+Julkisuudessa on myös esitetty arveluita siitä, että "ok"-näppäimen painaminen olisi ollut teknisesti ongelmallista. Syiksi on esitetty muun muassa kosketusnäyttöä, jolloin "ok"-näppäimen painallus ei olisi rekisteröitynyt. Mikäli näin on käynyt, äänestäjä on saattanut todella painaa "ok"-nappulaa jopa kahdesti, mutta painallus ei silti ole rekisteröitynyt. Laki ei missään tapauksessa vaadi, että äänestäjän tulisi saada äänestyskoneelta kuittaus "ok"-nappulan painamisesta.
+
+Äänestäjät eivät selvästikään ole myöskään halunneet keskeyttää sähköistä äänestystapahtumaa ja siirtyä perinteiseen äänestykseen, sillä Oikeusministeriön tiedotteen mukaan he eivät ole siirtyneet käyttämään lippuäänestystä vaan he ovat poistuneet äänestyspaikalta. He eivät myöskään selvästikään ole halunneet äänestää tyhjää, sillä äänestysjärjestelmässä olisi tähän erityinen mahdollisuus.
+
+Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon HE 14/2006, jonka perusteluissa erikseen sanotaan sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on siis pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt.
+
+Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon se, että oikeus osallistua demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § takaama perusoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista.