#### Johdanto
-Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa Euroopan neuvoston
+Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston
tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5
sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä
neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia.
-**FIXME** pitäisikö eksplisiittisesti mainita puitepäätöksen mahdollistamat varaumalausumat?
+**FIXME** pitäisikö eksplisiittisesti mainita puitepäätöksen mahdollistamat varaumalausumat? -Pitäisi.
-Effi kuitenkin näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä
-sekä perusteluissa useita vakavia ongelmia, erityisesti
+Effi näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä
+sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, erityisesti
sananvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille
alttiita muotoiluja. Ehdotukset menevät monessa kohdin
paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää,
että sananvapauden rajoitusten on oltava *välttämättömiä*.
Siten ne pitäisi aina säätää mahdollisimman suppeiksi,
-eikä laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät kun
+eikä laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun
mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista
Suomessa ei ole.
sallia vapaasti muodostaa mielipidettään.
Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan,
aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia
-sinänsä kuin taudinaiheuttajaa, jolta ihmiset ovat
-kykenemättömiä suojautumaan.
+sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat
+kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten
+pitäisi hallintoalamaisia suojella.
Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä
yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista
aivan liian laajalle ulottuvana: se rajoittaisi
kohtuuttomasti niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin
-toimintaa ja tekisi rasismia käsittelevän
+toimintaa ja tekisi rasismia ja xenofobiaa käsittelevän
tieteellisen tutkimuksen lähes mahdottomaksi.
Toinen erittäin ongelmallinen kohta on ehdotus tietoyhteiskunnan
Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
-sellaisinaan on jo niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
+sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
+Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
+erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
+kovaakin arvostelua, eikä ihmisiä tarvitse suojella
+lähetystyöltä sen ankarammin kuin kaupalliselta
+mainonnaltakaan.
-Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysvaatimuksen
-perusteella myös vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-ottaminen mukaan koventamisperusteeseen edellyttäisi
-näyttöä tosiasiallisista vakavista ongelmista, eikä
-sellaista ole esitetty.
Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
-on myös varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
+on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
hyvin perusteellisesti.
-Erityisesti se saattaisi johtaa siihen, että vaikuttimia
-arvioitaisiin vain syytetyn julkaistujen mielipiteiden
+Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
+arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
mielipiteenilmaisusta eikä itse teon vaikuttimista.
+Tästä seuraa myös, että kyseessä olisi sananvapauden
+rajoitus, jota pitäisi arvioida ihmisoikeussopimuksen
+välttämättömyysperiaatteen valossa.
+
+
Mietinnössä ongelmallisina mainitut tapaukset,
joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
-*"4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen
-tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tai
-tämän omaisuuteen tai omaiseen tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja"*
-
-Tätä laajempaan mielipiteenvapauden rajoittamiseen ei
-ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen mukaan
-ole perusteita.
+*"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
Muistiossa esitetään koventamisperusteen käyttöä myös
mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
"Yleisön saataville asettaminen" kattaa muualla rikoslaissa
ja tekijänoikeuslaissa vakiintuneen tulkinnan mukaan kaikenlaisen
-myymisen, lainaamisen, maahantuonnin jne, ja siten ehdotettu
-muotoilu kriminalisoisi puheenaolevan aineiston myynnin
-kirjakaupoissa, lainaamisen kirjastoissa ym.
+myymisen, lainaamisen, maahantuonnin jne.
+Siten ehdotettu muotoilu kriminalisoisi puheenaolevan aineiston
+myynnin kirjakaupoissa, lainaamisen kirjastoissa ym.
Esimerkiksi toisen maailmansodan historiaa tutkiva tiedemies ei
ilmeisesti voisi laillisesti hankkia Hitlerin kirjoituksia.
mahdoton, tieteellisen toisinajattelun ja
uudet läpimurrot estävä kriteeri.
