauksia niiden normaalimerkityksen vastaisesti.
 132
 133 Linkittämisen kieltoon ei kuitenkaan ylimalkaan ole esitetty läheskään
 134 riittäviä perusteita. Kysehän on taas sananvapauden rajoittamisesta,
 135 joten rajoitusten pitäisi olla _välttämättömiä_, ja väärien
 136 mielipiteiden kritisoiminenkin edellyttää niihin viittaamista.
 137 Toisaalta linkittäjällä ei ole mitään valtaa linkin kohteeseen - kohde
 138 voi muuttua linkin teon jälkeen linkittäjän huomaamatta.
 139 Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen voidaan jo
 140 nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä linkittämisen oikeudellisen
 141 merkityksen muuttamiseen ole mitään aihetta. Kaiken kaikkiaan ajatus
 142 linkittämisen kiellosta osoittaa hypertekstin ja Internetin luonteen
 143 väärin ymmärtämistä.
 144
 145 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen mukaisesti tässä
 146 ei myöskään pitäisi laajentaa kansanryhmän käsitettä
 147 sopimusvelvoitteita laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista
 148 vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti vakaumuksen lisääminen
 149 listaan laajentaa samalla epäsuorasti uskonnon merkitystä siinä
 150 ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla, joka puuttuisi rajusti
 151 uskonnonvapauteen: jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua
 152 epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi, koska se olisi
 153 loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta? Olisiko Ilse
 154 Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa
 155 3.3.2010 (jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu
 156 vihaan ja agressioon) katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan?
 157 Entä vakaumuksellisen rasistin haukkuminen?
 158
 159 Uskontojen ja vakaumuksen panettelun ja solvaamisen kieltäminen
 160 käytännössä toisi 1998 rikoslaista poistetun jumalanpilkkapykälän
 161 takaisin laajennetussa muodossa. Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain
 162 tilanteisiin, joissa sitä käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
 163 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
 164 mukaan määriteltyyn ihmisryhmään. Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät
 165 aatteet. Uskontoa tai vakaumuksellisia aatteita ei voi asettaa
 166 eri asemaan - päinvastoin: juuri siksi, että ne ovat tärkeitä, niitä
 167 pitää saada arvostella ja tehdä naurunalaisiksi. Oletettavasti
 168 tarkoitus ei kuitenkaan ole suojella uskontoon perustuvia puolueita
 169 pilapiirroksilta enempää kuin muita, saati tulkita kaikkia puolueita
 170 vakaumuksellisiksi niiden suojelemiseksi arvostelulta.
 171
 172 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, ja
 173 ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa. Selkeintä olisi
 174 muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että kriminalisoidaan
 175 haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti pelätyllä
 176 tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
 177 jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 178
 179 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu
 180 tosiasiallisesti rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai
 181 etnisen alkuperän tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään
 182 ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja
 183 tai muita tiedonantoja tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava
 184 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
 185 kahdeksi vuodeksi."*
 186
 187 Tässä *tosiasiallisesti* jälleen kattaisi uskonnon lisäksi muutkin
 188 kiertoilmaisut kansanryhmän määrittelyssä.
 189
 190 Jos nykyisestä muotoilusta halutaan pitää kiinni, ainakin pahimmat
 191 väärintulkintamahdollisuudet tulisi korjata esimerkiksi tähän tapaan:
 192
 193 *"Joka levittää yleisön keskuuteen tiedotteita, mielipiteenilmauksia
 194 tai muita viestejä, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin
 195 ryhmää tosiasiallisesti tämän rodun, ihonvärin, syntyperän,
 196 kansallisen tai etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen tai
 197 vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla
 198 perusteella tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan
 199 tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän jäsentä kohtaan, on tuomittava
 200 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
 201 kahdeksi vuodeksi."*
 202
 203 #### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (Rikoslain 17 luvun 1a §)
 204
 205 Järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
 206 kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, siis
 207 eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
 208 joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
 209 poikkeuksellisia perusteluja, joita lakiesityksen perusteluista löydy.
 210
 211 Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
 212 mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
 213 määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
 214 jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
 215 muutoksia tähän pykälään.
 216
 217 Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
 218 ehdotettua muutosta.
 219
 220 #### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
 221
 222 Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
 223 useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
 224 ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
 225 mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen ja kunnianloukkauksen
 226 tapauksessa kyseessä on uusi sananvapauden rajoitus, eivätkä
 227 esitetyt perustelut täytä ihmisoikeussopimuksen
 228 välttämättömyyskriteeriä.
 229
 230 Erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
 231 oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
 232 pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
 233 etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
 234 asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
 235 Yleisemminkin vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
 236 sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
 237 koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
 238
 239 Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
 240 lopussa, 24 luvun 13 §:ssä (jos se lakiin kuitenkin jätetään)
 241 ja 25 luvun 10 §:ssä olevat *"silloin, kun
 242 rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
 243 olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
 244
 245 *"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
 246 tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
 247 etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
 248 vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
 249
 250 ### Yhteenveto
 251
 252 Electronic Frontier Finland (Effi) ry pitää pyrkimyksiä väkivallan ja
 253 vihan vähentämiseen ehdottomasti kannatettavina, mutta katsoo
 254 lakiesityksen olevan monin paikoin epätarkoituksenmukainen ja niin
 255 tulkinnanvarainen, että sen voi katsoa olevan suorastaan ristiriidassa
 256 niin demokratian perusperiaatteiden, kansainvälisten
 257 ihmisoikeussopimusten kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
 258 käytännönkin kanssa.
 259
 260 Kriminalisointi pitäisi johdonmukaisesti ja yksikäsitteisesti
 261 kohdistaa tekoon joka halutaan kieltää, ei materiaaliin jota siinä
 262 mahdollisesti voidaan käyttää. Sananvapauden rajoitukset täytyy
 263 johdonmukaisesti pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen
 264 välttämättömyysperiaatteen mukaisesti niin suppeina kuin suinkin,
 265 varoen sivuvaikutuksena kriminalisoimasta mielipiteitä ja
 266 tukahduttamasta laillistakin puhetta.