Tämä on valituspohja sähköisen äänestyksen pilotista. Tällä tavalla voidaan auttaa yksityisiä henkilöitä valittamaan hallinto-oikeuteen, mikäli tuntevat kärsineensä vääryyttä, mutta eivät itse osaa tai ehdi muotoilla kokonaan omaa valitusta. **Tee selkeät editoinnit ja korjaukset suoraan, keskusteluun käytä Effi-aktivistit -postituslistaa.** **Valituksen on oltava perillä 13.11.2008 klo 16:15. Varmista päivämäärä kuntasi keskusvaalilautakunnan päätöksestä. Jos olet viime tingassa, käytä pikakirjettä, koska sillä on parempi toimitusaikalupaus. Suosittelemme saantitodistuksellista kirjettä, jotta saat todistuksen valituksen perillemenosta. Valitusta ei voi lähettää sähköpostitse (ks. [asiointi oikeuslaitoksen kanssa](http://www.oikeus.fi/7471.htm)).** Valitus on maksuton. Hallinto-oikeus perii joistakin asioista 82 euron oikeudenkäyntimaksun, mutta [maksua ei peritä](http://www.oikeus.fi/5747.htm) mm. vaaleja koskevista valituksista ([laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 6 §, 1 momentti, 4 kohta](http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930701#P6)). Jos teet valituksen jonkun puolesta, tarvitset häneltä valtakirjan, joka tulee liittää valitukseen. Sinulla on oltava oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto voidaksesi edustaa muuta kuin lähisukulaista. * [Ohjeita valituksen tekemisestä](http://www.oikeus.fi/5752.htm) * [Helsingin hallinto-oikeus](http://www.oikeus.fi/5992.htm) Helsingin hallinto-oikeuden postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Kirjaamo Ratapihantie 9 00520 Helsinki **Kun olet lähettänyt valituksen, ilmoitathan siitä osoitteeseen effi@effi.org, jotta voimme seurata tilannetta.** ---- Helsingin hallinto-oikeudelle VALITUS *Jos edustat itseäsi:* Valittaja ja prosessiosoite: [*Valittajan nimi ja kotikunta sekä yhteystiedot eli osoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.*] *Jos edustat jotakuta muuta, erottele valittaja ja prosessiosoite:* Valittaja: [*Edustetun valittajan nimi, kotikunta ja osoite. Huom.: Valittajalta tarvitaan myös valtakirja.*] Asiamies ja prosessiosoite: [*Sinun nimesi, osoitteesi sekä puhelinnumerosi*] [*Puhelin ja sähköposti eivät ole pakollisia, mutta hallinto-oikeus voi näin ottaa helpommin yhteyttä tarkennuksia varten*] **Asia** Valitamme *Vihdin/Karkkilan/Kauniaisten* kunnan keskusvaalilautakunnan päätöksestä [*Valitse diaarinumero: Kauniainen- 153/1/15/2008, Vihti- ???, Karkkila- ???*] vahvistaa 26.10.2008 suoritettujen kunnallisvaalien tulos. Päätös (liite 1) on annettu tiedoksi [*Valitse päivämäärä: Kauniainen- 4.11.2008, Vihti- ???, Karkkila- ???*]. Vaadimme edellä mainitun päätöksen kumoamista, uuden äänestyksen järjestämisestä tässä kunnassa sekä jo järjestetyn äänestyksen arkistoitujen sähköisten vaaliuurnien ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavainten tuhoamista sekä käytetyn sähköisen äänestysjärjestelmän toteamista vaalilain vastaiseksi. **Valitusoikeuden peruste** Valitusoikeus perustuu vaalilain 101 §:ään. XXX, YYY ja ZZZ olivat äänioikeutettuja vuoden 2008 kunnallisvaaleissa (*Vihdin*/*Karkkilan*/*Kauniaisten*) kunnassa. NNN oli äänioikeutettu sekä ehdokkaana vuoden 2008 kunnallisvaaleissa (*Vihdin*/*Karkkilan*/*Kauniaisten*) kunnassa. **Kiireellisyys** Vaalilain 102 §:n mukaan valitus on käsiteltävä kiireellisesti. **Perustelut** Valituksen perustelut ovat: 1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti: 1a. Äänestyksessä on hävinnyt ääniä, mikä on johtunut puutteista sähköisen äänestysjärjestelmän toteutuksessa. 1b. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia. 1c. Äänestäjien ohjeistus ei ole ollut riittävää ja se on ollut harhaanjohtavaa. 