## Kieli- ja muotoseikkoja
-Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Kirjoitustyylin tulee sellainen, että juttu voidaan julkaista lehdessä ilman merkittäviä muutoksia. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
+Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Kirjoitustyylin tulee sellainen, että juttu voidaan julkaista lehdessä ilman merkittäviä muutoksia. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Älä ole tylsä: kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
+Helpota toimittajan työtä: tee tiedotteesta sellainen, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja erilaisia juttuja.
+Esimerkiksi STT julkaisee uutisiaan eripituisina versioina eri käyttötarkoituksiin: viivauutisen pituus on enintään 147 merkkiä (pari lausetta) - tämä voisi olla esimerkiksi tiedotteen ensimmäinen kappale, sähkeen enimmäispituus on 800 merkkiä, tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä, keskipitkä juttu noin 2000 merkkiä ja pääjuttu noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti). Älä tee tiedotteesta liian pitkää, siten ainoastaan vaikeutat toimittajan työtä. "Ehdoton" maksimipituus bulkkitekstille on 2000 merkkiä.
-Tee tiedotteesta sellainen, että siitä voi helposti tehdä myös lyhyen viivauutisen (max. 147 merkkiä eli pari lausetta) - esimerkiksi siteeraamalla tiedotteen ensimmäistä kappaletta, sähkeen (max. 4000 merkkiä) tai lyhyen uutisen (max. 800 merkkiä). STT:n pääjuttu on noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti) ja keskipitkä juttu on noin 2000 merkkiä pitkä ja tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä. Tee toimittajan työ mahdollisimman helpoksi eli älä tee tiedotteesta liian pitkää! Tee tiedote sellaiseksi, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja -laisia juttuja.
+Otsikosta pitää selvitä tiedotteen olennaisin tai kiinnostavin sisältö ja miksi loputkin tiedotteesta kannattaisi lukea. STT:n sähkeuutisen otsikon maksimipituus on 54 merkkiä. Suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta, Aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman. Pääsääntönä kerro aluksi tuttu ja sitten uusi asia.
-Tiedotteen pääsisällön pitäisi selvitä jo otsikosta. STT:n otsikon maksimipituus on 54 merkkiä. Suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta, Aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman. Pääsääntönä kerro aluksi tuttu ja sitten uusi asia, esim
+Tiedotteen tarinan pitäisi edetä tutusta tuntemattomaan ja keskeisestä asiasta detaljeihin. Jo ensimmäisestä kappaleesta pitäisi siis ilmetä mihin tiedote liittyy ja mikä on tiedotteen pääteesi. Ensimmäisen kappaleen pitäisi olla "hissipuhe": kuinka kertoisit asian tuttavallesi parilla lauseella hissimatkan aikana.
-Tiedotteen tarinan pitäisi edetä tutusta tuntemattomaan ja keskeisestä asiasta detaljeihin. Jo ensimmäisestä kappaleesta pitäisi siis ilmetä mihin tiedote liittyy ja mikä on tiedotteen pääteesi. Sen pitäisi olla "hissipuhe": kuinka kertoisit asian tuttavallesi parilla lauseella hissimatkan aikana.
+Käytä neutraalia yleiskieltä ja vältä asiantuntijatermejä, jos suinkin mahdollista. Pyri puhekielenomaisuuteen (esim. "haluta" tai "yrittää", ei "pyrkiä", ei monimutkaisia tai pitkiä sanoja, tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedotteen lukemista ja ymmärtämistä). Jos joudut itse ensi lukemisella miettimään parikin sekuntia jonkin sanan tai lauseen merkitystä, niin yksinkertaista ilmaisua. Määritä kaikki lyhenteet niitä ensimmäisen kerran käytettäessä (esim. ensimmäisestä lauseesta pitäisi aina löytyä "Electronic Frontier Finland ry (Effi)" - huomaa Effin lyhenteen kirjoitusasu - jne.). Vältä lyhenteitä kuten po., ko., mm., esim., jne.
-Käytä neutraalia yleiskieltä ja vältä asiantuntijatermejä, jos suinkin mahdollista. Pyri puhekielenomaisuuteen (esim. "haluta" tai "yrittää", ei "pyrkiä", ei monimutkaisia tai pitkiä sanoja, tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedotteen lukemista ja ymmärtämistä). Määritä kaikki lyhenteet niitä ensimmäisen kerran käytettäessä (esim. ensimmäisestä lauseesta pitäisi aina löytyä "Electronic Frontier Finland ry (Effi)" - huomaa Effin lyhenteen kirjoitusasu - jne.). Vältä lyhenteitä kuten po., ko., mm.
+Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi tiedotteessa käsitellyistä henkilöistä) siten, että myös lukija tai toimittaja, joka ei ole aikaisemmin aiheesta kuullut, ymmärtää tiedotteen luettuaan mistä on kyse. Käytä asioista ja henkilöistä konsistentisti samaa ilmaisua. Pyydä ulkopuolista henkilöä lukemaan tiedotteen: ymmärsikö hän kaiken ilman selittelyjäsi niin kuin pitääkin?
-Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi henkilöistä) siten, että myös lukija tai toimittaja, joka ei ole aikaisemmin aiheesta kuullut, ymmärtää tiedotteen luettuaan mistä on kyse. Käytä asioista ja henkilöistä konsistentisti samaa ilmaisua.