+**FIXME** jotain koherenttia linkityksestä
+
Toiseksi, jos kriteeriksi asetetaan itse
materiaalin sisältö käyttötavasta riippumatta, se
tarkoittaisi, että tiettyä aineistoa joko
saa käyttää miten tahansa tai ei lainkaan:
tieteellinen tutkimus asettaisiin samalle
-viivalle palopuheiden kanssa, eikä
-rasistisesta puheesta raportointia voisi
+viivalle palopuheiden kanssa, raamatunlauseiden
+käyttöä väkivaltaan yllyttämiseen ei voisi
+kieltää sensuroimatta niitä kokonaan,
+eikä rasistisesta puheesta raportointia voisi
erottaa sen alkuperäisestä esittämisestä
(vrt. työryhmänkin mainitsema EIT:n
päätös *Jersild vs. Tanska*).
-Yleisön saataville asettamisen kielto olisi myös
+Yleisön saataville asettamisen kielto riippumatta
+tarkoituksesta tai kontekstista olisi myös
voimakas periaatteellinen kannanotto vapaata
mielipiteenmuodostusta vastaan.
Neuvostojen puitepäätöksessäkin johdonmukaisesti
viitataan tekotapaan olennaisena tunnusmerkkinä.
+Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
+selitysmuistiossakin todetaan, että
+*"The act of distributing or making available is only criminal if the
+intent is also directed to the racist and xenophobic character of the
+material."*
+Materiaalin luonne sinänsä ei siis riittäisi rikoksen tunnusmerkistöksi,
+ellei tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus.
+
Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen
mukaisesti tässäkään ei pitäisi laajentaa
kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita
epäsuorasti laajentaa uskonnon merkitystä siinä
ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla,
joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen:
-jos toisen uskonnon jumalaa tai profeettaa ei saa kutsua epäjumalaksi,
+jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi,
koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta?
Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010
(jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon)
rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.
-Hyvästä tarkoituksesta huolimatta vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-lisääminen kansanryhmän määritelmään ei ole perusteltua.
-Sananvapauden rajoituksiin riittävän pahoista ongelmista Suomessa
-ei ole näyttöä. Vammaisia ei uhkailla ryhmään kuulumisen vuoksi;
-jos vammaisuuden perusteella pilkkaaminen halutaan kieltää, sen
-voisi paremmin lisätä esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön.
-Sukupuolisen suuntautumisen osalta taas ehdotettu muotoilu tarkoittaisi
-varsin rajua puuttumista uskonnonvapauteen, kun ilmeisesti Raamatustakin
-pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat (3 Moos 18:22 ym).
-Toisaalta maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, että
-yritykset seksuaalivähemmistöjen suojeluun sananvapautta
-rajoittamalla ovatkin kääntyneet näitä vastaan
-(esim. Kanadan Little Sisters -kirjakaupan tapaus):
-vähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia sananvapauden
-rajoitusten väärikäytösten edessä.
+Vammaisten määritteleminen kansanryhmäksi on myös ongelmallista.
+Vammaiset eivät halua tulla määritellyksi ensisijaisesti vammojensa
+tai vammaisuutensa kautta, eivätkä tulla luokitelluksi "kansanryhmäksi".
+Monet eivät ylimalkaan pidä koko "vammaisen" käsitteestä,
+vaan katsovat sen alentavaksi. Koko termin käyttö laissa
+*ihmisryhmästä*, ihmisiä kategorisoivana terminä
+nyt ehdotetun lakitekstin tapaan nimenomaan on alentavaa
+ja todennäköisesti jopa omiaan lisäämään syrjintää ja
+viharikoksiakin luomalla näille sopivan kohderyhmän - joka
+oikeasti on täysin keinotekoinen ryhmä, ihmisten erot
+"vammaisten" joukossa kun ovat yhtä suuria kuin
+ihmisten joukossa yleensä.
+Siten vammaisia ei pitäisi ensisijaisesti suojella ryhmänä,
+vaan vaatia ihmisten erilaisuuden ja erilaisten
+vammojenkin huomioonottamista yksilöllisesti.
+Lainsäädännössä ne voisi huomioida kunnianloukkauksen tai laittoman
+uhkauksen tunnusmerkistöä tai koventamisperusteita
+säätämällä, mutta tähän pykälään vammaisuus sopii huonosti.
+
+Sukupuolisen suuntautumisen osalta suojelu ryhmänä on perusteltua,
+mutta samalla se osoittaa tunnusmerkistön sitomisen materiaaliin
+käyttötavasta ja tarkoituksesta riippumatta absurdiksi, kun ilmeisesti
+Raamatustakin pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat
+(kuten 3 Moos 18:22).
Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen,
ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän
jäsentä kohtaan, ..."*.
-Parasta olisi kuitenkin
-muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että
-kriminalisoidaan haitallinen teko
-sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti
-pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan
-materiaalin kautta, esimerkiksi
+Parasta olisi kuitenkin muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että
+kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti
+pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
puitepäätöksen muotoilua seuraten:
*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän
-taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen
-levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai
-muulla vastaavalla tavalla,
+taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen
+suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen
+ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja
+tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.*
*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
joka kohdistuu **tosiasiallisesti** rodun, ihonvärin,
syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
+tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
Tämä kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut
kansanryhmän määrittelyssä.
yllyttämisen pitäisi olla jollakin tavoin poikkeuksellista,
"muulla tavoin" on liian epämääräinen.
+
**FIXME** tähän ehdotus paremmasta muotoilusta
##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (RiL 17 luvun 1a§)
edellämainitun kaltaiset omituisuudet poissulkevalla tavalla,
järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
-joka jo itsessään on sananvapauden rajoitus, vaatisi poikkeuksellisia
-perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy.
+joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
+poikkeuksellisia perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy.
Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
muutoksia tähän pykälään.
-Effin mielestä tähän pykälään ei tulisi tehdä
+Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
työryhmän ehdottamaa muutosta.
##### Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa (Laki Tietoyht palv tarj 4. luku 15§)
-Ehdotettu sanamuoto lähtee taas siitä, että tietty *tieto* olisi
+Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä.
+
+Toimivaltainen tuomioistuin näissä asioissa on Internet-palveluntarjoajan kotipaikan tuomioistuin tai Helsingin käräjäoikeus. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että tuomioistuin hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu (yksi aiheellinen keskeyttämispyyntö kahdessa vuodessa), niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
+
+Ehdotettu sanamuoto lähtee jälleen siitä oletuksesta, että tietty *tieto* olisi
itsessään lainvastaista, riippumatta siitä mitä sillä tehdään,
-onko se julkisesti jakelussa vai esimerkiksi tutkijan yksityisessä
+millaisessa kontekstissa se esitetään,
+ja jopa onko se julkisesti jakelussa vai esimerkiksi tutkijan yksityisessä
tiedostossa. Tämän lähtökohdan ongelmallisuus on jo tullut esiin.
Toiseksi, vaatimus että palveluntarjoajan pitäisi voida tunnistaa
tieto "ilmeisesti" lainvastaiseksi on kohtuuton, kun puhutaan
tuomioistuimillekin vaikeista rajankäynneistä.
-Ongelmallisinta tässä ehdotuksessa on se, että mitään
+Mitään
sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan
kannattaisi "varmuuden vuoksi" poistaa kaikki mistä joku
-vain keksii valittaa - eikä tällaisen tosiasiallisen
-sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella
+vain keksii valittaa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "chilling effect":
+epätäsmällinen lainsäädäntö johtaa tarkoitettua merkittävämpään sananvapauden
+rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
+sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella ei
olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan
edellyttämää oikeussuojakeinoa.
Tämä johtaisi mahdollisuuteen sabotoida
epäsuorasti, kiertäen Euroopan ihmisoikeussopimuksen
10 artiklan kohtaa "... viranomaisen siihen puuttumatta ..."
painostamalla palveluntarjoajia puuttumaan viranomaisen
-asemesta, tavalla joka selvästi ylittää saman sopimuksen
+asemesta, tavalla, joka selvästi ylittää saman sopimuksen
artiklassa 17 säädetyn oikeuksien väärinkäytön kiellon.
-Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta parasta olisi
-sen sijaan kieltää palveluntarjoajia poistamasta tietoa
-ilman selviä kriteereitä: tuomioistuimen määräystä, saman
-lain 22§:n tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
-etukäteen julkaistuja ja valituskelpoisia sääntöjään.
+Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta palveluntarjoajia
+tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa
+ilman
+tuomioistuimen määräystä,
+lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 22§:n tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
+etukäteen julkaistuja sääntöjään.
**FIXME** tämän muotoilu kaipaa hiomista
projects / .git / blobdiff