1d. Äänien häviäminen on vaikuttanut vaalin lopputulokseen. 2. Käytetty äänestysjärjestelmä on lainvastainen, koska se rikkoo vaalisalaisuuden. 3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua, eikä Oikeusministeriö ole pystynyt todistamaan järjestelmää lainmukaiseksi. Kaikkien perusteluiden osalta on myös otettava huomioon se, että oikeus demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama ihmisoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Hän toteaa saman myös lausunnossaan (liite 11). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu, ja että vaalit täyttävät perustuslaissa tarkoitettujen demokraattisten vaalien vaatimukset. **1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.** **1.1. Osa äänestyksestä annetuista äänistä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan** Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Yhteensä ääniä on Oikeusministeriön mukaan jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan 232 kappaletta niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan. **1.2. Äänien häviäminen on johtunut äänestysjärjestelmästä.** Oikeusministeriön mukaan äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe. Todellisuudessa Oikeusministeriöllä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä miksi äänet ovat jääneet kirjautumatta. Käyttäjien väärinymmärrys on yksi teoria, mutten kuten myöhemmin osoitamme kohdassa 1.5, järjestelmässä on havaittu useita muitakin ongelmia. Nämä muut ongelmat ovat voineet johtaa siihen että käyttäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua käyttötapaa, tai että järjestelmän viiveiden aikana käyttäjän tekemät yritykset herättää laitetta ovat johtaneet äänten kirjautumatta jättämiseen. Äänestäjä on voinut esimerkiksi luulla että kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, hänen pitääkin poistaa kortti laitteesta. **1.3. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia.** Yksi syy kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja -testaus. Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7). Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n johtaja professori Martti Mäntylä pitää tätä menettelyä riittämättömänä (liite 10). Äänten kirjautumattomuuden syyksi on arveltu sitä, että äänestäjän oli mahdollista (luultuaan äänen tulleen kirjautuneeksi) poistaa äänestyksessä käytetty kortti. Tämä mahdollisuus oli todettu myös oikeusministeriössä viime keväänä (liite X), mutta havainto ei ollut vaikuttanut järjestelmän toteutukseen, vaikka sitä olisi voitu muuttaa niin, että kortin poistaminen laitteesta ei onnistu ennen kuin äänestystapahtuma on valmis. Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate. Professori Mäntylä puuttuu myös käytettävyysongelmiin lausunnossaan (liite 10), ja toteaa että "tässä muodossaan järjestelmää ei olisi pitänyt käyttää tarkoitukseensa". Sähköäänestystä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 14/2006) on erikseen kuvattu sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt. Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe, josta vaalien järjestäjät ovat vastuussa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaalin järjestäjien toiminnasta tai virheellisestä ohjeistuksesta johtuva äänten mitätöinti johtaa vaalin uusimiseen. Ratkaisussa KHO 1981-A-II-12 korkein hallinto-oikeus on katsonut, että koska joukko ääniä oli tullut hylätyksi vaalitoimikunnan antamien virheellisten ohjeiden vuoksi, vaali oli uusittava. Turun hallinto-oikeus on puolestaan tapauksessa 12.3.2007 07/0073/1 (dnro 02266/06/2399) katsonut, että kirkkovaltuuston vaalin tulosta oli oikaistava tilanteessa, jossa vaalivirkailijan virheen johdosta osa äänestäjistä oli käyttänyt vääränlaista äänestyslippua. Nyt valituksen kohteena olevassa vaalissa osa äänestäjistä on äänestysjärjestelmän huonon suunnittelun ja ohjeistuksen epäselvyyden vuoksi jättänyt äänensä vahingossa antamatta. Koska äänet ovat jääneet laskennan ulkopuolelle viranomaisen virheen vuoksi, vaali on uusittava. **1.4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymä on ollut lainvastainen.