X-Git-Url: http://vikisorsa.effi.org/?a=blobdiff_plain;f=lexnokiafaq.mdwn;h=177969eb76f2ddb1ca3b2873a53a7d101344c7df;hb=63392812e3ecb3c97d8b28c75f52ce3fbf218518;hp=8401a2bf59bc13f337648db4ad9d5465d658b122;hpb=103543222496e0b117933a9ab4f8844473b20ec9;p=.git diff --git a/lexnokiafaq.mdwn b/lexnokiafaq.mdwn index 8401a2b..177969e 100644 --- a/lexnokiafaq.mdwn +++ b/lexnokiafaq.mdwn @@ -17,21 +17,34 @@ olennaisia näkökulmia lakiesitystä koskien. ## Tavallisia väittämiä ja niiden vastaväittämät Lex Nokiaa koskevissa keskusteluissa samat argumentit tahtovat toistua. -Tähän on koottu usein toistuvia väittämiä ja niiden vastaväittämät. +Tähän on koottu usein toistuvia väittämiä vastauksineen. -### Eihän rehellisellä ole mitään salattavaa. +### "Eihän rehellisellä ole mitään salattavaa." + +Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja miksi et kerro todellista mielipidettäsi anopin uudesta hatusta? + +Olemme niin tottuneita sekä antamaan muille että olettamaan tietyn yksityisyyden, ettemme edes huomaa sitä. Emme ennen kuin se puuttuu. -Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja yliminä joka estää kertomasta todellista mielipidettäsi anopin uudesta hatusta? ### Mutta tämähän koskee vain meilejä. -Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä. +Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä (webbiselailu, Internet-puhelut jne.). ### Mutta tämähän koskee vain työasioita. Jos muutos olisi haluttu kohdistaa pelkästään työntekijöihin, se olisi tehty lakiin yksityisyyden suojasta työelämästä. Laki -antaisi *kaikille yhteisötilaajille* oikeuden valvoa käyttäjiä. +antaisi *kaikille yhteisötilaajille* (taloyhtiöt jotka hallinnoivat omaa viestintäverkkoaan, kirjastot, yliopistot, eduskunta jne.) oikeuden valvoa käyttäjiä. + +### Tietoverkko on työntekijän omaisuutta eikä yrityksen tietoverkkoa saa käyttää omien asioitten hoitoon + +Laki ei koske vain työpaikkoja, vaan kaikkia yhteisötilaajia, eduskunta mukaanlukien. + +Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien suojaamisella, ei työaikojen seurannalla. Epäilemättä joku työnantaja voisi Lex Nokiaa kuitenkin työaikaseurantaankin käyttää. + +Ihmisillä on tietty oikeus yksityisyyteen, jopa silloin kun viestinnän toinen osapuoli - esimerkiksi sähköpostin lähettäjä tai vastaanottaja - on töissä. Työnantajan lailliset keinot eivät saisi ylittää direktio-oikeutta (työnantajan oikeutta antaa määräyksiä työntekijöille). Jokainen ymmärtää, että jossain kulkee raja: työnantaja ei saa esimerkiksi pyytää työntekijää riisuuntumaan alasti USB-muistitikkujen löytämiseksi. Jos esimerkiksi yritys antaa työntekijälleen henkilökohtaisen viestintämahdollisuuden, niin työterveydenhuoltoon, ammattiyhdistyksen lakimieheen ja jopa kilpailevassa yrityksessä työskentelevään kaveriin pitää voida saada olla yhteydessä ilman pelkoa siitä, että viestintätiedot urkitaa. + + ## Oikeammat vastaukset Liikenne- ja viestintäministeriön FAQ-kysymyksiin @@ -89,3 +102,14 @@ Olemassa olevan lain epäkohdat jäävät voimaan, mutta perusoikeudet säilyvä Toisaalta, jos lakiesitystä ei hyväksytä, voimme jatkossakin luottaa siihen, että sähköpostiviestintää kohdellaan yhtä luottamuksellisesti kuin perinteistä kirje- ja puhelinviestintääkin, eikä rehellisen kansalaisen tarvitse olla huolissaan siitä että hänen viestintäänsä jatkuvasti kohdistetaan urkintaa, niin kotona, koulussa kuin työpaikallakin. + +## Hyviä kysymyksiä vailla vastauksia + +* Perustuslakivaliokunta ei käsitellyt yhteisötilaajia käytännössä lainkaan lausunnossaan työnantajien viedessä kaiken huomion. (vrt: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=1971) Eikö lain perustulainmukaisuus ole tältä osin siis edelleen avoin? +* Miksi valvontavastuu ollaan siirtämässä viestintävirastolta tietosuojavaltuutetulle, jonka toimisto ei edes annetuille lisäresursseilla mitenkään pysty valvomaan lain toteutumista? Miksei valtiontalouden tarkastusviraston vastustusta huomioitu mitenkään? +* Miksi laki sallii tilastollisen verkkoliikenteen seurannan niissäkin tilanteissa, joissa käyttäjien vähäisen määrän vuoksi kerätty aineisto on tosiasiallisesti yhdistettävissä tiettyihin käyttäjiin? +* Perustuslakivaliokunnan mukaan laki voidaan säätää normaalissa järjestyksessä, koska "työnantaja ei ole viranomainen". Entä sitten ne tilanteet, joissa viranomainen valvoo joko kansalaisia (yhteisötilaajana) tai sitten työntekijöitään? +* Kaikki poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat lainsäädäntöhanketta. Eikö nuoriso siis ymmärrä, miten Internet toimii..? +* Huomioiden kuinka paljon erilaisia tulkintoja laista on onnistuttu saamaan aikaiseksi, eikö sen sisältö ole joka tapauksessa aivan liian epäselvä, jotta se voitaisiin hyväksyä nykymuodossaan? +* EK & LVM väittävät, että laki vain parantaa työntekijöiden asemaa. Jos tästä olisi oikeasti kyse, miksi moinen hätä ajaa lakia läpi? +* Jos kerran kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että tässä nyt parannetaan yrityssalaisuuksien suojaa ja lain halutaan koskevan vain suuria yrityksiä, miksi pykäliä ei ole säädetty työelämän tietosuojalakiin ja/tai rajattu koskemaan YT-menettelyn piirissä olevia yrityksiä?