Laki ei kuitenkaan millään tavalla vaadi, että äänestäjän pitäisi vahvistaa valintansa kahdesti. Numeron merkitsemisen jälkeinen "ok"-näppäimen painallus on selkeä merkki äänestäjän tahdosta vahvistaa ehdokkaan valinta. Tämän vuoksi äänestysjärjestelmä, joka vaatii kaksi "ok"-näppäimen painallusta, on lain vastainen.
-Julkisuudessa on myös esitetty arveluita siitä, että "ok"-näppäimen painaminen olisi ollut teknisesti ongelmallista (*tähän viite jos saadaan*). Syiksi on esitetty muun muassa kosketusnäyttöä, jolloin "ok"-näppäimen painallus ei olisi rekisteröitynyt, tai hidasta tietoverkkoyhteyttä, jolloin "ok"-näppäimen painalluksen vaste olisi ollut liian pitkä. Mikäli näin on käynyt, äänestäjä on saattanut todella painaa "ok"-näppäintä jopa kahdesti, toimien siis ohjeiden mukaan, mutta ääni ei silti ole rekisteröitynyt. Laki ei missään tapauksessa vaadi, että äänestäjän tulisi saada äänestyskoneelta kuittaus "ok"-näppäimen painamisesta.
+Julkisuudessa on myös esitetty arveluita siitä, että "ok"-näppäimen painaminen olisi ollut teknisesti ongelmallista (liite 6). Syiksi on esitetty muun muassa kosketusnäyttöä, jolloin "ok"-näppäimen painallus ei olisi rekisteröitynyt, tai hidasta tietoverkkoyhteyttä, jolloin "ok"-näppäimen painalluksen vaste olisi ollut liian pitkä. Mikäli näin on käynyt, äänestäjä on saattanut todella painaa "ok"-näppäintä jopa kahdesti, toimien siis ohjeiden mukaan, mutta ääni ei silti ole rekisteröitynyt. Laki ei missään tapauksessa vaadi, että äänestäjän tulisi saada äänestyskoneelta kuittaus "ok"-näppäimen painamisesta.
Äänestäjät eivät selvästikään ole myöskään halunneet keskeyttää sähköistä äänestystapahtumaa ja siirtyä perinteiseen äänestykseen, sillä Oikeusministeriön tiedotteen mukaan he eivät ole siirtyneet käyttämään lippuäänestystä vaan he ovat poistuneet äänestyspaikalta. He eivät myöskään selvästikään ole halunneet äänestää tyhjää, sillä äänestysjärjestelmässä olisi tähän erityinen mahdollisuus. On siis ilmeistä, että äänestäjät ovat olleet siinä uskossa, että he ovat vahvistaneet ehdokkaan valintansa.
-Tämän lisäksi Oikeusministeriön oma ohjeistus (liite 6) sanoo, että "[ä]änestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, että se ei kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Samaisessa ohjeessa Oikeusministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti". Äänestyspääte ei mitä ilmeisimmin ohjeistanut riittävästi, mikäli käyttäjät jättivät äänestyksensä vahingossa kesken.
+Tämän lisäksi Oikeusministeriön oma ohjeistus (liite 5) sanoo, että "[ä]änestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, että se ei kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Samaisessa ohjeessa Oikeusministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti". Äänestyspääte ei mitä ilmeisimmin ohjeistanut riittävästi, mikäli käyttäjät jättivät äänestyksensä vahingossa kesken.
Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon HE 14/2006, jonka perusteluissa erikseen sanotaan sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on siis pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt.
-Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon se, että oikeus osallistua demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § takaama perusoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 5). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu.
+Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon se, että oikeus osallistua demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § takaama perusoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu.
**2. Käytössä ollut sähköinen äänestysjärjestelmä on lainvastainen.**
Liite 3: Oikeusministeriön auditointiraportti sähköisestä äänestyksestä. (<http://www.vaalit.fi/uploads/6d8qgeom5g.pdf>)
-Liite 4: Lausunto henkilöltä/henkilöiltä XYZ äänestyskoneen teknisistä ongelmista. (*linkki tarvittaisiin*)
+Liite 4: Uuden Suomen artikkeli 29.10.2008. (<http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/39518-oikeusoppinut-perusoikeuksia-poljettu-vaalit-voidaan-uusia>)
-Liite 5: Uuden Suomen artikkeli 29.10.2008. (<http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/39518-oikeusoppinut-perusoikeuksia-poljettu-vaalit-voidaan-uusia>)
+Liite 5: Oikeusministeriön verkkosivu äänestyksen kulusta. (<http://www.vaalit.fi/sahkoinenaanestaminen/aanestyksen_kulku.html>)
-Liite 6: Oikeusministeriön verkkosivu äänestyksen kulusta. (<http://www.vaalit.fi/sahkoinenaanestaminen/aanestyksen_kulku.html>)
+Liite 6: Näitä epäilyjä on tuotu julki mm. kansanedustaja Jyrki Kasvin blogissa, jonka mukaan epäilyt on välitetty Oikeusministeriön tietoon. (<http://www.kasvi.org/index.php?blog>)
projects / .git / commitdiff