* Effi sähköisestä äänestämisestä
* Yleistä
* Viron nettiäänestyskokeilu oli ongelmaton
+* Sähköistyminen on tulevaisuutta
* Nettiäänestys aktivoi äänestämään
* Yhdysvaltain huonoilla kokemuksilla ei ole merkitystä Suomessa
* Mikä on paperivarmistus?
* [Jäitä hattuun sähköisessä äänestämisessä][1] (Effi 21.8.2007)
* [Sähköinen äänestys uhkaa johtaa kansanvallasta harvainvaltaan][40] (Effin blogi/Antti Honkela 16.3.2006 ja lausunto oikeusministeriölle)
-* [Suunniteltuun vaalitietojärjestelmään liittyviä teknisiä dokumentteja][38]
* [Äänestysjärjestelmä ei saa olla liikesalaisuus][45] (Effi 25.1.2008)
* [Oikeusministeriön vaalipäällikkö julistautuu marttyyriksi][29] (Effin blogi/Kai Puolamäki 26.1.2008)
* [Sähköisen äänestyksen eteneminen - Oikeusministeriö tyrmää myös akateemisten tahojen kritiikin][47] (Effin blogi/Jyri Luostarinen 28.2.2008)
Uudelleenäänestysmahdollisuus ei tietenkään estä tehokasta painostusta tai äänten ostamista. Ääni voidaan esimerkiksi antaa valvonnan alla ja tämän jälkeen "lainata" äänestykseen tarvittavaa henkilökorttia nettiäänestyksen päättymiseen asti. Paperiäänenkään antamisen estäminen ei ole vaikeaa; vaalipäivänä voidaan laittaa joku vahtimaan äänestyspaikkaa tai äänestäjä voi olla liikuntarajoitteinen tai esimerkiksi ulkomailla asuva henkilö.
+### "Sähköistyminen on tulevaisuutta"
+
+Yleisesti ottaen sähköistyminen toki on tulevaisuutta. Valtiollisissa vaaleissa virta ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan juuri niistä syistä, joita tässäkin dokumentissa on selostettu. Esimerkiksi [Yli puolet Yhdysvaltain osavaltioista on jo kieltänyt täyssähköisen äänestämisen][30] ja useissa osavaltioissa prosessi on meneillään. [Hollannin hallitus on päättänyt luopua sähköisistä äänestyksistä][55], koska ne eivät ole tarpeeksi turvallisia.
+
### "Nettiäänestys aktivoi äänestämään"
Nettiäänestys voi alentaa äänestyskynnystä ja siten väliaikaisesti vähentää äänestysaktiivisuuden laskua. Nykymuotoinen paperiäänestys ennakkoäänestysmahdollisuuksineen ei kuitenkaan ole selitys äänestysprosenttien pienenemiselle, vaan kyse on politiikan uskottavuudesta, moraalista ja vetovoimasta. Äänestysaktivisuuden laskeminen on yhteiskunnallinen ongelma, joka ei ratkea nettiäänestysmahdollisuudella.
> "[Marylandin osavaltiossa äänestyskoneiden kuljetuksesta on palkattu vastaamaan yritys, jonka johdossa on osavaltion entinen osavaltion Rebublikaanisen puolueen johtaja.] - - Huolimatta siitä, kuka kuljettaa nämä äänestyskoneet, kansaa pyydetään luottamaan siihen, että niitä ei manipuloida. Hyvin suunnitellussa äänestysjärjestelmässä äänestäjien ei pitäisi tarvita luottaa keneenkään. Koko prosessin pitäisi olla yksinkertainen ja läpinäkyvä, siten että kuka tahansa kykenee tarkkailemaan prosessia ja varmistumaan siitä, että äänestys suoritettiin oikein. Sähköisten äänestyslaitteiden monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys tekee tehokkaan julkisen tarkastelun mahdottomaksi, mistä syystä ne ovat huono ajatus, vaikka mitään yksilöityä todistetta vilpistä ei olisikaan."
+
Suomessa oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköisen äänestyksen tapauksessa [pitää vain luottaa oikeusministeriön virkamiehiin][29]. [Hallituksen esityksessä 14/2006 eduskunnalle vaalilain muuttamisesta][18] sanotaan asiasta:
> "Suomen vaalijärjestelmä on jo lähes sadan vuoden ajan perustunut luottamushenkilöjärjestelmään, jonka mukaan vaalipiirilautakuntien, kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten tulee edustaa eri poliittisia puolueita. Siten on pyritty varmistamaan vaalien yleistä luotettavuutta ja oikeudellisuutta. Sähköinen äänestäminen muuttaisi vaalien luonnetta tässä suhteessa."
### "Sähköinen äänestysmenetelmä X olisi hyvä"
-Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti.
+
+
+Sähköinen äänestysjärjestelmä voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Kehittyneimmät ehdotetut
+järjestelmät käyttävät edistyneitä kryptografisia menetelmiä, joilla pyritään takaamaan äänestyksen luotettavuus ja anonymiteetti.
+
+Usein selitetään, kuinka sähköinen äänestys *voitaisiin* toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti edellä kuvatun kaltaisilla
+menetelmillä. Suomeen puuhattava järjestelmä ei ole tällainen, joten oikeusministeriön
+hankkeen osalta tällaiset spekulaatiot ovat irrelevantteja.
Ikävä kyllä kehittyneimmät järjestelmät ja menetelmät ovat usein niin monimutkaisia, että tavallinen äänestäjä - mukaanlukien suurin osa vaalitietojärjestelmästä vastaavista viranomaisista - ei ymmärtäisi niiden toimintaperiaatteita. Mitä monimutkaisempi järjestelmä tai menetelmä on, sitä enemmän vikaantumismahdollisuuksia se myös sisältää.
