Laki ei kuitenkaan millään tavalla vaadi, että äänestäjän pitäisi vahvistaa valintansa kahdesti. Numeron merkitsemisen jälkeinen "ok"-näppäimen painallus on selkeä merkki äänestäjän tahdosta vahvistaa ehdokkaan valinta. Tämän vuoksi äänestysjärjestelmä, joka vaatii kaksi "ok"-näppäimen painallusta, on lain vastainen.
-Ilmeisesti oikeusministeriö on ollut virheestä tietoinen jo keväällä 2008, mutta virhettä ei silti oltu korjattu ennen vaaleja (liite 8).
Julkisuudessa on myös esitetty arveluita siitä, että "ok"-näppäimen painaminen olisi ollut teknisesti ongelmallista (liite 6). Syiksi on esitetty muun muassa kosketusnäyttöä, jolloin "ok"-näppäimen painallus ei olisi rekisteröitynyt, tai hidasta tietoverkkoyhteyttä, jolloin "ok"-näppäimen painalluksen vaste olisi ollut liian pitkä. Mikäli näin on käynyt, äänestäjä on saattanut todella painaa "ok"-näppäintä jopa kahdesti, toimien siis ohjeiden mukaan, mutta ääni ei silti ole rekisteröitynyt. Laki ei missään tapauksessa vaadi, että äänestäjän tulisi saada äänestyskoneelta kuittaus "ok"-näppäimen painamisesta. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan (sama liite 6) raportit teknisistä ongelmista on välitetty Oikeusministeriölle. Pyydän hallinto-oikeutta osana asian ratkaisua selvittämään, mitä Oikeusministeriölle on raportoitu väitetyistä teknisistä ongelmista.
Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7).
+Ilmeisesti oikeusministeriö on ollut virheestä tietoinen jo keväällä 2008, mutta virhettä ei silti oltu korjattu ennen vaaleja (liite 8).
+
Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate.
Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe.
projects / .git / commitdiff