**FIXME** pitäisikö eksplisiittisesti mainita puitepäätöksen mahdollistamat varaumalausumat? -Pitäisi.
Effi näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä
-sekä perusteluissa useita vakavia ongelmia, erityisesti
+sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, erityisesti
sananvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille
alttiita muotoiluja. Ehdotukset menevät monessa kohdin
paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset
rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
+Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
+erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
+kovaakin arvostelua, eikä ihmisiä tarvitse suojella
+lähetystyöltä sen ankarammin kuin kaupalliselta
+mainonnaltakaan.
-Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysvaatimuksen
-perusteella myös vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-ottaminen mukaan koventamisperusteeseen edellyttäisi
-näyttöä sekä tosiasiallisista vakavista ongelmista että
-ehdotetun lainsäädännön vaikutuksesta niihin, eikä
-sellaista ole esitetty.
Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
hyvin perusteellisesti.
-Erityisesti se saattaisi johtaa siihen, että vaikuttimia
-arvioitaisiin vain syytetyn julkaistujen mielipiteiden
+Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
+arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
mielipiteenilmaisusta eikä itse teon vaikuttimista.
+Tästä seuraa myös, että kyseessä olisi sananvapauden
+rajoitus, jota pitäisi arvioida ihmisoikeussopimuksen
+välttämättömyysperiaatteen valossa.
+
+
Mietinnössä ongelmallisina mainitut tapaukset,
joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
-*"4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen
-tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tai
-tämän omaisuuteen tai omaiseen tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja"*
-
-Tätä laajempaan mielipiteenvapauden rajoittamiseen ei
-ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen valossa
-ole perusteita.
+*"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
Muistiossa esitetään koventamisperusteen käyttöä myös
mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
"Yleisön saataville asettaminen" kattaa muualla rikoslaissa
ja tekijänoikeuslaissa vakiintuneen tulkinnan mukaan kaikenlaisen
-myymisen, lainaamisen, maahantuonnin jne, mutta ei epäsuoria
-viittauksia kuten linkitystä Internetissä.
+myymisen, lainaamisen, maahantuonnin jne.
Siten ehdotettu muotoilu kriminalisoisi puheenaolevan aineiston
myynnin kirjakaupoissa, lainaamisen kirjastoissa ym.
Esimerkiksi toisen maailmansodan historiaa tutkiva tiedemies ei
mahdoton, tieteellisen toisinajattelun ja
uudet läpimurrot estävä kriteeri.
+**FIXME** jotain koherenttia linkityksestä
+
Toiseksi, jos kriteeriksi asetetaan itse
materiaalin sisältö käyttötavasta riippumatta, se
tarkoittaisi, että tiettyä aineistoa joko
(vrt. työryhmänkin mainitsema EIT:n
päätös *Jersild vs. Tanska*).
-Yleisön saataville asettamisen kielto olisi myös
+Yleisön saataville asettamisen kielto riippumatta
+tarkoituksesta tai kontekstista olisi myös
voimakas periaatteellinen kannanotto vapaata
mielipiteenmuodostusta vastaan.
Neuvostojen puitepäätöksessäkin johdonmukaisesti
viitataan tekotapaan olennaisena tunnusmerkkinä.
-**FIXME** jotain tästä: Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan muotoilu "making available" ...
+Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
+selitysmuistiossakin todetaan, että
+*"The act of distributing or making available is only criminal if the
+intent is also directed to the racist and xenophobic character of the
+material."*
+Materiaalin luonne sinänsä ei siis riittäisi rikoksen tunnusmerkistöksi,
+ellei tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus.
Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen
mukaisesti tässäkään ei pitäisi laajentaa
rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.
-Hyvästä tarkoituksesta huolimatta vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-lisääminen kansanryhmän määritelmään ei ole perusteltua.
-Sananvapauden rajoituksiin riittävän pahoista ongelmista Suomessa
-ei ole näyttöä. Vammaisia ei uhkailla ryhmään kuulumisen vuoksi;
-jos vammaisuuden perusteella pilkkaaminen halutaan kieltää, sen
-voisi perustellummin lisätä esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön.
-Sukupuolisen suuntautumisen osalta taas ehdotettu muotoilu tarkoittaisi
-varsin rajua puuttumista uskonnonvapauteen, kun ilmeisesti Raamatustakin
-pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat (kuten 3 Moos 18:22).
-Toisaalta maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, että
-seksuaalivähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia sananvapauden
-rajoitusten väärinkäytölle, niiden alkuperäisestä tarkoituksesta huolimatta
-(esim. Kanadan Little Sisters -kirjakaupan tapaus).
+Vammaisten määritteleminen kansanryhmäksi on myös ongelmallista.
+Vammaiset eivät halua tulla määritellyksi ensisijaisesti vammojensa
+tai vammaisuutensa kautta, eivätkä tulla luokitelluksi "kansanryhmäksi".
+Monet eivät ylimalkaan pidä koko "vammaisen" käsitteestä,
+vaan katsovat sen alentavaksi. Koko termin käyttö laissa
+*ihmisryhmästä*, ihmisiä kategorisoivana terminä
+nyt ehdotetun lakitekstin tapaan nimenomaan on alentavaa
+ja todennäköisesti jopa omiaan lisäämään syrjintää ja
+viharikoksiakin luomalla näille sopivan kohderyhmän - joka
+oikeasti on täysin keinotekoinen ryhmä, ihmisten erot
+"vammaisten" joukossa kun ovat yhtä suuria kuin
+ihmisten joukossa yleensä.
+Siten vammaisia ei pitäisi ensisijaisesti suojella ryhmänä,
+vaan vaatia ihmisten erilaisuuden ja erilaisten
+vammojenkin huomioonottamista yksilöllisesti.
+Lainsäädännössä ne voisi huomioida kunnianloukkauksen tai laittoman
+uhkauksen tunnusmerkistöä tai koventamisperusteita
+säätämällä, mutta tähän pykälään vammaisuus sopii huonosti.
+
+Sukupuolisen suuntautumisen osalta suojelu ryhmänä on perusteltua,
+mutta samalla se osoittaa tunnusmerkistön sitomisen materiaaliin
+käyttötavasta ja tarkoituksesta riippumatta absurdiksi, kun ilmeisesti
+Raamatustakin pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat
+(kuten 3 Moos 18:22).
Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen,
ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän
-taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen
-levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai
-muulla vastaavalla tavalla,
+taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen
+suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen
+ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja
+tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.*
*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
joka kohdistuu **tosiasiallisesti** rodun, ihonvärin,
syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
+tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
Tämä kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut
kansanryhmän määrittelyssä.
yllyttämisen pitäisi olla jollakin tavoin poikkeuksellista,
"muulla tavoin" on liian epämääräinen.
+
**FIXME** tähän ehdotus paremmasta muotoilusta
##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (RiL 17 luvun 1a§)
jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
muutoksia tähän pykälään.
-Effin mielestä tähän pykälään ei tulisi tehdä
+Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
työryhmän ehdottamaa muutosta.
##### Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa (Laki Tietoyht palv tarj 4. luku 15§)
-Ehdotettu sanamuoto lähtee taas siitä, että tietty *tieto* olisi
+Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä.
+
+Toimivaltainen tuomioistuin näissä asioissa on Internet-palveluntarjoajan kotipaikan tuomioistuin tai Helsingin käräjäoikeus. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että tuomioistuin hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu (yksi aiheellinen keskeyttämispyyntö kahdessa vuodessa), niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
+
+Ehdotettu sanamuoto lähtee jälleen siitä oletuksesta, että tietty *tieto* olisi
itsessään lainvastaista, riippumatta siitä mitä sillä tehdään,
millaisessa kontekstissa se esitetään,
ja jopa onko se julkisesti jakelussa vai esimerkiksi tutkijan yksityisessä
tieto "ilmeisesti" lainvastaiseksi on kohtuuton, kun puhutaan
tuomioistuimillekin vaikeista rajankäynneistä.
-Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan viestintään ilman että Internet-operaattoreille tarvitsee siirtää nykyään syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että oikeus hyväksyi sen. Kun nykyisiäkään oikeusturvakeinoja ei ilmeisesti tarvita, niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädänöllä.
-
-(Viite yllä olevaan: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html> )
-
-
-
-Ongelmallisinta tässä ehdotuksessa on se, että mitään
+Mitään
sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan
kannattaisi "varmuuden vuoksi" poistaa kaikki mistä joku
-vain keksii valittaa - eikä tällaisen tosiasiallisen
-sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella
+vain keksii valittaa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "chilling effect":
+epätäsmällinen lainsäädäntö johtaa tarkoitettua merkittävämpään sananvapauden
+rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
+sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella ei
olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan
edellyttämää oikeussuojakeinoa.
Tämä johtaisi mahdollisuuteen sabotoida
epäsuorasti, kiertäen Euroopan ihmisoikeussopimuksen
10 artiklan kohtaa "... viranomaisen siihen puuttumatta ..."
painostamalla palveluntarjoajia puuttumaan viranomaisen
-asemesta, tavalla joka selvästi ylittää saman sopimuksen
+asemesta, tavalla, joka selvästi ylittää saman sopimuksen
artiklassa 17 säädetyn oikeuksien väärinkäytön kiellon.
-Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta parasta olisi
-sen sijaan kieltää palveluntarjoajia poistamasta tietoa
-ilman selviä kriteereitä: tuomioistuimen määräystä, saman
-lain 22§:n tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
-etukäteen julkaistuja ja valituskelpoisia sääntöjään.
+Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta palveluntarjoajia
+tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa
+ilman
+tuomioistuimen määräystä,
+lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 22§:n tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
+etukäteen julkaistuja sääntöjään.
**FIXME** tämän muotoilu kaipaa hiomista
projects / .git / blobdiff