## Ohjeita Huomaa, että tähän dokumenttiin kirjoitettu voidaan julkaista [Public Domain -lisenssillä](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/). Versio tästä dokumentista on julkaistu osoitteessa # Sähköäänestys-FAQ Alkuperäinen versio tästä tekstistä julkaistiin alunperin Effin blogissa 24.8.2007 osoitteessa . Tätä alunperin blogiartikkeliksi tarkoitettua tekstiä päivitettiin sittemmin useampaan otteeseen, mistä syystä päätimme siirtää sen tähän osoitteeseen. Sähköistä äänestystä koskevissa keskusteluissa samat argumentit tuntuvat toistuvan. Tässä dokumentissa on koottu näitä argumentteja yhteen kommentoituna. Vastaukset on alun perin kirjoitettu vastauksiksi nettikeskusteluihin, josta syystä niiden tyyli on usein naseva. Tämän dokumentin ohella hyviä - ja erityisesti Suomen järjestelmän osalta osin ajantasaisempia - tiivistelmiä ovat erityisesti Effin kesäkuussa 2008 julkaisemat [lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52], sekä [Effin raportti Suomen järjestelmästä][53] sekä sen [uudempi englanninkielinen versio][60]. Tämä dokumentti on [Public Domainia](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/). ### Sisällys * Effi sähköisestä äänestämisestä * Yleistä * Sähköisen äänestyksen tarve * Kansalaisten luottamus äänestykseen * Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton * Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa * Mikä on paperivarmistus? * Nettipankkikin on olemassa, miksi ei siis myös nettiäänestys * Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään * Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita * Tietokone ei tee virheitä * Suomalainen järjestelmä on täydellinen * Mikä äänestäjien painostus? * Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa * Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä * Tekniikan kehitystä ei saa estää * Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin * Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen * Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa? * Lähteistä * Muita viitteitä ### Effi sähköisestä äänestämisestä * [Finnish E-Voting Fiasco: Votes Lost][56] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 28.10.2008) * [EFFI: Aika pistää piste sähköäänestysfarssille][61] (Effi 28.10.2008) * [Effi: Sähköisen äänestyksen pilotti ei todista mitään][62] (Effi 26.10.2008) * [Radiohaastattelu sähköisestä äänestyksestä][57] (Effin blogi/Timo Karjalainen 16.10.2008) * [Sähkö äänestää omapäisesti maailmalla, meillä OM ei näe ongelmia][58] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 3.10.2008) * [Oikeusministeri: sähköisen äänestyksen auditointiraportti tieteisfantasiaa][59] (Effin blogi/Kai Puolamäki 4.9.2008) * [Effi's e-voting 'shadow report' in English][60] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 1.9.2008) * [Sähköinen äänestysjärjestelmä rikkoo sekä lakia että vaalisalaisuuden][54] (Effi 24.6.2008) * [Suomen sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä suosituksia][53] (Effi 19.6.2008) * [Lausunto raporttiin sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa, II vaihe][52] (Effi 10.6.2008) * [Sähköäänestysjärjestelmän vaatimusdokumentteja][51] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 21.5.2008) * [Salassapitosopimuksen anatomia][50] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 20.3.2008) * [Effi valmis osallistumaan sähköäänestyspilotin auditointiin][49] (Effin blogi/Tapani Tarvainen 12.3.2008) * [Dokumentoimattomia salaisuuksia][48] (Effin blogi/Antti Vähä-Sipilä 10.3.2008) * [Sähköisen äänestyksen eteneminen - Oikeusministeriö tyrmää myös akateemisten tahojen kritiikin][47] (Effin blogi/Jyri Luostarinen 28.2.2008) * [Oikeusministeriön vaalipäällikkö julistautuu marttyyriksi][29] (Effin blogi/Kai Puolamäki 26.1.2008) * [Äänestysjärjestelmä ei saa olla liikesalaisuus][45] (Effi 25.1.2008) * [Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan][40] (Effin blogi/Antti Honkela 16.3.2006 ja lausunto oikeusministeriölle) * [Jäitä hattuun sähköisessä äänestämisessä][1] (Effi 21.8.2007) ### Yleistä Aluksi on syytä muistuttaa, mitä äänestysjärjestelmältä vaaditaan. Nämä vaatimukset perustuvat demokraattisen valtion vaatimuksiin. * Järjestelmän pitää valvoa, että kukin äänioikeutettu voi äänestää vain kerran. * Äänestäjää lukuunottamatta kukaan ei saa tietää, ketä kukin on äänestänyt. * Äänestäjän ja myös hävinneiden ehdokkaiden pitää voida luottaa, että äänet on laskettu tuloksessa oikein ja että ääniä ei katoa tai ilmesty tyhjästä. * Äänestäjä ei saa pystyä todistamaan muille äänestäneensä tietyillä tavoilla. Näin estetään äänten ostaminen tai äänestäjien painostus. Samasta syystä äänestämisen on tapahduttava henkilökohtaisesti. * Järjestelmän on toimittava luetettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa, siis sellaisissa, joissa tyypillisesti YK lähettäisi rauhanturvaajia. * Järjestelmän on mahdollistettava vaalitarkkailu, myös ulkomaisille ja valtioiden välisille organisaatioille. Demokraattisen valtion hallinnon kansan luottamus pitää pystyä uskottavasti todistamaan muille valtioille. Epädemokraattisille valtioille on pystyttävä näyttämään esimerkkiä. * Järjestelmän on paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy. Tämä vaatimus johtaa siihen, että "tavallisen kadunmiehen" on ymmärrettävä järjestelmän toiminta; muutoin epäilyt väärinkäytöksistä voivat johtaa epävakaissa oloissa jopa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen. Jos tarkastellaan nykyistä paperilippuja käyttävää äänestystä näiden vaatimusten valossa, se täyttää kaikki nämä vaatimukset erittäin hyvin. Suomessahan ääntenlasku tehdään hajautetusti (jokaisella äänestyspaikalla) kilpailevien puolueiden edustajien toimesta, ja laskennat tarkistetaan keskitetysti. Jokaisen äänestyspaikan tulos julkistetaan erikseen, jotta vaalilautakunnat