Valitan päätöksestä vaalilain 101 § nojalla ja vaadin keskusvaalilautakunnan päätöksen kumoamista, uuden äänestyksen järjestämisestä tässä kunnassa sekä jo järjestetyn äänestyksen arkistoitujen sähköisten vaaliuurnien, sähköisen uurnan avausryhmän salausavainten tuhoamista sekä sähköisen äänestysjärjestelmän toteamista vaalilain vastaiseksi. Perusteluni ovat:
-**1a. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.**
+1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti:
+
+1a. Äänestysjärjestelmän puutteellinen suunnittelu ja tekniset ongelmat ovat johtaneet äänien häviämiseen.
+
+1b. Äänestäjien ohjeistus ei ole ollut riittävää ja se on ollut harhaanjohtavaa.
+
+1c. Äänien häviäminen on vaikuttanut vaalin lopputulokseen.
+
+2. Käytetty äänestysjärjestelmä on lainvastainen, koska se rikkoo vaalisalaisuuden.
+
+3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua.
+
+Perustelut on kirjattu tarkemmin alle.
+
+Kaikkien perusteluiden osalta on myös otettava huomioon se, että oikeus osallistua demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § takaama perusoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu.
+
+**1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.**
+
+**1a. Äänestysjärjestelmän puutteellinen suunnittelu ja tekniset ongelmat ovat johtaneet äänien häviämiseen.**
Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Yhteensä ääniä on Oikeusministeriön mukaan jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan 232 kappaletta niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan.
Äänestäjät eivät selvästikään ole myöskään halunneet keskeyttää sähköistä äänestystapahtumaa ja siirtyä perinteiseen äänestykseen, sillä Oikeusministeriön tiedotteen mukaan he eivät ole siirtyneet käyttämään lippuäänestystä vaan he ovat poistuneet äänestyspaikalta. He eivät myöskään selvästikään ole halunneet äänestää tyhjää, sillä äänestysjärjestelmässä olisi tähän erityinen mahdollisuus. On siis ilmeistä, että äänestäjät ovat olleet siinä uskossa, että he ovat vahvistaneet ehdokkaan valintansa.
-Tämän lisäksi Oikeusministeriön oma ohjeistus (liite 5) sanoo, että "[ä]änestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, että se ei kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Samaisessa ohjeessa Oikeusministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti". Äänestyspääte ei mitä ilmeisimmin ohjeistanut riittävästi, mikäli käyttäjät jättivät äänestyksensä vahingossa kesken.
-
Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon HE 14/2006, jonka perusteluissa erikseen sanotaan sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on siis pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt.
-Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon se, että oikeus osallistua demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § takaama perusoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu.
-
-**1b. Virhe on ilmeisesti vaikuttanut kunnallisvaalin lopputulokseen.**
+Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7).
-Hukattujen äänien määrä on suurempi kuin pienimmällä äänimäärällä valituksi tulleen ehdokkaan äänimäärä. Rajatapauksissa toinen ehdokas olisi voinut tulla valituksi, jos tämä olisi saanut muutaman äänen enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos sähköisen äänestyksen vuoksi hukatut äänet olisi otettu asianmukaisesti laskennassa huomioon.
+Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate.
-Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt päätöksessään KHO:1997:34 tapausta, jossa kunnallisvaalien laskennassa oli virheellisesti otettu huomioon 19 ääntä ja kaksi ennakkoääntä oli jäänyt saapumatta. Korkein hallinto-oikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettavaksi uudet vaalit. Tämän valituksen tapauksessa ääniä puuttuu kertaluokan verran enemmän, joten on selvää, että vaalitulos on kumottava ja kunnassa on toimitettava uudet vaalit.
+Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe.
-**2. Äänien kirjautumattomuus johtuu äänestysjärjestelmän puutteellisesta suunnittelusta.**
+**1b. Äänestäjien ohjeistus ei ole ollut riittävää ja se on ollut harhaanjohtavaa.**
-[vasta-argumentti "vika on äänestäjissä"-väitteelle -- kirjoittaminen kesken]
+Oikeusministeriön oma ohjeistus (liite 5) sanoo, että "[ä]änestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, että se ei kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Samaisessa ohjeessa Oikeusministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti". Äänestyspääte ei mitä ilmeisimmin ohjeistanut riittävästi, mikäli käyttäjät jättivät äänestyksensä vahingossa kesken.
-Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7).
+**1c. Virhe on ilmeisesti vaikuttanut kunnallisvaalin lopputulokseen.**
-Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate.
+Hukattujen äänien määrä on suurempi kuin pienimmällä äänimäärällä valituksi tulleen ehdokkaan äänimäärä. Rajatapauksissa toinen ehdokas olisi voinut tulla valituksi, jos tämä olisi saanut muutaman äänen enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos sähköisen äänestyksen vuoksi hukatut äänet olisi otettu asianmukaisesti laskennassa huomioon.
-Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe.
+Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt päätöksessään KHO:1997:34 tapausta, jossa kunnallisvaalien laskennassa oli virheellisesti otettu huomioon 19 ääntä ja kaksi ennakkoääntä oli jäänyt saapumatta. Korkein hallinto-oikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettavaksi uudet vaalit. Tämän valituksen tapauksessa ääniä puuttuu kertaluokan verran enemmän, joten on selvää, että vaalitulos on kumottava ja kunnassa on toimitettava uudet vaalit.
-**3. Käytössä ollut sähköinen äänestysjärjestelmä on lainvastainen.**
+**2. Käytetty äänestysjärjestelmä on lainvastainen, koska se rikkoo vaalisalaisuuden.**
Demokraattisten vaalien perusperiaate on, että vaali on salainen. Tämä edellyttää, että sähköisessä äänestyksessä käytettävä järjestelmä on rakennettu siten, että kukaan ei voi yhdistää toisiinsa äänestäjää ja tämän antamaa ääntä.
Asiaa ratkaistaessa on huomioitava, että vaalisalaisuus on säädetty muun muassa suojelemaan kansalaista hallinnon taholta suuntautuvalta painostukselta. Niinpä on kestämätön tilanne, että Oikeusministeriö ja/tai yksityinen yritys sekä kaksi yksityishenkilöä, joista toinen voi olla Oikeusministeriön edustaja, voivat murtaa vaalisalaisuuden niin halutessaan.
-
-**4. Äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua.**
+**3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua.**
Sähköinen äänestysjärjestelmä on kokonaisuudessa erittäin monimutkainen tietotekninen järjestelmä. Sen toiminnan ymmärtäminen vaati syvällistä tietoteknistä erityisosaamista. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että järjestelmä on oleellisilta osiltaan liikesalaisuus, mistä syystä järjestelmän toteutukseen ei voi tutustua. Äänestysjärjestelmästä nousseen julkisen kohun jälkeen oikeusministeriö teetti järjestelmästä keväällä 2008 Turun yliopiston matematiikan laitoksella suppean ja riittämättömän auditoinnin, joka sekin jo paljasti 14 tietoturvapuutetta. Suurinta osaa löydetyistä puutteista ei korjattu. (*poistin tästä ettei korjauksia olisi auditoitu; ne kyllä auditoitiin, OM osti n. 30 päivää lisää auditointiaikaa TYltä*)
projects / .git / commitdiff