web commit by kaip
authorLars Wirzenius <liw@pieni.net>
Thu, 30 Oct 2008 22:32:31 +0000 (00:32 +0200)
committerLars Wirzenius <liw@pieni.net>
Thu, 30 Oct 2008 22:32:31 +0000 (00:32 +0200)
linkkilista/valituspohja.mdwn

index af5de54..27771ba 100644 (file)
@@ -46,7 +46,7 @@ Valitan päätöksestä vaalilain 101 § nojalla ja vaadin keskusvaalilautakunna
 
 **1a. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.**
 
-Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan.
+Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Yhteensä ääniä on Oikeusministeriön mukaan jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan 232 kappaletta niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan.
 
 Vaalilain 83 b § mukaan sähköisessä äänestyksessä äänestäjä äänestää "1) tunnistautumalla järjestelmään sähköisen äänestyskortin avulla; 2) merkitsemällä näyttöruudulle ehdokkaan numeron tai valitsemalla ruudulta vaihtoehdon, jonka mukaan hän käyttää äänioikeuttaan antamatta ääntään kenellekään asetetuista ehdokkaista; ja 3) vahvistamalla valintansa."
 
@@ -74,7 +74,7 @@ Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt päätöksessään KHO:1997:34 tapausta,
 
 [vasta-argumentti "vika on äänestäjissä"-väitteelle -- kirjoittaminen kesken] 
 
-Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt (*viite*). 
+Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7). 
 
 Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate.
 
@@ -134,3 +134,5 @@ Liite 4: Uuden Suomen artikkeli 29.10.2008. (<http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/39
 Liite 5: Oikeusministeriön verkkosivu äänestyksen kulusta. (<http://www.vaalit.fi/sahkoinenaanestaminen/aanestyksen_kulku.html>)
 
 Liite 6: Näitä epäilyjä on tuotu julki mm. kansanedustaja Jyrki Kasvin blogissa, jonka mukaan epäilyt on välitetty Oikeusministeriön tietoon. (<http://www.kasvi.org/index.php?6089>)
+
+Liite 7: Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan järjestelmää ei kokeiltu tavallisilla kansalaisilla, vaan luotettiin muun muassa vaaliviranomaisten, kuntien edustajien ja järjestelmän toimittaneen TietoEnatorin henkilöstön tekemään testaukseen. (<http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135240638305>)