[Sääntömuutosehdotus versio 0.5](http://effi.org/e/saantomuutos_v5.html) (luettavissa, muokkausehdotukset ja kommentit tälle sivulle)
----
+[Sääntömuutosehdotus versio 0.7](http://bit.ly/UQn79Z) (elää koko ajan, kommentteja ja muutosehdotuksia voi lisätä suoraan sinne)
-Pitäisikö tarkoituspykälässä mainita tekijänoikeudet jne eksplisiittisesti? Esim.
+---
+Pitäisikö tarkoituspykälässä mainita tekijänoikeudet jne eksplisiittisesti?
+Esim.
-"Yhdistyksen tarkoitus on toimia sähköisten oikeuksien, sananvapauden ja yksityisyyden suojaamiseksi ja tasapainoisen immateriaalioikeusjärjestelmän edistämiseksi niin Internetissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa."
+"Yhdistyksen tarkoitus on toimia sähköisten oikeuksien, sananvapauden ja
+yksityisyyden suojaamiseksi ja tasapainoisen immateriaalioikeusjärjestelmän
+edistämiseksi niin Internetissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa."
---
+Edellisellä nimettömällä kirjoittajalla on hyvä pointti. Kannatan.
+
+-- Teemu Leisti 2012-12-04
+---
En keksinyt, miten tuota versiota 0.5 voisi editoida suoraan, joten lisään
muutosehdotukseni tähän.
-- Teemu Leisti 2011-12-01
---
-Teemun kommentit on oikein hyviä. Mainitut tarkennukset kannattanee sääntöihin merkitä.
+Teemun kommentit on oikein hyviä. Mainitut tarkennukset kannattanee sääntöihin
+merkitä.
+
+Itse vierastan käytännön ohjeiden antamista säännöissä (on myös huomattava
+tiettyjen lippuleikkien vaikutus etäosallistumiseen joka oli yksi
+sääntömuutoksen tarkoituksista). Alunperin tarkoista 'betonoiduista'
+tehtävänkuvista haluttiin eroon, mutta on hyvin pitkälti mielipidekysymys
+pitääkö ne säännöissä olla.
+
+Ehdoton enemmistö tarkoittaa että äänestettävän asian tulee saada vähintään 50%
+äänistä, yksinkertainen enemmistö tarkoittaa että valittavaksi tulee se joka saa
+eniten ääniä. Tämä toki on olleellista vain niissä tapauksissa kun ehdotuksia on
+enemmän kuin kaksi. Ehdottoman enemmistön kohdalla voi siis tulla tilanne että
+kolmesta ehdotuksesta mikään ei voita. Tällaisia käytetään usein esimerkiksi
+sääntömuutosten ja vastaavien isojen/monimutkaisten asioiden kohdalla, kun
+halutaan ettei valittavaksi tule 'paras huonoista vaihtoehdoista'.
+
+Myönnettäköön että toimihenkilö -nimitys saattaa näyttää hieman
+sekavalta. Toimihenkilöä on käytetty yleisterminä tarkoittamaan henkilöä jolle
+jokin (ennalta määrätty) toimi on annettu. Tämä voi olla yhdistyksen kokouksen
+kohdalla esimerkiksi selvitysmies/projektipäällikkö jotain tiettyä asiaa
+varten. Hallituksen valitsemat toimihenkilöt viittaavat hallituksen sisäisiin
+pesteihin (tiedottaja, urheiluvastaava, ulkoministeri, virallinen vakooja
+jne). Tässä on haettu ettei toimintaa turhaan määriteltäisi säännöissä vaan
+voitaisiin elää paremmin tilanteen mukaan. Yleisesti kaikessa aina yhdistyksen
+kokouksen päätös menee hallituksen päätösten edelle, eli sinänsä tuosta tulee
+kaksi toimihenkilötyyppiä (ei vain ole eksplisiittisesti kerrottu mitä niiden
+pitää olla). Säännöissä jätetään siis mahdollisuus kummalle tahansa valita
+toimihenkilöitä tarvittaessa, kuten vanhoissakin säännöissä.