voivat varmistua omien laskujensa oikeasta huomioimisesta. Nykyinen järjestelmä otettiinkin käyttöön aikana, jolloin ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Tästä huolimatta haluttiin luottaa siihen, että vaalitulos on laskettu oikein ja että kukaan ei pääse valtaan vaalivilpillä. Nykyisessä järjestelmässä äänestystuloksen laajamittainen huomaamaton väärentäminen vaatisi maantieteellisesti laajan ja puoluerajat ylittävän salaliiton. Järjestelmä myös mahdollistaa äänten tarkastuslaskennan, koska äänestyslippuja voidaan laskea uudelleen niin mona kertaa, kuin halutaan. Vaatimusten toteuttaminen täysin sähköisesti taas on hyvin hankalaa. Perinteiset tietojärjestelmäturvallisuuden menetelmät eivät yleensä pysty vastaamaan kaikkiin edellä esitettyihin vaatimuksiin samalla kertaa, ja jotkin turvamekanismit voivat olla ristiriidassa toisten vaatimusten kanssa. Esimerkiksi pankkijärjestelmät voidaan rakentaa suurelta osin lokimekanismien, kirjanpidon ja vastaavien varaan. Sähköäänestyksessä taas esimerkiksi sen tiedon, kuka äänesti ketä, kirjaaminen on jo liikaa. Pankkijärjestelmien turvallisuus perustuu myöskin siihen, että väärinkäytösten riski on riittävän pieni rahassa mitattuna. Demokraattisissa vaaleissa päätetään ihmisten elämään vaikuttavasta lainsäädäntövallasta, jota taas ei voi rahassa mitata. Tämän vuoksi Effin kanta on, että täysin sähköistä äänestysjärjestelmää ei pidä ottaa käyttöön. Effin kannan sähköäänestysasiassa tiivistää hyvin äänestysjärjestelmästä vastaavan oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) oman [puoluehallituksen kanta 2.12.2005][21]: > "Edellä kuvatun perusteella Vihreä liitto ei kannata tehtyä esitystä vaalilain muuttamisesta. Jos kuitenkin sähköinen äänestys halutaan mahdollistaa, on ehdoton vaatimus sisällyttää järjestelmään äänikohtainen äänestäjän varmentama paperituloste." ### Sähköisen äänestyksen tarve Oikeusministeriö toteaa [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]: > "Yleisesti ottaen vaalijärjestelmämme toimii teknisessä mielessä varsin hyvin, mistä on osoituksena se, että vaalit toimitetaan ongelmitta ja niiden tulokset saadaan selville kansainvälisestikin verrattuna nopeasti. Pakottavia muutospaineita ei tässä suhteessa voidakaan katsoa olevan." Minkäänlaista pakkoa siirtyä sähköiseen äänestykseen ei siis ole. On myös syytä erottaa sähköinen äänestyspaikalla tapahtuva äänestys, jota oikeusministeriö on ehdottanut ja jota [kokeillaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa][19], ja Internetin kautta tapahtuva nettiäänestys, jota muun muassa [viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on visioinut][20]. Tietoturvamielessä verkon kautta tapahtuva nettiäänestys sisältää periaatteessa kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestämisen riskit ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida. #### Väite: Nettiäänestys aktivoi äänestämään Nettiäänestys voi alentaa äänestyskynnystä ja siten väliaikaisesti vähentää äänestysaktiivisuuden laskua. Nykymuotoinen paperiäänestys ennakkoäänestysmahdollisuuksineen ei kuitenkaan ole selitys äänestysprosenttien pienenemiselle, vaan kyse on politiikan uskottavuudesta, moraalista ja vetovoimasta. Äänestysaktivisuuden laskeminen on yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ratkea nettiäänestysmahdollisuudella. Aihetta on tutkittu ja [tulokset][24] kertovat, että etä-äänestysmahdollisuus (jonka erityistapaus nettiäänestys on) ei aktivoi äänestämään. Yksi syy äänestysaktiivisuuden laskuun voi esimerkiksi olla, että erilaisilla eturyhmillä on yhä suurempi vaikutus poliittiseen päätöksentekoon. Äänestäjät, varsinkin nuorempi sukupolvi, voivat tuntea, että [heidän mielipiteitään ei kuunnella][25] tarpeeksi. Kuvaava esimerkki Effin toiminta-alalta oli [musta joulukuu][26] vuonna 2005, jolloin säädettiin urakalla uutta älytöntä lainsäädäntöä. Nettiäänestys ei ratkaise näitä asioita. #### Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta Yleisesti ottaen sähköistyminen toki on tulevaisuutta. Valtiollisissa vaaleissa virta ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan juuri niistä syistä, joita tässäkin dokumentissa on selostettu. Esimerkiksi [Yli puolet Yhdysvaltain osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestämisen][30] ja useissa osavaltioissa prosessi on meneillään. Euroopan maista [Hollannin hallitus on päättänyt luopua sähköisistä äänestyksistä][55], koska ne eivät ole tarpeeksi turvallisia. Lisäksi [Iso-Britanniassa on ilmoitettu][63], että sähköisen äänestyksen pilotteja ei ole enää suunnitteilla. ### Kansalaisten luottamus äänestykseen Äänestyksen tietokoneistaminen voi heikentää ihmisten luottamusta äänestykseen ja siihen, että sillä voisi oikeasti vaikuttaa mihinkään - tämä luottamus on jo nykyään heikoilla - ja siten johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Oma käännös asiaa käsittelevästä [Timothy Leen kolumnista][27] (Slashdot: [E-Voting Undermines Public Confidence In Elections][28]): > "[Marylandin osavaltiossa äänestyskoneiden kuljetuksesta on palkattu vastaamaan yritys, jonka johdossa on osavaltion entinen osavaltion Rebublikaanisen puolueen johtaja.] - - Huolimatta siitä, kuka kuljettaa nämä äänestyskoneet, kansaa pyydetään luottamaan siihen, että niitä ei manipuloida. Hyvin suunnitellussa äänestysjärjestelmässä äänestäjien ei pitäisi tarvita luottaa keneenkään. Koko prosessin pitäisi olla yksinkertainen ja läpinäkyvä, siten että kuka tahansa kykenee tarkkailemaan prosessia ja varmistumaan siitä, että äänestys suoritettiin oikein. Sähköisten äänestyslaitteiden monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys tekee tehokkaan julkisen tarkastelun mahdottomaksi, mistä syystä ne ovat huono ajatus, vaikka mitään yksilöityä todistetta vilpistä ei olisikaan." Suomessa oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköisen äänestyksen tapauksessa [pitää vain luottaa oikeusministeriön virkamiehiin][29]. [Hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18] sanotaan asiasta: > "Suomen vaalijärjestelmä on jo lähes sadan vuoden ajan perustunut luottamushenkilöjärjestelmään, jonka mukaan vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten tulee edustaa eri poliittisia puolueita. Siten on pyritty varmistamaan vaalien yleistä luotettavuutta ja oikeudellisuutta. Sähköinen äänestäminen muuttaisi vaalien luonnetta tässä suhteessa." ### "Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton" Virossa on todella käytetty sähköistä nettiäänestystä. Sen onnistuneen markkinoinnin ansiosta monet jakavat esierkiksi [ministeri Lindénin virheellisen käsityksen][22], jonka mukaan Viron nettiäänestyskokeilu oli sujunut täydellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Viron valtiollisen vaalilautakunnan sivuilla julkaistussa ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) [raportissa][23] sanotaan. Raportti toteaa, että nettiäänestykseen liittyy useita haasteita läpinäkyvyyden ja tuloksen luotettavuuden suhteen ja ellei haasteisiin pystytä vastaamaan, suosittaa harkitsemaan nettiäänestyksestä luopumista (oma suomennos): > "Vaikka kansallinen vaalilautakunta näkikin vaivaa minimoidakseen järjestelmään sisäänrakennetut riskit, järjestelmän testaus ja auditointi olisi voinut olla kattavampaa. Lisäksi, poliittiset puolueet tai kansalaisyhteiskunta eivät ilmeisesti juuri lainkaan valvoneet Internet-äänestysprosessia. Toteutettu Internet-äänestysjärjestelmä näyttää toimineen Virossa tässä tapauksessa. Kuitenkin, jos edellä mainittuja seikkoja ei tehokkaasti huomioida, viranomaisten pitäisi harkita uudestaan ptiäisikö Internet olla laajalti käytettävissä oleva äänestysmenetelmä, ja vaihtoehtoisesti pitäisikö sitä käyttää vain rajoitetusti tai ei laisinkaan." > [alkuperäinen teksti:] *"Although the National Election Committee made considerable efforts to minimize the inherent risks, testing and auditing of the system could have been more comprehensive. Furthermore, there appeared to be almost no oversight of the internet voting process by political parties or civil society. The internet voting system as implemented appears to have functioned in the Estonian context on this occasion. Yet, unless the above-mentioned factors are effectively addressed, the authorities should reconsider whether the internet should be widely available as a voting method, or alternatively whether it should be used only on a limited basis or at all."* Viron viime aikoina kokemien nettihyökkäyksen valossa ei olisi yllättävää, jos vaalien heikoin lenkki eli nettiäänestys joutuisi koetukselle seuraavissa vaaleissa. Ei ole mahdotonta, että joku tekisi haittaohjelman, joka käyttäjän huomaamatta muuttaisi annettua ääntä; vastaavanlaisia haittaohjelmia käytetään tekemään nettipankeissa tilisiirtoja käyttäjän huomaamatta. Nettiäänestys on altis myös nimipalvelu- ja palvelunestohyökkäyksille ja niin edelleen; "liikuvia osia" ja siten potentiaalisia vikapisteitä on perinteiseen paperiäänestysjärjestelmään verrattuna todella paljon. Ylipäätään nettiäänestysprosessi sisältää niin paljon vaikeasti hallittavia ja suojattavia tekijöitä, että jos joku haluaa tehdä maata vastaan kyberhyökkäyksen ja aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta väärentämällä vaalituloksen, olisi nettiäänestys varteenotettava kohde. Bruce Schneierin [sanoin](http://www.schneier.com/crypto-gram-0012.html#1): "A secure Internet voting system is theoretically possible, but it would be the first secure networked application ever created in the history of computers." #### Nettiäänestys ja äänestäjän painostus Viron nettiäänestyksessä äänensä saattoi myöhemmin muuttaa. Tämän oli tarkoitus ehkäistä äänestäjän painostusta ja äänten ostamista: vaikka ääni olisikin annettu valvonnan alaisena, olisi äänestäjä voinut periaatteessa painostajan tietämättä vielä myöhemmin muuttaa ääntään. Äänestäjä saattoi myös antaa paperiäänen nettiäänestyksen sulkeuduttua; tällaisessa tapauksessa nettiääni jätettiin huomiotta. Näin esimerkiksi äänten ostaja ei olisi voinut olla varma, ketä äänestäjä oikeasti lopulta äänesti. Äänestysjärjestelmä kuitenkin tallensi ajan, jona ääni oli annettu; poliittiset puolueet ja vaalitarkkailijat näkivät tämän ajan, jonka avulla ne olisivat periaatteessa voineet selvittää korjasiko äänestäjä myöhemmin ääntään. Uudelleenäänestysmahdollisuus ei tietenkään estä tehokasta painostusta tai äänten ostamista. Ääni voidaan esimerkiksi antaa valvonnan alla ja tämän jälkeen "lainata" äänestykseen tarvittavaa henkilökorttia nettiäänestyksen päättymiseen asti. Paperiäänenkään antamisen estäminen ei ole vaikeaa; vaalipäivänä voidaan laittaa joku vahtimaan äänestyspaikkaa tai äänestäjä voi olla liikuntarajoitteinen tai esimerkiksi ulkomailla asuva henkilö. Myönnettäköön, että kännykkäkamerat ovat tuoneet lievän painostusmahdollisuuden myös suomalaiseen paperilipuilla tapahtuvaan äänestämiseen ja tietenkin äänen antamisen voi painostuksella estää kokonaan. Jälkimmäistä ongelmaa on vaikea estää, mutta edellisen osalta Oikeusministeriön tulisikin tutkia, pitäisikö äänestyskopissa kieltää myös kameran käyttö. Joka tapauksessa etä-äänestyksessä on huomattavan paljon suurempi riski painostukselle. ### "Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa" Yhdysvalloissa on pitkään käytetty eri osavaltioissa erilaisia sähköisiä äänestysjärjestelmiä. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Yhdysvaltain äänestystapahtumat ovat hyvin monimutkaisia (samoissa vaaleissa voidaan valita vaikkapa presidentti ja kymmenkunta pienempää viskaalia ja äänestää vielä lakimuutoksista sen lisäksi). Yhdysvaltain kokemukset ovat erittäin arvokkaita. Olisi naiivia olettaa, että Suomessa tietotekninen osaaminen olisi oleellisesti niin paljon parempaa kuin Yhdysvalloissa, että vastaavia ongelmia ei lintukodossamme voisi esiintyä. Yksi Yhdysvalloissa [opittu läksy on][30], että ainoa järkevä tapa saada riippumaton varmistus sähköisen äänestysjärjestelmän toiminnasta on kerätä jokaiselta äänestäjältä uurnaan tämän itsensä tarkistama paperitosite, joiden perusteella tulos voidaan tarvittaessa tarkistaa. Suomeen ehdotetut järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne. Oikeusministeriö on esittänyt, että Suomen järjestelmä on varmempi kuin Yhdysvaltojen, koska täällä käytetään keskitettyä sähköistä uurnaa eikä ääniä tallenneta äänestyskoneisiin. Tämä todellakin estää tiettyjä ongelmia ja vähentää itse äänestyskoneeseen liittyviä riskejä, mutta se ei vaikuta lainkaan täyssähköisen äänestyksen suurimpaan ongelmaan eli siihen, että tarkistuslaskentaa ei voida suorittaa ja että järjestelmä voi väärentää vaalituloksen. ### "Mikä on paperivarmistus?" [Paperivarmistuksessa (VVPR, Voter Verified Paper Record, tai VVPB, Voter Verified Paper Ballot)][30] äänestäjä saa äänestään paperitositteen. Tosite ei jää äänestäjälle, vaan hän laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen. Näin kerätyillä tositteilla voidaan suorittaa tarkastuslaskenta. Vaikka kaikkia tositteita ei aina laskettaisikaan, voidaan esimerkiksi laskea satunnaisotannalla valittujen äänestyspaikkojen äänet ja verrata näin saatuja äänimääriä sähköiseen tulokseen. Jos sähkö- ja paperitulokset eroavat toisistaan, lasketaan kaikki paperiäänet ja hylätään sähköinen tulos kokonaan. Samaten jos kisa menee tiukoille tai jokin osapuoli syyttää sähköisestä vaalivilpistä, voidaan laskea paperitositteet. Paperivarmistus on hyvä ratkaisu, koska paperitositteiden avulla voidaan suorittaa äänistysohjelmistoista ja -laitteista riippumaton, avoin ja ymmärrettävä tarkastuslaskenta. Yhdysvalloissa on kokemuksien perusteella [luovuttu][30] laajalti puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja siirrytty paperivarmistuksen käyttöön, jotta äänestyslaitteista ja -ohjelmistoista riippumaton tarkastuslaskenta olisi mahdollinen. ETYJ:n [vaalitarkkailijan käsikirjassa](http://www.osce.org/publications/odihr/2005/04/14004_240_en.pdf) sanotaan (s. 44, oma suomennos): > "Potentiaalisia ongelmia, joista tulisi olla tietoinen - - sähköiset äänestysjärjestelmät ilman äänestäjän tarkastamaa auditoitavaa paperijälkeä tai muuta manuaalista paperiauditointitapaa" Euroopan komission [oppaassa](http://ec.europa.eu/europeaid/multimedia/publications/documents/thematic/ec_methodological_guide_on_electoral_assistance_en.pdf) todetaan samansuuntaisesti (s. 65, oma suomennos): > "Nykyään pidetään tarpeellisena - läpinäkyvyyden ja turvallisuuden vuoksi - sisällyttää kaikkiin sähköisiin äänestysprosesseihin auditoitava paperijälki. - - Näiden ominaisuuksien mukana oloa tulee pitää tarpeellisena - -" Effi vaati [lausunnossaa oikeusministeriölle][31] paperivarmistusta ministeriön suunnittelemaan sähköiseen äänestysjärjestelmään, huonolla menestyksellä. Suomeen ehdotetussa järjestelmässä ei siis ole paperivarmistusta, täällä luotetaan sähköisen järjestelmän erehtymättömyyteen. ### "Nettipankkikin on olemassa, miksi ei siis myös nettiäänestys" Kuten tämän dokumentin alussa on perusteltu, pankkijärjestelmän haasteet ovat äänestykseen verrattuna hyvin erilaiset. Pankkien turvajärjestelyt eivät siis sovi äänestysjärjestelmille, tai eivät täytä kaikkia äänestyksen erityistarpeita. Tärkeimmät erot pankkijärjestelmän ja sähköisen äänestyksen välillä ovat [anonyymiys, korjattavuus ja luotettavuus][32]: * *Anonyymiys.* Pankki tietää aina tilisiirroissa sekä maksajan että maksun saajan henkilöllisyyden, mutta äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä ei saisi vaalisalaisuuden vuoksi liittää toisiinsa. Anonyymiysvaatimuksen vuoksi suurta osa esimerkiksi tilisiirtojen turvamekanismeista ei voi soveltaa sähköiseen äänestämiseen (ellei anonyymiyttä haluta rikkoa). Vaalivilpin huomaaminen - toisin kuin esimerkiksi pankkitilin virheveloituksen huomaaminen tiliotteesta, korjaaminen ja vilppiin syyllisten kiinni saaminen on tästä syystä puhtaasti sähköisessä äänestyksessä mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi mainittu pankkitilin virheveloituksen huomaaminen ja korjaaminen. * *Korjattavuus.* Pankki ylläpitää moninkertaista kirjanpitoa ja muita varmistuksia. Jos esimerkiksi tilisiirtoa epäillään virheelliseksi, voidaan selvittää mistä on kyse ja korjata aiheutunut virhe. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä korjattavuuden toteuttaminen on huomattavasti vaikeampaa, koska riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä. * *Luotettavuus.* Jos joku väittää kavaltaneensa miljoona euroa, mutta kukaan ei tunnusta menettäneensä rahoja, kavallusväitteen voi jättää omaan arvoonsa. Jos joku toisaalta väittää murtaneensa sähköisen äänestysjärjestelmän ja huijanneensa vaaleissa, puhtaasti sähköisessä järjestelmässä (jossa ei esimerkiksi ole paperivarmistusta) ei auta muuta kuin luottaa äänestysjärjestelmään. Äänestysjärjestelmän on siis paitsi oltava luotettava, myös näytettävä luotettavalta, jotta luottamus vaalitulosten oikeellisuuteen säilyy. Pankkijärjestemätkin sekoilevat ja joskus jopa tilin saldo näkyy väärin - muistetaan esimerkiksi surullisenkuuluisa Sampo-pankin tietojärjestelmäuudistus keväällä 2008. Virheet voidaan kuitenkin korjata, koska asiakas huomaa, että tilin saldo on virheellinen ja moninkertaisten varmistusten vuoksi oikea saldo voidaan selvittää. Sähköisessä äänestyksessä sen sijaan pitää vain luottaa äänestystulokseen, jos riippumatonta tapaa selvittää oikeaa tulosta (esim. paperivarmistus) ei ole. Kaupallisten tietojärjestelmien turvallisuus perustuu liiketaloudellisten riskien analyysiin. Riskien arvioinnin jälkeen