** Järjestelmä on edellyttänyt, että äänestäjä vahvistaa valintansa kahdesti. Tämä ei kuitenkaan vastaa lain edellytyksiä. Vaalilain 83 b § mukaan sähköisessä äänestyksessä äänestäjä äänestää "1) tunnistautumalla järjestelmään sähköisen äänestyskortin avulla; 2) merkitsemällä näyttöruudulle ehdokkaan numeron tai valitsemalla ruudulta vaihtoehdon, jonka mukaan hän käyttää äänioikeuttaan antamatta ääntään kenellekään asetetuista ehdokkaista; ja 3) vahvistamalla valintansa." Äänestysjärjestelmässä edellä mainittu kohta 2) koostuu siitä, että käyttäjä merkitsee näyttöruudulle ehdokkaan numeron. Tämän jälkeen käyttäjä painaa "ok"-näppäintä. Lain edellyttämä ehdokkaan valinta on tällöin tapahtunut. Laki ei kuitenkaan millään tavalla vaadi, että äänestäjän pitäisi vahvistaa valintansa kahdesti. Numeron merkitsemisen jälkeinen "ok"-näppäimen painallus on selkeä merkki äänestäjän tahdosta vahvistaa ehdokkaan valinta. Tämän vuoksi äänestysjärjestelmä, joka vaatii kaksi "ok"-näppäimen painallusta, on lain vastainen. **1.5. Järjestelmä on toiminut epäluotettavasti** Äänestäjien kertomusten mukaan äänestyskoneiden käyttämisessä ilmeni erilaisia ongelmia. Esimerkiksi Kauniaisissa äänestänyt Jenni Heikkilä kuvaa äänestämisessä kohtaamiaan ongelmia seuraavasti: "Kun sain äänestyskortin, toimin sen kanssa annettujen ohjeiden mukaisesti. Kone ei kuitenkaan ensin meinannut rekisteröidä ehdokkaani numeroa. Seisoin kopissa hetken, panelin numeroa kerta toisensa jälkeen. Mielessäni kävi ajatus siitä, että numeron ei kuulukaan ilmestyä näytölle. Hetken päästä kone reagoi paineluuni. Painoin ok -nappia. Mitään ei tapahtunut. Kokeilin uudestaan, painoin kovempaa, ei mitään. Odotin kopissa ja painelin nappia. En vaalisalaisuuden vuoksi kehdannut pyytää virkailijan apua. Minuuttien yrittämisen jälkeen kone hyväksyi ok -valinnan. Näytölle ilmestyi ehdokkaani nimi, ja uusi mahdollisuus painaa ok -nappia. Kokeilin, mitään ei tapahtunut. Odotin taas minuutteja, jälleen kävi mielessäni kortin poistamisen vaihtoehto: jospa tässä ei kuulukaan tapahtua mitään? Sinnikkään yrittämisen jälkeen kone kuitenkin reagoi yrityksiini. Ääneni meni perille, ja poistuin paikalta. Helsingin Sanomien artikkeleissa äänestysvirheiden syyksi mainitaan kansalaisten huolimattomuus ok -napin painamisessa. Itse kuitenkin koin, että järjestelmä ei toiminut tarkoitetun mukaisesti ja koen äänestäjien syyttämisen myös heidän aliarvioimisenaan." Kerrotusta ilmenee, että Heikkilä on huolellisesti pyrkinyt seuraamaan ohjeita, mutta äänestämisessä on silti ollut ongelmia. Koneen hitauden vuoksi hän oli jopa hetken luullut, että äänestystapahtuma oli ohi ja kortin voi poistaa laitteesta. Kauniaisissa äänestänyt Kati Karme kertoo omasta kokemuksestaan seuraavaa: "Kun kävin äänestämässä illalla sunnuntaina 26.10.08, päätin kokeilla sähköistä äänestystä. Äänestys oli muuten helppoa ja en hauku "uusia äänestysteknologioita", mutta todellakin jouduin painamaan "ok" kolme kertaa, ennen kuin ääni todella meni läpi. Ensimmäisellä painallukselle kone ikään kuin meni jumiin ja toisella kerralla painaessa ei tapahtunut mitään. Vasta kolmannella kerralla painaessani "ok", ääni meni läpi." Myöskin Kauniaisissa äänestänyt Eeva Kortekangas