Ehdotetut järjestelmät ja menetelmät voivat esimerkiksi auttaa huomaamaan vaalivilpin, mutta eivät korjaamaan vaalitulosta, jos se havaitaan vääräksi (korjattavuus) - toisin kuin esimerkiksi yksinkertainen paperivarmistuksen käyttö. [Freedom to Tinker -blogissa][37] on esimerkki eräästä tällaisesta ehdotetusta järjestelmästä ja sen käytännön toteutuksesta. Jotkut tällaisista järjestelmistä ovat lupaavia, mutta niiden käyttöönotto ei ole suoraviivainen toimitus.
-Suomeen tällaista kehittyneempää järjestelmää ei ole tulossa, ainakaan vaalitietojärjestelmän [teknisen dokumentaation][38] perusteella.
+Suomeen tällaista kehittyneempää järjestelmää ei ole tulossa.
Tärkeä kysymys on myös, että miksi pitäisi siirtyä monimutkaiseen sähköiseen äänestysjärjestelmään, kun nykyinen paperijärjestelmäkin toimii hyvin? Tarjoaisiko monimutkainen menettely jotain sellaista lisäarvoa, jota ei saavutettaisi esimerkiksi yksinkertaisella paperivarmistuksen käytöllä?
-[Allekirjoittaneen käytännön kokemuksen mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa vastuuvirkamiehet ja lainsäätäjät ymmärtävät mitä ovat tekemässä. Muuten lopputuloksessa ei ole kehumista, kuten joissakin muissa Effin toiminta-alaan liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa on nähty. Jos esimerkiksi äänestysjärjestelmän toimintaperiaatteiden ymmärtäminen vaatisi tutkintoa kryptografiasta, olisi hyvin mahdollista, että toteutuva lainsäädäntö tai äänestysjärjestelmä olisi aivan jotain muuta kuin pitäisi. Tästäkin syystä vierastan liian monimutkaisia järjestelmiä niinkin demokratian kannalta keskeisessä toimituksessa kuin valtiollisissa vaaleissa.
+*[Allekirjoittaneen käytännön kokemuksen mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa vastuuvirkamiehet ja lainsäätäjät ymmärtävät mitä ovat tekemässä. Muuten lopputuloksessa ei ole kehumista, kuten joissakin muissa Effin toiminta-alaan liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa on nähty. Jos esimerkiksi äänestysjärjestelmän toimintaperiaatteiden ymmärtäminen vaatisi tutkintoa kryptografiasta, olisi hyvin mahdollista, että toteutuva lainsäädäntö tai äänestysjärjestelmä olisi aivan jotain muuta kuin pitäisi. Tästäkin syystä vierastan liian monimutkaisia järjestelmiä niinkin demokratian kannalta keskeisessä toimituksessa kuin valtiollisissa vaaleissa.*
-Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40]. Myöskään oikeusministeriön aikaisemmin (ks. kohta ["Suomalainen järjestelmä on täydellinen"][10]) mainitut kommentit "täydellisesti tietomurroilta suojatusta" ([HE 14/2006 vp][18]) vaalitietojärjestelmästä eivät ole omiaan herättämään luottamusta (on mahdollista tehdä hyvin turvallisia järjestelmiä, mutta tietoturvassa on käytännössä mahdotonta päästä täydellisyyteen).]
+*Mitä tulee nykyisen vaalilain valmisteluun, niin verrattuna siihen, miten esimerkiksi tietoliikennejärjestelmien standardeja luodaan standardiorganisaatioiden laajoilla kuulemismenettelyillä, sähköisen äänestyksen valmistelu on Suomessa ollut hyvin suljettua. Kuvaavaa on, että esimerkiksi äskettäisessä sähköistä äänestystä koskevassa vaalilain uudistuksessa oikeusministeriö ei edes katsonut tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tekniikan asiantuntijoilta ([2006:3 Sähköinen äänestys][39], ks. lausuntopyyntökirje). Effi antoi pyytämättä [lausuntonsa][31], jonka ministeriö jätti oleellisilta osiltaan [huomioon ottamatta][40]. Myöskään oikeusministeriön aikaisemmin (ks. kohta ["Suomalainen järjestelmä on täydellinen"][10]) mainitut kommentit "täydellisesti tietomurroilta suojatusta" ([HE 14/2006 vp][18]) vaalitietojärjestelmästä eivät ole omiaan herättämään luottamusta (on mahdollista tehdä hyvin turvallisia järjestelmiä, mutta tietoturvassa on käytännössä mahdotonta päästä täydellisyyteen).]*
### "Tekniikan kehitystä ei saa estää"
* [The Electoral Commission: May 2007 Pilot Schemes][44] - brittien kokemuksia
* [Raportti Viron nettiäänestyskokeilusta][23]
* [Antti Vähä-Sipilän blogissa][46] on 23.-28.1.2008 käsitelty aihetta laajalti
+* [Suunniteltuun vaalitietojärjestelmään liittyviä teknisiä dokumentteja][38]
+
[1]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-08-21.html
[52]: http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/sahkoisen-kuulemisen-kehittaminen-080610.html
[53]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-19.html
[54]: http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-06-24.html
+ [55]: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/05/28/Hollanti+kielt%E4%E4+s%E4hk%F6iset+%E4%E4nestykset/200814428/66?rss=6
projects / .git / blobdiff