päätetään vastatoimet (kontrollit), joilla jäännösriski pienennetään tasolle, jossa se voidaan taloudellisesti kantaa. Tämä malli toimii hyvin kaupallisessa maailmassa, mutta ei äänestyksessä. Vaaleissa valitaan henkilöitä ja puolueita, joilla on lainsäädäntövaltaa - tämä valta on muutakin kuin rahan käyttöä. Väärää vaalitulosta ei voi korvata rahalla. Sähköisen äänestysjärjestelmän auditoinnin ja ylläpidon hoitaa usein yksityinen yritys. Kannattaa miettiä, halutaanko vaalijärjestelmä ulkoistaa ehkä ulkomaalaisomistuksessa olevalle yritykselle, muistaen että järjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös epävakaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Pahimmassa tapauksessa pelkkä epäily äänestystuloksen oikeellisuudesta voi johtaa yhteiskuntarjärjestyksen kaatumiseen. Suomenkin suunnitellussa järjestelmässä äänestysjärjestelmä voisi olla [pääosin ulkoistettu pörssiyhtiöön][33] (kyse olisi vaalipaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestämisestä, nettiäänestystä oikeusministeriö ei ole vielä esittänyt). [Hallituksen esitys 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]: > "Sähköinen vaaliuurna, kuten muutkin vaalitietojärjestelmän osat, toimisi oikeusministeriön kanssa sopimussuhteessa olevan tietotekniikkatoimittajan laitteilla toimittajan jossakin toimipisteessä." #### Nettipankit ja nettiäänestys Nettipankkien tietoturvassa on puutteita, minkä pankit hyvin ymmärtävät. Pelkästään vuonna 2005 Nordean verkkopankin asiakkailta huijattiin kalastelemalla 60.000 euroa. Riskien hallintaan on kuitenkin keinoja ja vahingot ovat rahalla korvattavissa. Yksittäiset vahingot ovat pankin liikevaihtoon verrattuna niin mitättömiä, että verkkopankkeja kannattaa väärinkäytöksistä huolimatta ylläpitää ja käyttää. Suuri osa kotitietokoneista on lisäksi tälläkin hetkellä käyttäjien tietämättä haittaohjelmien saastuttama. Tähän saakka näitä koneita on käytetty muun muassa huijauksiin, roskapostittamiseen ja palvelunestohyökkäyksiin. On myös tiettyihin nettipankkeihin erikoistuneita haittaohjelmia: kun käyttäjä kirjautuu nettipankkiin, voi haittaohjelma tehdä käyttäjän huomaamatta suurehkon tilisiirron. Onko viisasta sallia sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa näitä koneita käytetään myös nettiäänestämiseen? (Käyttäjä huomaa lopulta haittaohjelman tekemän tilisiirron, koska tilin saldo pienenee, mutta haittaohjelman tekemää äänestystä ei samalla tavalla voi huomata.) ### "Kenelläkään ei ole intressiä murtautua äänestysjärjestelmään" Akatamiaprofessori Hannu Nurmi on sitä mieltä, että nettiäänestys olisi varmaan ihan turvallista (Helsingin Sanomat 31.1.2008). Helsingin Sanomien mukaan "hän muistuttaa, että intressi murtautua äänestysjärjestelmään on pienempi kuin murtautua esimerkiksi pankkijärjestelmään". Ottaen huomioon, kuinka kilpailtuja luottamustoimet ja edustajanpaikat ovat, ja kuinka suuri valta kansanedustajalla on, on melkoista vähättelyä sanoa, että äänestysjärjestelmään murtautumisessa ei olisi intressejä. Eduskunta päättää myös melkoisista rahasummista, joten suoranaista rahallistakin kiinnostusta voi olla. Rahaa voisi tehdä myös välillisesti, vaikkapa lyömällä vetoa vaalien voittajasta. Pahantekijän mielikuvitus on rajaton. Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa muidenkin antamista kommenteista paistaa asenne, jonka mukaan äänestäjiä ei kiinnosta tai ainakaan pitäisi kiinnostaa äänestyksen luotettavuus. Ketään ei myöskään tunnu kiinnostavan, että vaalijärjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös kiristyneessä sisä- tai ulkopoliittisessa tilanteessa, jossa kaikkiin viranomaisiin ei voi luottaa, ja jossa mahdollinen nettivaalijärjestelmä voi joutua verkkohyökkäyksen kohteeksi. Samalla tavalla voisi kai sanoa, että kenenkään intressi marssia Suomen rajojen yli on pienempi kuin murtautua esimerkiksi Nordean pankkiholviin, joten puolustusvoimat voi lakkauttaa. Toivottavasti Suomessa ei suhtauduta samalla asenteella muihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin - verkon kautta nettiäänestysjärjestelmän murtaminen ja pelkästään uskottava epäily vaalituloksen oikeellisuudesta kun voisi pahimmillaan johtaa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen. On hyvä muistaa, että nykyajan konflikteissa tietoverkot [ovat myös taistelutantereita](http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34557) ([Helsingin Sanomat 16.8.2008 kybersodankäynnistä](http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Viro+ja+Puola+puolustavat+Georgiaa+ven%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4+verkkohy%C3%B6kk%C3%A4yksi%C3%A4+vastaan/1135238684787), [Digitoday 19.8.2008](http://www.digitoday.fi/mielipide/2008/08/19/euroopan-tulivoimaisin-botnet/200821453/66)). ### "Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita" Ääntenlaskun apuna käytetään nykyäänkin luonnollisesti tietokoneita. Tuloksen huomaamaton manipuloiminen ei kuitenkaan onnistu, koska oikeusministeriö julkaisee laskennan perusteena käytetyt äänestysaluekohtaiset tulokset. Jos oikeusministeriön julkaisema äänestysalueen vaalitulos on väärä, huomaavat äänestysalueen ääntenlaskussa olleet tämän, mukaan lukien kilpailevien puolueiden asettamat valvojat. Puhtaasti sähköisessä äänestyksessä tätä varmistusta ei ole. Toisaalta, jokainen voi laskimen tai tietokoneen avulla itse varmistua, että oikeusministeriön julkaisemien äänestysaluekohtaisten tulosten perusteella saadut ehdokkaiden kokonaisäänimäärät on laskettu oikein. (Esimerkki: [Ehdokkaiden saamat äänet vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Helsingin äänestysalueella "Kruununhaka A"][34]) Nykyisessä järjestelmässä tarkastuslaskenta on myös helppo suorittaa. ### "Tietokone ei tee virheitä" Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että tietokoneet ovat puolueettomia ja uskollisia työjuhtia, jotka laskevat äänestystuloksen aina oikein. Siksi syytä huoleen ei muka ole. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tietokoneet tekevät täsmälleen mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Kone voidaan ohjelmoida yhtä hyvin laskemaan äänet kuin toteuttamaan vaalivilpin. Ohjelmissa on virheitä. Mitä monimutkaisempi äänestysjärjestelmä on, sitä enemmän siinä on myös vikaantuvia osia. Joitakin [esimerkkejä Yhdysvalloista][35]: * Vuonna 2003 Virginiassa, eräs ehdokas menetti 100 ääntä ohjelmointivirheen vuoksi. * Vuonna 2001 Kaliforniassa, äänet oli pakko laskea käsin ohjelmointivirheen vuoksi. * Vuonna 2000 Floridassa, Al Gore sai eräässä piirikunnassa presidentinvaaleissa -16.022 ääntä, siis negatiivisen äänimäärän. * Vuonna 2003 Indianassa, Boonen piirikunnasta, jossa oli noin 20.000 äänioikeutettua, oli annettu yhteensä yli 140.000 ääntä. * Vuonna 2008 amerikkalainen äänestyslaitevalmistaja [varoitti](http://seattletimes.nwsource.com/html/nationworld/2008131168_voting22.html), että heidän 34 osavaltiossa käytössä oleva äänestysjärjestelmä hukkaa ääniä ([Sähköisen äänestysjärjestelmän myyjä myönsi virheet USA:ssa](http://www.digitoday.fi/p/200821993), Digitoday 26.8.2008; [Kansanedustaja Kasvi: Sähköisessä äänestyksessä tietoturvaongelmia](http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kansanedustaja+Kasvi+S%C3%A4hk%C3%B6isess%C3%A4+%C3%A4%C3%A4nestyksess%C3%A4+tietoturvaongelmia/1135239103437), HS 1.9.2008). Hupsista. Samanlaisia tarinoita on satoja lisää, [Effinkin lausunnossa][31] on lisää viitteitä. Voi vain arvailla, kuinka usein ongelmia ei ole huomattu ja vaalin tulos on ollut virheellinen. Huomattavaa on myös, että ongelmat eivät ole yleensä koskeneet yhtäläisesti kaikkia ehdokkaita, vaan ne ovat lisänneet tai vähentäneet tietyn ehdokkaan äänimääriä. #### "Suomalainen järjestelmä on täydellinen" Oikeusministeriö laukoo [hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18]: > "- - äänestysjärjestelmä olisi täydellisesti suojattu tietomurroilta ja että uurnassa olevat tiedot eivät voisi hävitä eikä niitä voitaisi muuttaa." Odotamme innolla maailman ensimmäistä tietojärjestelmää, joka on täydellisesti suojattu tietomurroilta. Oikeusministeriön ankka "täydellisestä tietoturvasta" (jollaista ei ikävä kyllä ole käytännössä mahdollista saavuttaa) osoittaa osaltaan, että tietotekniikan asiantuntijoita ei ole valmistelussa juuri kuultu. Toisaalta ylläpitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus korjata virheitä (täydellisen tietoturvallisessa järjestelmässä ei tosin saisi olla ainakaan äänimääriin tai äänestyksen luottamuksellisuuteen vaikuttavia virheitä): > "Äänestyksen aikana oikeusministeriöllä tai sen valtuuttamalla tietotekniikkahenkilöstöllä olisi mahdollisuus valvoa sähköisen vaaliuurnan toimintaa ja suorittaa korjaus- tai vastaavia toimia, mikäli sellaisia tarvittaisiin." Ylläpitäjät eivät kuitenkaan oikeusministeriön mielestä mitenkään voisi yhdistää äänestäjän ääntä ja henkilöllisyyttä, jotka on tallennettu tietojärjestelmään, eivätkä muuttaa ääniä: > "Kyseiset henkilöt eivät voisi murtaa äänen ja henkilötunnuksen välistä salausta eivätkä saada selville sitä, keille ehdokkaille annettuja ääniä uurnassa on. He eivät myöskään voisi poistaa, lisätä tai muuttaa uurnassa olevia ääniä." Esitetty ajatus on kaunis, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa. Lisäksi vaikka järjestelmä pystyttäisiinkin suojaamaan, olisi ulkopuolisten mahdoton varmistua suojauksen riittävyydestä ja siten järjestelmän luotettavuudesta. Kuitenkin vaalijärjestelmän uskottavuus on käytännössä yhtä tärkeää kuin sen todellinen luotettavuus. Effi kommentoi tätäkin [lausunnossaan][31] (s. 3), mutta ministeriössä ei asiaa joko haluttu tai kyetty ymmärtämään. ### "Mikä äänestäjien painostus?" Äänestys tapahtuu nykyään äänestyskopissa, eikä kukaan muu kuin äänioikeutettu näe ääntä. Äänestäjä ei pysty todistamaan muille äänestäneensä tietyillä tavoilla. Näin estetään äänten ostaminen tai äänestäjien painostus. Painostus voi olla perheen tai ulkopuolisten suorittamaa tai ääniä voidaan ostaa. Erityisen ongelmallista ulkopuolisten suorittama painostus tai äänten ostaminen voivat olla, jos tuloerot ovat suuria tai yhteiskunnallinen tilanne on muuten epävakaa. Katso myös kommenttia [äänestäjien painostuksesta Viron nettiäänestyksessä][3]. ### "Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa" Jos sähköiseen äänestykseen siirrytään, tulee äänestyslaitteiden lähdekoodin olla kaikkien vapaasti tutkittavissa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä, että äänestäjän on edelleen käytännössä mahdotonta todeta, että hänen käyttämänsä äänestyslaite käyttää nimenomaan julkaistua lähdekoodia eikä muutettua koodia, tai että äänestysjärjestelmän kaikki muut komponentit toimivat kuten pitäisi. [Usable Security -blogissa][36] kuvataan erään sähköisen äänestysjärjestelmän osat. Jotta voisi varmistua, että järjestelmä on luotettava, kaikki osat pitäisi auditoida. Pelkän lähdekoodin julkistus ei riitä. Tästä syystä käytännössä ainoa tapa varmistua, että järjestelmä on luotettava, on vaatia sellaista varmennusta, joka on kaikkien ymmärrettävissä. Tällainen varmennus on tulostaa äänestyksestä paperitosite, jonka äänestäjä tarkistaa ja laittaa uurnaan. Tulos voidaan tarkistaa näiden tositteiden avulla. Yhdysvalloissa on tästä syystä laajalti [luovuttu][30] puhtaasti sähköisestä äänestyksestä ja alettu käyttää kuvatun kaltaista paperivarmistusta. Suomeen ehdotetut sähköisen äänestämisen järjestelmät eivät paperivarmistusta tunne. ### "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä" Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti. Usein selitetään, kuinka sähköinen äänestys *voitaisiin* toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti edellä kuvatun kaltaisilla