kertoo tapahtumista äänestyspaikalla seuraavaa: "Ollessani äänestyskopissa en voinut olla kuulematta vanhempaa mieshenkilöä, jonka sähköinen äänestäminen ei onnistunut aivan yhtä hyvin. Hän huusi kopista useaan kertaan kovaan ääneen apua siihen, että kone ei suostunut tallentamaan/antamaan äänestämiseen kuin yhden numeron. (Esimerkiksi jos olisi halunnut äänestää numeroa 65, kone käsitykseni mukaan suostui syöttämään kenttään vain numeron 6.) Lopulta eräs vaalitoimihenkilöistä pyysi vaaliavustajaa (tms, en tiedä termiä) avustamaan miestä. Samalla tämä virkailija pyysi mi[e]stä olemaan hiljaa, koska äänestyskopissa ei saisi puhua." Kortekankaan kertomuksesta ilmenee, että äänestyskoneiden puutteellinen toiminnan takia äänestyspaikalla on syntynyt ylimääräistä häiriötä, mikä on voinut vaarantaa sekä vaalirauhan että vaalisalaisuuden, koska äänestäjät ovat joutuneet turvautumaan vaaliavustajaan pelkän teknisen vian vuoksi. **1.6. Järjestelmän ohjeistus on ollut puutteellinen** Kauniaisissa äänestänyt ja vaaleissa ehdolla ollut Tarja Kotkavuo kuvaa kokemustaan seuraavasti: "Minua ihmetytti, että ei ollut tietoa siitä, mitä tämä äänestäminen pitää sisällään, mitä tapahtuu. Tätä olisi voinut esimerkkitapauksin ja kuvauksin havainnollistaa kaikille. Olisi ollut mukavaa etukäteen tietoa mitä ruudulle tulee ja mitä kaikkea pitää tehdä. Olen myös kuullut usealta, että oli ongelmaa painaa nappia sopivalla voimakkuudella, tarpeeksi lujaa muttei liian voimakkaasti, tällaisetkin tuntemukset tuntuvat ikäviltä kuulla. Kaiken kaikkiaan monille on jäänyt ikävä tunne äänestyksestä." Kotkavuon kertomuksesta ilmenee, että sähköinen äänestäminen oli ohjeistettu puutteellisesti ja ehdokasnumeron syöttäminen oli tuottanut useallekin äänestäjälle vaikeuksia. Oikeusministeriön oma ohjeistus (liite 5) sanoo, että "[ä]änestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, että se ei kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Samaisessa ohjeessa Oikeusministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti". Äänestyspääte ei mitä ilmeisimmin ohjeistanut riittävästi, mikäli käyttäjät jättivät äänestyksensä vahingossa kesken. **1.7. Äänestäjät ovat luulleet äänensä tulleen rekisteröidyksi.** Oikeusministeriön tiedotteen mukaan äänestäjät eivät ole siirtyneet ongelmien jälkeen käyttämään lippuäänestystä vaan he ovat poistuneet äänestyspaikalta, mikä osoittaa sen, että he ovat luulleet, että heidän äänensä on tullut rekisteröidyksi. Äänestäjät eivät selvästikään ole myöskään halunneet keskeyttää sähköistä äänestystapahtumaa ja siirtyä perinteiseen äänestykseen tai äänestää tyhjää, sillä tämä olisi ollut mahdollista. **1.8. Virhe on ilmeisesti vaikuttanut kunnallisvaalin lopputulokseen.** Hukattujen äänien määrä on suurempi kuin pienimmällä äänimäärällä valituksi tulleen ehdokkaan äänimäärä. Rajatapauksissa toinen ehdokas olisi voinut tulla valituksi, jos tämä olisi saanut muutaman äänen enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos sähköisen äänestyksen vuoksi hukatut äänet olisi otettu asianmukaisesti laskennassa huomioon. Esimerkiksi Kauniaisissa on äänestyksen tulos ollut erittäin tiukka. Keskusvaalilautakunta arpoi saman äänimäärän saaneiden ehdokkaiden välisen järjestyksen, jolloin Pekka Kuvaja (Kokoomus, 51 ääntä) valittiin valtuustoon ja Tarja Kotkavuo (myös Kokoomus ja 51 ääntä) ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Yksikin lisä-ääni olisi voinut ratkaista tämän tilanteen eri lailla, tai ainakin niin ettei arvontaa olisi tarvittu. Kauniaissa hukattujen äänien määrä oli 61. Samoin Vihdissä Perussuomalaisten ehdokas Pasi Salolainen (162 ääntä) jäi varavaltuutetuksi ja saman puolueen Markku Alroth (myös 162 ääntä) pääsi valtuutetuksi. Karkkilassa taas tilanne esimerkiksi Tuija Kalpan (Vasemmistoliitto, 35 ääntä) ja Anu Frosteruksen (Vasemmistoliitto, 33 ääntä) välillä oli tiukka. Kaikissa kolmessa kunnassa olisi muutamilla äänilla tulos siis voinut olla toinen ainakin valittujen henkilöiden osalta. Myös vertailulukujen erot eri puolueiden ehdokkaiden välillä olivat pieniä joten myös puolueiden välisiä muutoksia olisi todennäköisesti tullut. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt ratkaisussaan KHO 1997:34 tapausta, jossa kunnallisvaalien laskennassa oli virheellisesti otettu huomioon 19 ääntä ja kaksi ennakkoääntä oli jäänyt saapumatta. Korkein hallinto-oikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettavaksi uudet vaalit. Tämän valituksen tapauksessa ääniä puuttuu kertaluokan verran enemmän, joten on selvää, että vaalitulos on kumottava ja kunnassa on toimitettava uudet vaalit. **2. Käytetty sähköinen äänestysjärjestelmä on demokraattisten vaalien keskeisten periaatteiden vastainen.** Demokraattisten vaalien perusperiaate on, että vaali on salainen. Tämä edellyttää, että sähköisessä äänestyksessä käytettävä järjestelmä on rakennettu siten, että kukaan ei voi yhdistää toisiinsa äänestäjää ja tämän antamaa ääntä. Euroopan neuvosto on antanut 30. syyskuuta 2004 suosituksen sähköisestä äänestyksestä (Recommendation Rec(2004)11 of the Committee of Ministers to member states on legal, operational and technical standards for e-voting). Suosituksessa todetaan, että sähköisen äänestämisen tulee olla yhtä luotettavaa ja turvallista kuin kulloisessakin maassa käytössä oleva manuaalinen äänestys ja että sen suunnittelussa ja käyttämisessä tulee ottaa huomioon kaikki vaaleihin liittyvät perusoikeudet, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja salainen ja vapaa äänestys. Äänestäjien yhdenvertaisuus ja vaalisalaisuus eivät toteudu nyt käytetyssä järjestelmässä. **2.1. Vaalisalaisuus vaarantuu käytetyssä järjestelmässä** Oikeusministeriö tilasi Turun yliopistolta auditoinnin sähköisestä äänestysjärjestelmästä ja julkaisi auditointiraportin. Raportin (liite 3) sivulla 6, kappaleessa 3.3 todetaan, että "[y]ksittäisen äänestäjän äänen voi selvittää, jos saa haltuunsa kopion sähköisestä vaaliuurnasta ja äänten salauksen purkuun tarvittavan avaimen. (..) Lisäksi on muistettava, että äänestäjien äänet ovat selvitettävissä niin kauan, kunnes kaikki kopiot sähköisestä uurnasta tai uurnanavausavaimista on tuhottu." Sähköinen uurna on arkistoitu oikeusministeriön toimesta, mutta kopioita sähköisestä uurnasta on tietääksemme säilytetty vaalien teknisen toteuttajan, TietoEnatorin, palvelimilla keskiviikkoon 29.10.2008 asti. Äänten salauksen purkuun tarvittavat avaimet ovat sähköisen uurnan avausryhmän hallussa. Näin ollen on täysin mahdollista, että arkistointiajan aikana sähköinen uurna avataan avausryhmän avaimilla ja äänestäjien äänet yhdistetään äänestäjiin. Tämä tilanne on lainvastainen, sillä vaalilain 83 c § mukaan äänestäjän antaman äänen ja henkilötunnuksen tulee kirjautua "oikeusministeriön sähköiseen vaaliuurnaan siten salattuina, ettei niitä voida keskenään yhdistää." Vaalisalaisuuden tason tulee olla verrattavissa perinteiseen äänestykseen. Tästä johtuen vaalilain "ei voida" tulee ymmärtää niin, että ääniä "ei voida" yhdistää edes teoriassa. Olisi ollut mahdollista teknisesti rakentaa sähköinen äänestysjärjestelmä, jossa ääniä ei edes teoriassa voisi yhdistää äänestäjiin. Näin ei kuitenkaan oltu tehty. Tällä hetkellä on olemassa reaalinen tekninen mahdollisuus yhdistää äänestäjien äänet ja äänestäjät toisiinsa, erityisesti koska sähköisestä