* Äänestyslaitteiden lähdekoodin pitäisi olla avointa
* Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä
* Tekniikan kehitystä ei saa estää
+* Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin
* Sähköäänestyksen vastustaminen estää demokratian toteutumisen tai laajentumisen
* Onko sähköinen äänestys aina huono juttu keskeisissä valtiollisissa vaaleissa?
* Lähteistä
*Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40]. Myöskään oikeusministeriön aikaisemmin (ks. kohta ["Suomalainen järjestelmä on täydellinen"][10]) mainitut kommentit "täydellisesti tietomurroilta suojatusta" ([HE 14/2006 vp][18]) vaalitietojärjestelmästä eivät ole omiaan herättämään luottamusta (on mahdollista tehdä hyvin turvallisia järjestelmiä, mutta tietoturvassa on käytännössä mahdotonta päästä täydellisyyteen).]*
+### "Yritetään sähköäänestystä ja otetaan käyttöön, jos se toimii hyvin"
+
+Joidenkin mielestä sähköistä äänestystä voi hyvin kokeilla rajoitetusti. Sähköäänestys voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön, jos kokemukset olisivat hyviä.
+
+Sähköisen äänestyksen kokeilussa havaitaan vain tietyntyyppiset puutteet (esim. äänestyslaite jumiutuu), kun vakavampia ovat ne puutteet, joita <em>ei</em> huomata. Täyssähköisessä äänestyksessä, jollaista Suomeen ollaan puuhaamassa, ei esimerkiksi voida mitenkään tietää, onko äänet laskettu oikein (pitää vain luottaa kokeiltavaan äänestysjärjestelmään, koska järjestelmästä riippumatonta tarkastuslaskentaa ei voida tehdä).
+
+Toisaalta jos kokeilu sujuu hyvin, se ei tarkoita, että järjestelmässä ei voisi olla sellaisia heikkouksia, joita kukaan vain ei kokeilun aikana viitsinyt hyödyntää. Kolmanneksi, tietotekniset järjestelmät vanhenevat nopeasti ja viimeistään parin vaalin jälkeen merkittävä osa äänestystekniikasta on luultavasti jo täysin uutta - tästä syystä vanhat kokeilut ja auditoinnit ovat muuttuneet merkittäviltä osiltaan merkityksettömiksi.
+
### "Tekniikan kehitystä ei saa estää"
Joidenkin mielestä tekniikan kehitys ja "nykyaikaisiin" järjestelmiin siirtyminen on jo sinällään hyvä asia. "Vanhanaikaista" paperijärjestelmää hyvänä pitäviä pidetään kehityksen jarruina.
jolloin käsin suoritettava ääntenlasku olisi hitaampaa ja virhealttiimpaa.
Silloinkin olisi hyvä miettiä tarkkaan, kuinka tärkeää *oikeasti* olisi saada
tulokset nopeasti äänestyksen päättymisen jälkeen verrattuna sähköisen järjestelmän
-implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin. Käytännössä
+implementoinnista aiheutuviin tietoturvauhkiin ja kustannuksiin - vai olisiko parempi
+ratkaisu esimerkiksi käyttää optisia lukijoita vaalilippujen laskentaan. Käytännössä
edellytyksenä turvalliselle sähköiselle äänestykselle olisi
-kuitenkin paperivarmistuksen käyttö (järjestelmä tulostaa äänestä tositteen äänestäjälle,
+joka tapauksessa paperivarmistuksen käyttö (järjestelmä tulostaa äänestä tositteen äänestäjälle,
joka laittaa sen vaalipaikalla normaaliin uurnaan tarkastettuaan sen; ks. kohtia "Mikä on paperivarmistus?" ja
"Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä").
Maailmalta löytyy useita esimerkkejä siitä, että täyssähköiseen järjestelmään ei
projects / .git / blobdiff