menetelmillä. Suomeen puuhattava järjestelmä ei ole tällainen, joten oikeusministeriön hankkeen osalta tällaiset spekulaatiot ovat irrelevantteja. Ikävä kyllä kehittyneimmät järjestelmät ja menetelmät ovat usein niin monimutkaisia, että tavallinen äänestäjä - mukaanlukien suurin osa vaalitietojärjestelmästä vastaavista viranomaisista - ei ymmärtäisi niiden toimintaperiaatteita. Mitä monimutkaisempi järjestelmä tai menetelmä on, sitä enemmän vikaantumismahdollisuuksia se myös sisältää. Ehdotetut järjestelmät ja menetelmät voivat esimerkiksi auttaa huomaamaan vaalivilpin, mutta eivät korjaamaan vaalitulosta, jos se havaitaan vääräksi (korjattavuus) - toisin kuin esimerkiksi yksinkertainen paperivarmistuksen käyttö. [Freedom to Tinker -blogissa][37] on esimerkki eräästä tällaisesta ehdotetusta järjestelmästä ja sen käytännön toteutuksesta. Jotkut tällaisista järjestelmistä ovat lupaavia, mutta niiden käyttöönotto ei ole suoraviivainen toimitus. Suomeen tällaista kehittyneempää järjestelmää ei ole tulossa. Tärkeä kysymys on myös, että miksi pitäisi siirtyä monimutkaiseen sähköiseen äänestysjärjestelmään, kun nykyinen paperijärjestelmäkin toimii hyvin? Tarjoaisiko monimutkainen menettely jotain sellaista lisäarvoa, jota ei saavutettaisi esimerkiksi yksinkertaisella paperivarmistuksen käytöllä? *[Allekirjoittaneen käytännön kokemuksen mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa vastuuvirkamiehet ja lainsäätäjät ymmärtävät mitä ovat tekemässä. Muuten lopputuloksessa ei ole kehumista, kuten joissakin muissa Effin toiminta-alaan liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa on nähty. Jos esimerkiksi äänestysjärjestelmän toimintaperiaatteiden ymmärtäminen vaatisi tutkintoa kryptografiasta, olisi hyvin mahdollista, että toteutuva lainsäädäntö tai äänestysjärjestelmä olisi aivan jotain muuta kuin pitäisi. Tästäkin syystä vierastan liian monimutkaisia järjestelmiä niinkin demokratian kannalta keskeisessä toimituksessa kuin valtiollisissa vaaleissa.* *Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40]. Myöskään oikeusministeriön aikaisemmin (ks. kohta ["Suomalainen järjestelmä on täydellinen"][10]) mainitut kommentit "täydellisesti tietomurroilta suojatusta" ([HE 14/2006 vp][18]) vaalitietojärjestelmästä eivät ole omiaan herättämään luottamusta (on mahdollista tehdä hyvin turvallisia järjestelmiä, mutta tietoturvassa on käytännössä mahdotonta päästä täydellisyyteen).]* ### "Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin" Joidenkin mielestä sähköistä äänestystä voi hyvin kokeilla rajoitetusti. Sähköäänestys voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön, jos kokemukset olisivat hyviä. Sähköisen äänestyksen kokeilussa havaitaan vain tietyntyyppiset puutteet (esim. äänestyslaite jumiutuu), kun vakavampia ovat ne puutteet, joita ei huomata. Täyssähköisessä äänestyksessä, jollaista Suomeen ollaan puuhaamassa, ei esimerkiksi voida mitenkään tietää, onko äänet laskettu oikein (pitää vain luottaa kokeiltavaan äänestysjärjestelmään, koska järjestelmästä riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä). Toisaalta jos kokeilu sujuu hyvin, se ei tarkoita, että järjestelmässä ei voisi olla sellaisia heikkouksia, joita kukaan vain ei kokeilun aikana viitsinyt hyödyntää. Kolmanneksi, tietotekniset järjestelmät vanhenevat nopeasti ja viimeistään parin vaalin jälkeen merkittävä osa äänestystekniikasta on luultavasti jo täysin uutta - tästä syystä vanhat kokeilut ja auditoinnit ovat muuttuneet merkittäviltä osiltaan merkityksettömiksi. ### "Tekniikan kehitystä ei saa estää" Joidenkin mielestä tekniikan kehitys ja "nykyaikaisiin" järjestelmiin siirtyminen on jo sinällään hyvä asia. "Vanhanaikaista" paperijärjestelmää hyvänä pitäviä pidetään kehityksen jarruina. Kannattaisiko kuitenkin ensiksi miettiä mitkä ovat ehdotettujen uudistusten hyödyt ja haitat? Nykyään käytössä oleva paperijärjestelmä on toimiva, tehokas (vaalitulokset saadaan käytännössä parissa tunnissa), edullinen (varsinkin kun ottaa huomioon vaihtoehtoisen sähköisen järjestelmän hankinta-, ylläpito- ja muut kulut), ymmärrettävä (jokainen kykenee ymmärtämään ääntenlaskuprosessin ja sen luotettavuuden varmistuksen periaatteet) sekä avoin (muun muassa kilpailevien puolueiden edustajat valvovat ääntenlaskua). Sähköisessä äänestysjärjestelmässä, jossa on monta vaihetta, pieni joukko voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa merkittävästi äänestystuloksen oikeellisuuteen. ### "Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen" Äänestysprosessin luotettavuus takaa demokratian jatkuvuuden. Äänestysjärjestelmän on oltava sellainen, että se on luotettava myös vaikeina aikoina, kun yhteiskuntajärjestys muuten horjuu. Siksi äänestysjärjestelmää, varsinkin kun kyse on keskeisistä valtiollisista vaaleista, tulee muokata vain hyvin harkiten. Konservatiivisuus takaa tässä asiassa demokratian säilymisen. Miksi seikkailla, kun nykyinen paperiäänestysjärjestelmä toimii hyvin? ### "Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?" Kuten yllä kohdassa "tekniikan kehitystä ei saa estää" on kerrottu, nykyinen paperijärjestelmämme on toimiva, tehokas, edullinen ja ymmärrettävä vaihtoehto. Ei ole mitään järkeä korvata nykyistä järjestelmää, joka koostuu yhden numeron kirjoittamisesta parin vuoden välein paperilappuun, epäluotettavammalla ja mitä luultavammin kalliimmalla sähköisellä nappijärjestelmällä. Sähköinen äänestys *voisi* olla perusteltu, jos esimerkiksi äänestysjärjestelmä olisi erilainen (esim. [STV](http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote)) tai jos äänestyksiä olisi samalla useampia, jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa. Silloinkin olisi hyvä miettiä tarkkaan, kuinka tärkeää *oikeasti* olisi saada tulokset nopeasti äänestyksen päättymisen jälkeen verrattuna sähköisen järjestelmän implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin - vai olisiko parempi ratkaisu esimerkiksi käyttää optisia lukijoita vaalilippujen laskentaan. Käytännössä edellytyksenä turvalliselle sähköiselle äänestykselle olisi joka tapauksessa paperivarmistuksen käyttö (järjestelmä tulostaa äänestä tositteen äänestäjälle, joka laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen; ks. kohtia "Mikä on paperivarmistus?" ja "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä"). Maailmalta löytyy useita esimerkkejä siitä, että täyssähköiseen järjestelmään ei luoteta: esimerkiksi [Yhdysvalloissa puolet osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestyksen][30] ja Alankomaissa äänestyksen luotettavuutta arvioinut komissio [suositti paperivarmennusta sähköiseen äänestykseen][55]. Sähköisen äänestyksen ensisijainen funktio olisi siis tuloksen nopea laskenta ja paperivarmistuksen avulla voitaisiin varmistua tuloksen oikeellisuudesta (esim. laskemalla satunnaisotannalla valittujen ja/tai kilpailevien puolueiden nimeämien äänestyspaikkojen äänet ja vertaamalla vastaaviin sähköisiin tuloksiin). Koska ensisijaisesti paperivarmistusta (ei sähköistä järjestelmää) käytetään tuloksen oikeellisuuden varmistamiseen, olisi sähköinen osa äänestysjärjestelmästä helpompaa (vaikkei vieläkään yksinkertaista) rakentaa siten, että anonymiteetti säilyy. Verkon kautta tapahtuva *nettiäänestys* sen sijaan sisältää kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen äänestämisen riskit ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida. Nettiäänestystä ei siis voida ottaa käyttöön keskeisissä valtiollisissa vaaleissa, ellei täyssähköiseen äänestyspaikalla (ilman paperivarmistusta) tapahtuvaan äänestykseen voida täysin luottaa. ### Lähteistä Tämän dokumentin kirjoittamisessa on käytetty apuna erityisesti [tekniikan tohtori Antti Honkelan kirjoittamaa Effin lausuntoa oikeusministeriölle][31]. Tyypillisiä argumentteja on etsitty esimerkiksi seuraavista keskusteluista: * [Effi muistuttaa e-äänestämisen vaaroista][41] (ITViikko 22.8.2007, uutiskeskustelu) * [Sähköinen äänestyksen tulisi täydentää demokratiaa][42] (Tietokone.fi 23.8.2007, uutiskeskustelu) * [Effi pelkää sähköisen äänetyksen nakertavan demokratiaa][43] (Sektori 23.8.2007) ### Muita viitteitä * [Oikeusministeriön sivu sähköisestä äänestämisestä][19] * [Verifed voting][30] - paperivarmistuksesta * [The Electoral Commission: May 2007 Pilot Schemes][44] - brittien kokemuksia * [Raportti Viron nettiäänestyskokeilusta][23] * [Antti Vähä-Sipilän blogissa][46] on 23.-28.1.2008 käsitelty aihetta laajalti * [Suunniteltuun vaalitietojärjestelmään liittyviä teknisiä dokumentteja][38] [1]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-08-21.html [18]: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060014 [19]: http://www.vaalit.fi/14912.htm [20]: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/41050.shtml [21]: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/10514/Vihre%C3%A4%20Liitto.rtf [22]: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135229643350 [23]: http://www.vvk.ee/english/OSCE%20report_EST_2007.pdf [24]: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=917770 [25]: http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=2691 [26]: http://www.effi.org/blog/kai-2005-12-16.html [27]: http://techdirt.com/articles/20080120/07521615.shtml [28]: http://it.slashdot.org/it/08/01/30/2239228.shtml [29]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-01-26.html [30]: http://www.verifiedvoting.org/ [31]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/om-vaalilaki.html [32]: http://www.schneier.com/crypto-gram-0102.html#10 [33]: http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,16095,1124,9368,27688 [34]: http://192.49.229.35/E2007/s/tulos/ehdaluetulos_091001a.html [35]: http://www.schneier.com/blog/archives/2004/11/the_problem_wit.html [36]: http://usablesecurity.com/2006/02/23/the-election-software-supply-chain/ [37]: http://www.freedom-to-tinker.com/?p=839 [38]: http://www.effi.org/yksityisyys/vaalitietojarjestelma/ [39]: http://www.om.fi/34926.htm [40]: http://www.effi.org/blog/2006-03-16-Antti-Honkela.html [41]: http://www.itviikko.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=70862 [42]: http://www.tietokone.fi/foorumi/keskustelu.asp?threadid=67678&list=all&show=all [43]: http://sektori.com/uutiset/7820/effi [44]: http://www.electoralcommission.org.uk/elections/pilotsmay2007.cfm [45]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-01-25.html [46]: http://www.asiantuntijat.org/~avs/blog/index.html [47]: http://www.effi.org/blog/2008-02-28-Jyri-Luostarinen.html [48]: http://www.effi.org/blog/2008-03-10-Antti-Vaha-Sipila.html [49]: http://www.effi.org/blog/2008-03-12-Tapani-Tarvainen.html [50]: http://www.effi.org/blog/2008-03-20-Tapani-Tarvainen.html [51]: http://www.effi.org/blog/2008-05-21-Antti-Vaha-Sipila.html [52]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/sahkoisen-kuulemisen-kehittaminen-080610.html [53]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-19.html [54]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-24.html [55]: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/05/28/Hollanti+kielt%E4%E4+s%E4hk%F6iset+%E4%E4nestykset/200814428/66?rss=6 [56]: http://www.effi.org/blog/2008-10-28-finnish-evoting-votes-lost.html [57]: http://www.effi.org/blog/2008-10-16-Timo-Karjalainen.html [58]: http://www.effi.org/blog/2008-10-03-Tapani-Tarvainen.html [59]: http://www.effi.org/blog/kai-2008-09-04.html [60]: http://www.effi.org/blog/2008-09-01-evoting-report-in-english.html [61]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-28.html [62]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-10-26.html [63]: http://www.openrightsgroup.org/2008/10/27/no-e-voting-in-next-years-elections/