uurnasta on teknisesti ollut mahdollista valmistaa kopioita. Tämä mahdollisuus on olemassa niin kauan, kuin avausryhmän avaimet ja yksikin sähköisen uurnan kopio ovat olemassa. Tämän vuoksi katsomme, että käytetty sähköinen äänestysmenetelmä on lainvastainen. Asiaa ratkaistaessa on huomioitava, että vaalisalaisuus on säädetty muun muassa suojelemaan kansalaista hallinnon taholta suuntautuvalta painostukselta. Niinpä on kestämätön tilanne, että oikeusministeriö ja/tai yksityinen yritys sekä kaksi yksityishenkilöä, joista toinen voi olla oikeusministeriön edustaja, voivat murtaa vaalisalaisuuden niin halutessaan. **2.2. Äänestäjät eivät ole sähköisessä järjestelmässä yhdenvertaisessa asemassa.** Sähköisen järjestelmän käyttämiselle on ollut vaihtoehtona perinteinen paperiäänestys, mikäli henkilö ei ole halunnut käyttää sähköistä järjestelmää. On ilmeisesti kuitenkin ollut tilanteita, joissa henkilö on valinnut sähköisen äänestyksen, mutta järjestelmän hitaan tai virheellisen toiminnan vuoksi hän on toiminut äänestäessään virheellisesti eikä ääni ole kirjautunut sähköiseen uurnaan. Erityisesti näin on voinut käydä iäkkäille äänestäjille tai muille äänestäjille, joilla on heikot tietotekniset taidot eivätkä he siksi ole huomanneet äänestyksessä tapahtunutta virhettä. Sähköisen äänestysjärjestelmän on oltava sellainen, että kuka tahansa äänioikeutettu tietoteknisistä taidoistaan riippumatta ymmärtää sen toiminnan ja osaa käyttää sitä menestyksellisesti. Järjestelmä on suunniteltava ja testattava niin huolellisesti, että käyttäjä ei voi vahingossa tehdä sellaista virhettä, että hänen äänensä jäisi rekisteröimättä. **2.3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua, eikä oikeusministeriö ole pystynyt todistamaan järjestelmää lainmukaiseksi.** Sähköinen äänestysjärjestelmä on kokonaisuudessa erittäin monimutkainen tietotekninen järjestelmä. Sen toiminnan ymmärtäminen vaati syvällistä tietoteknistä erityisosaamista. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että järjestelmä on oleellisilta osiltaan liikesalaisuus, mistä syystä järjestelmän toteutukseen ei voi tutustua. Äänestysjärjestelmästä nousseen julkisen kohun jälkeen oikeusministeriö teetti järjestelmästä keväällä 2008 Turun yliopiston matematiikan laitoksella suppean ja riittämättömän auditoinnin, joka sekin jo paljasti 14 tietoturvapuutetta. Suurinta osaa löydetyistä puutteista ei korjattu. Käsittääksemme auditoijien allekirjoittama salassapitosopimus kieltää auditoijia lausumasta auditoinnista mitään edes oikeusministeriölle sen lisäksi, mitä auditointiraportissa on ilmaistu. Pyydämme, että hallinto-oikeus kuulee auditoijia todistajina salassapitosopimuksen estämättä, jos katsoo sen tarpeelliseksi lisäselvityksen saamiseksi. Kun otetaan huomioon muiden maiden kokemukset sähköisistä äänestysjärjestelmistä, järjestelmän salaisuus, suppeankin auditoinnin löytämät 14 puutetta ja että huomaamatta jääneen alkeellisen suunnitteluvirheen vuoksi yhteensä 232 ääntä hukkui, on todennäköistä, että järjestelmässä on lukuisia muitakin puutteita, joita ei ole vielä havaittu. Äänestäjä on painanut äänestyskopissa kosketusnäyttöä ja myöhemmin oikeusministeriö on ilmoittanut kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät. Siitä, mitä on tapahtunut äänestystapahtuman ja äänten ilmoittamisen välillä ei ole varmuutta. Suomessa käytetyssä luottamushenkilöihin perustuvassa paperiäänestysjärjestelmässä, jossa ääntenlasku tapahtuu eri puolueiden edustajien valvonnassa äänestyspaikoilla, jokainen voi ymmärtää periaatteet, joilla ääntenlaskun oikeellisuus ja vaalisalaisuus taataan. Oikeusministeriön toteuttama sähköinen äänestysjärjestelmä