* Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä
* Tekniikan kehitystä ei saa estää
* Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen
+* Onko sähköinen äänestys aina huono juttu?
* Lähteistä
* Muita viitteitä
Akatamiaprofessori Hannu Nurmi on sitä mieltä, että nettiäänestys olisi varmaan ihan turvallista (Helsingin Sanomat 31.1.2008). Helsingin Sanomien mukaan "hän muistuttaa, että intressi murtautua äänestysjärjestelmään on pienempi kuin murtautua esimerkiksi pankkijärjestelmään".
-Samalla tavalla voisi kai sanoa, että kenenkään intressi marssia Suomen rajojen yli on pienempi kuin murtautua esimerkiksi Nordean pankkiholviin, joten puolustusvoimat voi lakkauttaa. Toivottavasti Suomessa ei suhtauduta samalla asenteella muihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin - äänestysjärjestelmän murtaminen ja pelkästään uskottava epäily vaalituloksen oikeellisuudesta kun voisi pahimmillaan johtaa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen. Helsingin Sanomien artikkelissa muidenkin antamista kommenteista paistaa asenne, jonka mukaan äänestäjiä ei kiinnosta tai ainakaan pitäisi kiinnostaa äänestyksen luotettavuus.
+Siis kenenkään intresseissä ei ole vaikuttaa siihen, kuka Suomessa on vallassa?
+Pääasia, että pankkitilien saldot ovat oikein?
+
+Samalla tavalla voisi kai sanoa, että kenenkään intressi marssia Suomen rajojen yli on pienempi kuin murtautua esimerkiksi Nordean pankkiholviin, joten puolustusvoimat voi lakkauttaa. Toivottavasti Suomessa ei suhtauduta samalla asenteella muihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin - verkon kautta
+nettiäänestysjärjestelmän murtaminen ja pelkästään uskottava epäily vaalituloksen oikeellisuudesta kun voisi pahimmillaan johtaa yhteiskuntajärjestyksen kaatumiseen.
+
+On hyvä muistaa, että nykyajan konflikteissa tietoverkot
+[ovat myös taistelutantereita](http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34557)
+([Helsingin Sanomat 16.8.2008 kybersodankäynnistä](http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Viro+ja+Puola+puolustavat+Georgiaa+ven%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4+verkkohy%C3%B6kk%C3%A4yksi%C3%A4+vastaan/1135238684787)).
+
+
+Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa muidenkin antamista kommenteista paistaa asenne, jonka mukaan äänestäjiä ei kiinnosta tai ainakaan pitäisi kiinnostaa äänestyksen luotettavuus. Ketään ei myöskään tunnu kiinnostavan,
+että vaalijärjestelmän pitäisi toimia luotettavasti myös kiristyneessä sisä- tai ulkopoliittisessa tilanteessa,
+jossa kaikkiin viranomaisiin ei voi luottaa, ja jossa mahdollinen nettivaalijärjestelmä
+voi joutua verkkohyökkäyksen kohteeksi.
### "Käytetäänhän ääntenlaskussa nykyäänkin apuna tietokoneita"
Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut
järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti.
+
Usein selitetään, kuinka sähköinen äänestys *voitaisiin* toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti edellä kuvatun kaltaisilla
menetelmillä. Suomeen puuhattava järjestelmä ei ole tällainen, joten oikeusministeriön
hankkeen osalta tällaiset spekulaatiot ovat irrelevantteja.
Sähköinen äänestys *voisi* olla perusteltu, jos esimerkiksi äänestysjärjestelmä olisi erilainen
(esim. [STV](http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote)) tai jos äänestyksiä olisi samalla
useampia,
-jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa. Edellytyksenä on
-kuitenkin paperivarmistuksen käyttö (ks. kohta "Mikä on paperivarmistus?").
+jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa
+(tässäkin tapauksessa olisi hyvä miettiä tarkkaan, kuinka tärkeää *oikeasti* olisi saada
+tulokset nopeasti äänestyksen päättymisen jälkeen verrattuna sähköisen järjestelmän
+implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin). Käytännössä
+edellytyksenä olisi
+kuitenkin paperivarmistuksen käyttö (järjestelmä tulostaa äänestä tositteen äänestäjälle,
+joka laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen; ks. kohtia "Mikä on paperivarmistus?" ja
+"Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä").
Maailmalta löytyy nimittäin useita esimerkkejä siitä, että täyssähköiseen järjestelmään ei
luoteta: esimerkiksi [Yhdysvalloissa puolet osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestyksen][30]
ja Alankomaissa äänestyksen luotettavuutta arvioinut komissio [suositti paperivarmennusta sähköiseen äänestykseen][55].
-Sähköisen äänestyksen funktio olisi tuloksen nopea laskenta ja
+Sähköisen äänestyksen ensisijainen funktio olisi tuloksen nopea laskenta ja
paperivarmistuksen avulla voitaisiin varmistua tuloksen oikeellisuudesta
(esim. laskemalla satunnaisotannalla valittujen ja/tai
kilpailevien puolueiden nimeämien äänestyspaikkojen äänet ja
-vertaamalla vastaaviin sähköisiin tuloksiin). Koska paperivarmistusta käytetään tuloksen
-oikeellisuuden varmistamiseen, olis
-sähköinen osa äänestysjärjestelmästä helpompi (vaikkei vieläkään yksinkertaista)
+vertaamalla vastaaviin sähköisiin tuloksiin). Koska ensisijaisesti paperivarmistusta
+(ei sähköistä järjestelmää) käytetään tuloksen
+oikeellisuuden varmistamiseen, olisi
+sähköinen osa äänestysjärjestelmästä helpompaa (vaikkei vieläkään yksinkertaista)
rakentaa siten, että
anonymiteetti säilyy.
Verkon kautta tapahtuva *nettiäänestys* sen sijaan sisältää kaikki äänestyspaikalla tapahtuvan täyssähköisen
äänestämisen riskit ja sen lisäksi vielä useita muita riskejä, jotka äänestyspaikalla voitaisiin eliminoida.
Nettiäänestystä ei siis voida ottaa käyttöön keskeisissä valtiollisissa vaaleissa,
-ellei täyssähköiseen äänestyspaikalla (ilman paperivarimistusta)
+ellei täyssähköiseen äänestyspaikalla (ilman paperivarmistusta)
tapahtuvaan äänestykseen voida täysin luottaa.
### Lähteistä
projects / .git / blobdiff