+Käytä konkreettisia ilmaisuja ja esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä (esim. ei "säveltäjän yksinoikeudet" vaan "esimerkiksi oikeus esittää sävellys"). Käytä myönteistä muotoa, kun mahdollista (esim. ei "poliitikko ei kannata lakiuudistusta" vaan "poliitikko vastustaa lakiuudistusta").
-Käytä konkreettisia ilmaisuja ja esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä (esim. ei "tekijän yksinoikeudet" vaan "esimerkiksi oikeus esittää"). Käytä myönteistä muotoa, kun mahdollista (esim. ei "poliitikko ei kannata lakiuudistusta" vaan "poliitikko vastustaa lakiuudistusta").
-
-Käytä lyhyitä lauseita. Virkkeessä voi olla enintään kaksi lausetta. Vältä lauseenvastikkeita, käytä niiden sijaan sivulauseita tai kahta päälausetta (esim. ei "useiden blogikirjoittajien saamien syytteiden seurauksena sananvapaus Internetissä on vaarantunut" vaan "sananvapaus Internetissä on vaarantunut, koska usea blogikirjoittaja on saanut syytteen"). Sido tekstiä adverbeillä, konjunktioilla ja pronomineilla (kuitenkin, mutta, samoin, vaan jne.). Käytä verbejä substantiivien sijaan (esim. ei "tutkimus selvittää roskapostin määrää" vaan "tutkimus selvittää, kuinka paljon roskapostia on"). Käytä ilmaisukykyistä verbiä värittömien (esim. olla ja edellyttää) sijaan. Käytä mieluumin aktiivia kuin passiivia (esim. ei "yksityisyyttä halutaan lisätä" vaan "Effi haluaa lisätä yksityisyyttä").
+Käytä lyhyitä lauseita. Virkkeessä saisi olla enintään kaksi lausetta. Vältä lauseenvastikkeita, käytä niiden sijaan sivulauseita tai kahta päälausetta (esim. ei "useiden blogikirjoittajien saamien syytteiden seurauksena sananvapaus Internetissä on vaarantunut" vaan "sananvapaus Internetissä on vaarantunut, koska usea blogikirjoittaja on saanut syytteen"). Sido tekstiä adverbeillä, konjunktioilla ja pronomineilla (kuitenkin, mutta, samoin, vaan jne.). Käytä verbejä substantiivien sijaan (esim. ei "tutkimus selvittää roskapostin määrää" vaan "tutkimus selvittää, kuinka paljon roskapostia on"). Käytä ilmaisukykyistä verbiä värittömien (esim. olla ja edellyttää) sijaan. Käytä mieluumin aktiivia kuin passiivia (esim. ei "yksityisyyttä halutaan lisätä" vaan "Effi haluaa lisätä yksityisyyttä").
Vältä määriteketjuja, koska ne vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä (esim. ei "helsinkiläisen maahanmuuttajataustaisen kunnallisvaltuutettu Alla-lahon sivusto lisättiin poliisin estolistalle" vaan "Alla-lahon sivusto lisättiin poliisin estolistalle. Hän on maahanmuuttajataustainen kunnallisvaltuutettu Helsingistä.").
-Ilmoita lainauksissa aina titteli muodossa "Effin puheenjohtaja N.N.", "Effin hallituksen jäsen N.N." tai "Effin jäsen N.N.", seuraavissa lainauksissa pelkkä sukunimi riittää. Käytä neutraaleja ilmaisuja (esim. "...", sanoi N.N., ei "...", tuhahti N.N.). Vältä turhia sidossanoja (esim. "ja jatkaa:" on tarpeeton). Tiedotteessa on syytä olla pari sitaattia, jotta tiedotteen seurauksena tehtävistä jutuista tulle elävämpiä eikä toimittajan tarvitse soittaa sitaattia varten.
+Ilmoita lainauksissa aina titteli muodossa "Effin puheenjohtaja N.N.", "Effin hallituksen jäsen N.N." tai "Effin jäsen N.N.". Seuraavissa lainauksissa pelkkä sukunimi riittää. Käytä neutraaleja ilmaisuja (esim. "...", sanoi N.N., ei "...", tuhahti N.N.). Vältä turhia sidossanoja (esim. "ja jatkaa:" on tarpeeton - siis esim. "Säitä on pidellyt", sanoo N.N. "Huomenna on poutaa."). Tiedotteessa on syytä olla pari sitaattia, jotta toimittajan tarvitse erikseen soittaa sitaattia varten.
Käytä niin vähän numeroita kuin tarpeellista, pyri riittäävän tarkkuuteen (esim. ei "1 234 567 euroa" vaan "1,2 miljoonaa euroa"). Suuret järjestysluvut ovat toimittajan painajainen.
-## Viitteet
+## Viitteet ja faktat
Toimittaja voi haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta tai tehdä aiheesta laajemman jutun: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
+Erottele selvästi mielipiteet ja tosiasiaväitteet. Tarkasta faktat alkuperäisistä lähteistä, kun mahdollista. Tiedotteen faktat pitäisi pystyä vahvistamaan tiedotteen lopussa olevan viitteen perusteella, loogisella argumentaatiolla tai omalla havainnolla.
+
projects / .git / commitdiff