sen sijaan on "musta laatikko": kansalaisia pyydetään luottamaan järjestelmätoimittajan ja oikeusministeriön virkamiesten sanaan siitä, että äänet on laskettu oikein ja että vaalisalaisuus on säilyy. Oikeusministeriö on väittänyt, että äänestysjärjestelmä toteuttaa vaalilain vaatimukset, mutta se ei ole sitä edellä mainituista syistä pystynyt osoittamaan. Todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on lainmukainen, on oikeusministeriöllä. Koska oikeusministeriö ei ole tätä luotettavasti pystynyt osoittamaan, on katsottava, että sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä niitä luotettavuuden ja avoimuuden edellytyksiä, joita siltä edellytetään. Hallinto-oikeuden on kumottava keskusvaalilautakunnan päätös ja kunnassa on järjestettävä uudet vaalit ilman sähköisestä äänestystä. Oikeusministeriö on myös itse todennut vaalien jälkeen että "testitilanteessa keväällä havaittiin mahdollisuus, että jos äänestäjä kesken äänestyksen vetää äänestyskortin pois kortinlukijasta, sovellus palaa mitään ilmoittamatta aloitussivulle, jolloin äänestäjälle voi jäädä virheellinen käsitys äänestyksen onnistumisesta." (Liite 9). Tämän johdosta on käynnistetty sisäinen tarkastus äänestysjärjestelmän suunnittelusta ja testauksesta. Samalla ministeriö siis itse myöntää että äänestäjälle voi jäädä virheellinen käsitys. **3. Myös perusoikeuksien toteutuminen edellyttää vaalien uusimista.** Perustuslakivaliokunta on katsonut, että mikäli tulkintatilanteessa on olemassa kaksi perusteltua tulkintavaihtoehtoa, etusija on annettava sille tulkinnalle, joka parhaiten edistää perusoikeuksien toteutumista. Vaalit on yksi demokraattisen yhteiskunnan tärkeimmistä tapahtumista, joten perusoikeusmyönteisen laintulkinnan tarve on korostunut. Sekä vaaleissa ehdolla olleet henkilöt että äänioikeutetut ovat oikeutettuja siihen, että vaalin tulos vastaa äänestäjien tahtoa. Sähköinen äänestys on ollut rajattu kokeilu. Tämä kertoo siitä, että järjestelmän toteuttaja ei ole ollut varma, toimiiko järjestelmä odotetulla tavalla. Tällaisessa tilanteessa kokeilukuntien äänioikeutettujen oikeussuojan tarve korostuu entisestään. Viranomaiset ovat pitäneet mahdollisena, että kokeilussa jokin menee pieleen. Kun näin nyt on käynyt, on ilmeistä, että vaali on uusittava. [*Paikka ja aika*] [*Allekirjoitus ja nimen selvennys*] LIITTEET [*Tulosta nämä liitteeksi näistä linkeistä. Pelkät linkit eivät kelpaa. Voit tosin jättää linkit näkyviin.*] [*Liitä mukaan valtakirja, jos edustat valtakirjalla*] Liite 1: Kopio keskusvaalilautakunnan päätöksestä. (*Hanki tämä kunnastasi, pitäisi olla esim. kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kopioi sieltä, ellei ole sähköisesti saatavilla.*) Liite 2: Oikeusministeriön tiedote sähköisen äänestyksen ongelmista 28.10.2008. () Liite 3: Oikeusministeriön auditointiraportti sähköisestä äänestyksestä. () Liite 4: Uuden Suomen artikkeli 29.10.2008. () Liite 5: Oikeusministeriön verkkosivu äänestyksen kulusta. () Liite 6: Näitä epäilyjä on tuotu julki mm. kansanedustaja Jyrki Kasvin blogissa, jonka mukaan epäilyt on välitetty Oikeusministeriön tietoon. () Liite 7: Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan järjestelmää ei kokeiltu tavallisilla kansalaisilla, vaan luotettiin muun muassa vaaliviranomaisten, kuntien edustajien ja järjestelmän toimittaneen TietoEnatorin henkilöstön tekemään testaukseen. () Liite 8: Oikeusministeriö oli havainnut virhemahdollisuuden jo keväällä 2008. () Liite 9: Oikeusministeriö on käynnistänyt sisäisen tarkastuksen virheistä. () Liite 10: Professori Martti Mäntylän lausunto. () Liite 11: Professori Kaarlo Tuorin lausunto. (Toimitetaan myöhemmin)