web commit by kaip

diff --git a/lehdistotiedotteet.mdwn b/lehdistotiedotteet.mdwn
index a5ca40a..a252137 100644 (file)
--- a/lehdistotiedotteet.mdwn
+++ b/lehdistotiedotteet.mdwn
@@ -5,13 +5,13 @@ Tämä dokumentti on tehty käyttäen hyväksi [STT:n tyylikirjaa](http://www.st
 Lehdistötiedoteluonnokset lähetetään effi-aktivistit-listalle, jossa tiedotteet editoidaan nopeasti. Usein tiedote on tärkeää saada nopeasti ulos. Tarkempi analyysi voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi blogikirjoituksessa. Tiedotteen rakenne on sellainen, että pääasia selviää ensimmäisen kappaleen lukemalla sellaisellekin joka ei ole Effistä tai tiedotteen aiheesta aikaisemmin kuullut. Tiedotteen rakenteesta kannattaa katsoa mallia jostain vanhasta tiedotteesta:
 
  * Otsikkotiedot (mm. yhdistyksen nimi ja päiväys)
- * Otsikko (max. 54 merkkiä, aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman, suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta, otsikosta pitäisi selvitä tiedotteen pointti)
+ * Otsikko (max. 54 merkkiä, aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman, suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta, otsikosta pitäisi selvitä tiedotteen pointti, aluksi tuttu ja sitten uusi asia)
  * Bulkkiteksti: 1-2 kappaleen neutraali ingressi, pääsitaatti, 1-2 asiakappaletta, loppusitaatti (bulkkitekstin pituus ei koskaan saisi ylittää 2000 merkkiä, mielellään vähemmän).
  * Lisätietoja: linkkejä aiheeseen liittyviin sivuihin, mielellään tarpeelliset viitteet, jotta toimittaja voi vahvistaa itse halutessaan tiedotteessa esitetyt väitteet.
  * Kahden (yleensä) hallituksen jäsenen nimi ja puhelinnumero mahdollisia haastatteluja varten.
  * Lopuksi Effin yleisesittely.
 
-Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Siksi kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan.
+Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
 
 Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse yksi päälähestymistapa, älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Aiheen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. Toimittaja voi myös haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").