+
+-- Miikka 2012-12-03
+
+---
+Kiitokset kannatuksesta, Miikka.
-Itse vierastan käytännön ohjeiden antamista säännöissä (on myös huomattava tiettyjen lippuleikkien vaikutus etäosallistumiseen joka oli yksi sääntömuutoksen tarkoituksista). Alunperin
-tarkoista 'betonoiduista' tehtävänkuvista haluttiin eroon, mutta on hyvin pitkälti mielipidekysymys pitääkö ne säännöissä olla.
+Mielstäni äänestämisessä ohjeiden pitäisi olla hyvin selkeitä, jotta tilaa ei
+jäisi minkäänlaisille tulkintaepäselvyyksille. Kaukoäänestämisen
+mahdollistamiseksi voisi tehdä lisäyksen, että "vaalilippu" ei välttämättä ole
+fyysinen objekti, vaan voi olla vaikka verkkolomake tms. En nyt keksi, miten
+asian voisi parhaiten muotoilla.
-Ehdoton enemmistö tarkoittaa että äänestettävän asian tulee saada vähintään 50% äänistä, yksinkertainen enemmistö tarkoittaa että valittavaksi tulee se joka saa eniten ääniä. Tämä toki on olleellista vain niissä tapauksissa kun ehdotuksia on enemmän kuin kaksi. Ehdottoman enemmistön kohdalla voi siis tulla tilanne että kolmesta ehdotuksesta mikään ei voita. Tällaisia käytetään usein esimerkiksi sääntömuutosten ja vastaavien isojen/monimutkaisten asioiden kohdalla, kun halutaan ettei valittavaksi tule 'paras huonoista vaihtoehdoista'.
+Jos jäsenistö haluaa eroon "betonoiduista" tehtävänkuvista, niin asia on kai
+sitten sillä selvä, mutta itse kannatan vastuuhenkilöiden pääasiallisten
+tehtävien luettelemista ihan selkeyden vuoksi. Eiväthän luettelot välttämättä
+rajoita vastuuhenkilöitä vain niissä lueteltuihin tehtäviin. Tämän
+varmistamiseksi tehtäväluetteloiden loppuun voi lisätä vaikka "muut hallituksen
+valtuuttamat tehtävät", tai jotain sinnepäin. Mutta ei minulla ole tästä kovin
+vahvaa mielipidettä.
-Myönnettäköön että toimihenkilö -nimitys saattaa näyttää hieman sekavalta. Toimihenkilöä on käytetty yleisterminä tarkoittamaan henkilöä jolle jokin (ennalta määrätty) toimi on annettu. Tämä voi olla yhdistyksen kokouksen kohdalla esimerkiksi selvitysmies/projektipäällikkö jotain tiettyä asiaa varten. Hallituksen valitsemat toimihenkilöt viittaavat hallituksen sisäisiin pesteihin (tiedottaja, urheiluvastaava, ulkoministeri, virallinen vakooja jne). Tässä on haettu ettei toimintaa turhaan määriteltäisi säännöissä vaan voitaisiin elää paremmin tilanteen mukaan. Yleisesti kaikessa aina yhdistyksen kokouksen päätös menee hallituksen päätösten edelle, eli sinänsä tuosta tulee kaksi toimihenkilötyyppiä (ei vain ole eksplisiittisesti kerrottu mitä niiden pitää olla).
-Säännöissä jätetään siis mahdollisuus kummalle tahansa valita toimihenkilöitä tarvittaessa, kuten vanhoissakin säännöissä.
+Kiitokset enemmistöjen käsitteen selittämisestä.
--- Miikka 2012-12-03
+Toimihenkilöistä: jos muidenkin mielestä muutosehdotuksen v0.5 sanamuodot
+toimivat, olkoon sitten niin. (Itse olen vastikään liittynyt yhdistykseen, eikä
+minulla ole käytännön kokemusta näiden pykälien soveltamisesta.)
+
+-- Teemu Leisti 2012-12-04
---
projects / .git / blobdiff