3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua, eikä Oikeusministeriö ole pystynyt todistamaan järjestelmää lainmukaiseksi.
-Kaikkien perusteluiden osalta on myös otettava huomioon se, että oikeus demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama ihmisoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu, ja että vaalit täyttävät perustuslaissa tarkoitettujen demokraattisten vaalien vaatimukset.
+Kaikkien perusteluiden osalta on myös otettava huomioon se, että oikeus demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama ihmisoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Hän toteaa saman myös lausunnossaan (liite 11). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu, ja että vaalit täyttävät perustuslaissa tarkoitettujen demokraattisten vaalien vaatimukset.
**1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.**
**1.2. Äänien häviäminen on johtunut äänestysjärjestelmästä.**
-Äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe.
+Oikeusministeriön mukaan äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe.
+
+Todellisuudessa Oikeusministeriöllä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä miksi äänet ovat jääneet kirjautumatta. Käyttäjien väärinymmärrys on yksi teoria, mutten kuten myöhemmin osoitamme kohdassa 1.5, järjestelmässä on havaittu useita muitakin ongelmia. Nämä muut ongelmat ovat voineet johtaa siihen että käyttäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua käyttötapaa, tai että järjestelmän viiveiden aikana käyttäjän tekemät yritykset herättää laitetta ovat johtaneet äänten kirjautumatta jättämiseen. Äänestäjä on voinut esimerkiksi luulla että kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, hänen pitääkin poistaa kortti laitteesta.
**1.3. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia.**
-Kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja -testaus.
-Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7).
+Yksi syy kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja -testaus.
+Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7). Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n johtaja professori Martti Mäntylä pitää tätä menettelyä riittämättömänä (liite 10).
Äänten kirjautumattomuuden syyksi on arveltu sitä, että äänestäjän oli mahdollista (luultuaan äänen tulleen kirjautuneeksi) poistaa äänestyksessä käytetty kortti. Tämä mahdollisuus oli todettu myös oikeusministeriössä viime keväänä (liite X), mutta havainto ei ollut vaikuttanut järjestelmän toteutukseen, vaikka sitä olisi voitu muuttaa niin, että kortin poistaminen laitteesta ei onnistu ennen kuin äänestystapahtuma on valmis.
-Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate.
+Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate. Professori Mäntylä puuttuu myös käytettävyysongelmiin lausunnossaan (liite 10), ja toteaa että "tässä muodossaan järjestelmää ei olisi pitänyt käyttää tarkoitukseensa".
Sähköäänestystä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 14/2006) on erikseen kuvattu sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt.
Hukattujen äänien määrä on suurempi kuin pienimmällä äänimäärällä valituksi tulleen ehdokkaan äänimäärä. Rajatapauksissa toinen ehdokas olisi voinut tulla valituksi, jos tämä olisi saanut muutaman äänen enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos sähköisen äänestyksen vuoksi hukatut äänet olisi otettu asianmukaisesti laskennassa huomioon.
+Esimerkiksi Kauniaisissa on äänestyksen tulos ollut erittäin tiukka. Keskusvaalilautakunta arpoi saman äänimäärän saaneiden ehdokkaiden välisen järjestyksen, jolloin Pekka Kuvaja (Kokoomus, 51 ääntä) valittiin valtuustoon ja Tarja Kotkavuo (myös Kokoomus ja 51 ääntä) ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Yksikin lisä-ääni olisi voinut ratkaista tämän tilanteen eri lailla, tai ainakin niin ettei arvontaa olisi tarvittu. Kauniaissa hukattujen äänien määrä oli 61. Samoin Vihdissä Perussuomalaisten ehdokas Pasi Salolainen (162 ääntä) jäi varavaltuutetuksi ja saman puolueen Markku Alroth (myös 162 ääntä) pääsi valtuutetuksi. Karkkilassa taas tilanne esimerkiksi Tuija Kalpan (Vasemmistoliitto, 35 ääntä) ja Anu Frosteruksen (Vasemmistoliitto, 33 ääntä) välillä oli tiukka. Kaikissa kolmessa kunnassa olisi muutamilla äänilla tulos siis voinut olla toinen ainakin valittujen henkilöiden osalta. Myös vertailulukujen erot eri puolueiden ehdokkaiden välillä olivat pieniä joten myös puolueiden välisiä muutoksia olisi todennäköisesti tullut.
