Lehdistötiedoteluonnokset lähetetään effi-aktivistit-listalle, jossa tiedotteet editoidaan nopeasti. Usein tiedote on tärkeää saada nopeasti ulos. Tarkempi analyysi voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi blogikirjoituksessa. Tiedotteen rakenne on sellainen, että pääasia selviää ensimmäisen kappaleen lukemalla sellaisellekin joka ei ole Effistä tai tiedotteen aiheesta aikaisemmin kuullut. Tiedotteen rakenteesta kannattaa katsoa mallia jostain vanhasta tiedotteesta:
* Otsikkotiedot (mm. yhdistyksen nimi ja päiväys)
- * Otsikko
+ * Otsikko (max. 54 merkkiä, aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman, esim. ei " )
* Bulkkiteksti: 1-2 kappaleen neutraali ingressi, pääsitaatti, 1-2 asiakappaletta, loppusitaatti (bulkkitekstin pituus ei koskaan saisi ylittää 2000 merkkiä, mielellään vähemmän).
* Lisätietoja: linkkejä aiheeseen liittyviin sivuihin, mielellään tarpeelliset viitteet, jotta toimittaja voi vahvistaa itse halutessaan tiedotteessa esitetyt väitteet.
* Kahden (yleensä) hallituksen jäsenen nimi ja puhelinnumero mahdollisia haastatteluja varten.
Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse yksi päälähestymistapa, älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Aiheen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. Toimittaja voi myös haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
-Tee tiedotteesta sellainen, että siitä voi helposti tehdä myös lyhyen viivauutisen (max. 147 merkkiä eli pari lausetta) - esimerkiksi siteeraamalla tiedotteen ensimmäistä kappaletta, sähkeen (max. 4000 merkkiä) tai lyhyen uutisen (max. 800 merkkiä). STT:n pääjuttu on noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti) ja keskipitkä juttu on noin 2000 merkkiä pitkä ja tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä. Tee toimittajan työ mahdollisimman helpoksi eli älä tee tiedotteesta liian pitkää!
+Tee tiedotteesta sellainen, että siitä voi helposti tehdä myös lyhyen viivauutisen (max. 147 merkkiä eli pari lausetta) - esimerkiksi siteeraamalla tiedotteen ensimmäistä kappaletta, sähkeen (max. 4000 merkkiä) tai lyhyen uutisen (max. 800 merkkiä). STT:n pääjuttu on noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti) ja keskipitkä juttu on noin 2000 merkkiä pitkä ja tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä. Tee toimittajan työ mahdollisimman helpoksi eli älä tee tiedotteesta liian pitkää! Tee tiedote sellaiseksi, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja -laisia juttuja.
Käytä neutraalia yleiskieltä ja vältä asiantuntijatermejä, jos suinkin mahdollista. Pyri puhekielenomaisuuteen (esim. "haluta" tai "yrittää", ei "pyrkiä", ei monimutkaisia tai pitkiä sanoja, tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedotteen lukemista ja ymmärtämistä). Määritä kaikki lyhenteet niitä ensimmäisen kerran käytettäessä (esim. ensimmäisestä lauseesta pitäisi aina löytyä "Electronic Frontier Finland ry (Effi)" - huomaa Effin lyhenteen kirjoitusasu - jne.). Käytä konkreettisia ilmaisuja ja esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä (esim. ei "tekijän yksinoikeudet" vaan "esimerkiksi oikeus esittää"). Käytä myönteistä muotoa, kun mahdollista (esim. ei "poliitikko ei kannata lakiuudistusta" vaan "poliitikko vastustaa lakiuudistusta").
-Tiedotteen tarinan pitäisi edetä tutusta tuntemattomaan ja keskeisestä asiasta detaljeihin. Jo ensimmäisestä kappaleesta pitäisi siis ilmetä mihin tiedote liittyy ja mikä on tiedotteen pääteesi.
+Tiedotteen tarinan pitäisi edetä tutusta tuntemattomaan ja keskeisestä asiasta detaljeihin. Jo ensimmäisestä kappaleesta pitäisi siis ilmetä mihin tiedote liittyy ja mikä on tiedotteen pääteesi. Sen pitäisi olla "hissipuhe": kuinka kertoisit asian tuttavallesi parilla lauseella hissimatkan aikana.
Käytä lyhyitä lauseita. Virkkeessä voi olla enintään kaksi lausetta. Vältä lauseenvastikkeita, käytä niiden sijaan sivulauseita tai kahta päälausetta (esim. ei "useiden blogikirjoittajien saamien syytteiden seurauksena sananvapaus Internetissä on vaarantunut" vaan "sananvapaus Internetissä on vaarantunut, koska usea blogikirjoittaja on saanut syytteen"). Sido tekstiä adverbeillä, konjunktioilla ja pronomineilla (kuitenkin, mutta samoin, vaan jne.). Käytä verbejä substantiivien sijaan (esim. ei "tutkimus selvittää roskapostin määrää" vaan "tutkimus selvittää, kuinka paljon roskapostia on"). Käytä ilmaisukykyistä verbiä värittömien (esim. olla ja edellyttää) sijaan. Käytä mieluumin aktiivia kuin passiivia (esim. ei "yksityisyyttä halutaan lisätä" vaan "Effi haluaa lisätä yksityisyyttä").
Vältä määriteketjuja, koska ne vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä (esim. ei "helsinkiläisen maahanmuuttajataustaisen kunnallisvaltuutettu Alla-lahon sivusto lisättiin poliisin estolistalle" vaan "Alla-lahon sivusto lisättiin poliisin estolistalle. Hän on maahanmuuttajataustainen kunnallisvaltuutettu Helsingistä.").
+Ilmoita lainauksissa aina titteli muodossa "Effin puheenjohtaja N.N.", "Effin hallituksen jäsen N.N." tai "Effin jäsen N.N.", seuraavissa lainauksissa pelkkä sukunimi riittää. Käytä neutraaleja ilmaisuja (esim. "...", sanoi N.N., ei "...", tuhahti N.N.). Vältä turhia sidossanoja (esim. "ja jatkaa:" on tarpeeton).
+
+Käytä niin vähän numeroita kuin tarpeellista, pyri riittäävän tarkkuuteen (esim. ei "1 234 567 euroa" vaan "1,2 miljoonaa euroa"). Suuret järjestysluvut ovat toimittajan painajainen.
+
+
+
+
projects / .git / commitdiff