+
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt ratkaisussaan KHO 1997:34 tapausta, jossa kunnallisvaalien laskennassa oli virheellisesti otettu huomioon 19 ääntä ja kaksi ennakkoääntä oli jäänyt saapumatta. Korkein hallinto-oikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettavaksi uudet vaalit. Tämän valituksen tapauksessa ääniä puuttuu kertaluokan verran enemmän, joten on selvää, että vaalitulos on kumottava ja kunnassa on toimitettava uudet vaalit.
**2. Käytetty sähköinen äänestysjärjestelmä on demokraattisten vaalien keskeisten periaatteiden vastainen.**
Oikeusministeriö on väittänyt, että äänestysjärjestelmä toteuttaa vaalilain vaatimukset, mutta se ei ole sitä edellä mainituista syistä pystynyt osoittamaan. Todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on lainmukainen, on oikeusministeriöllä. Koska oikeusministeriö ei ole tätä luotettavasti pystynyt osoittamaan, on katsottava, että sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä niitä luotettavuuden ja avoimuuden edellytyksiä, joita siltä edellytetään. Hallinto-oikeuden on kumottava keskusvaalilautakunnan päätös ja kunnassa on järjestettävä uudet vaalit ilman sähköisestä äänestystä.
+Oikeusministeriö on myös itse todennut vaalien jälkeen että "testitilanteessa keväällä havaittiin mahdollisuus, että jos äänestäjä kesken äänestyksen vetää äänestyskortin pois kortinlukijasta, sovellus palaa mitään ilmoittamatta aloitussivulle, jolloin äänestäjälle voi jäädä virheellinen käsitys äänestyksen onnistumisesta." (Liite 9). Tämän johdosta on käynnistetty sisäinen tarkastus äänestysjärjestelmän suunnittelusta ja testauksesta. Samalla ministeriö siis itse myöntää että äänestäjälle voi jäädä virheellinen käsitys.
+
**3. Myös perusoikeuksien toteutuminen edellyttää vaalien uusimista.**
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että mikäli tulkintatilanteessa on olemassa kaksi perusteltua tulkintavaihtoehtoa, etusija on annettava sille tulkinnalle, joka parhaiten edistää perusoikeuksien toteutumista. Vaalit on yksi demokraattisen yhteiskunnan tärkeimmistä tapahtumista, joten perusoikeusmyönteisen laintulkinnan tarve on korostunut. Sekä vaaleissa ehdolla olleet henkilöt että äänioikeutetut ovat oikeutettuja siihen, että vaalin tulos vastaa äänestäjien tahtoa.
Liite 7: Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan järjestelmää ei kokeiltu tavallisilla kansalaisilla, vaan luotettiin muun muassa vaaliviranomaisten, kuntien edustajien ja järjestelmän toimittaneen TietoEnatorin henkilöstön tekemään testaukseen. (<http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135240638305>)
Liite 8: Oikeusministeriö oli havainnut virhemahdollisuuden jo keväällä 2008. (<http://www.iltalehti.fi/vaalit/200811058544690_vl.shtml>)
+
+Liite 9: Oikeusministeriö on käynnistänyt sisäisen tarkastuksen virheistä. (<http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1224166703765>)
+
+Liite 10: Professori Martti Mäntylän lausunto. (<http://www.arkko.com/vaalit/mantyla.doc>)
+
+Liite 11: Professori Kaarlo Tuorin lausunto. (Toimitetaan myöhemmin)
projects / .git / blobdiff