(no commit message)
[.git] / rasistiset_rikokset_-lausunto.mdwn
index 22d819b..86e3ca1 100644 (file)
@@ -85,36 +85,37 @@ joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen 
 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
 neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
+Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
+erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
+kovaakin arvostelua, eikä ihmisiä tarvitse suojella
+lähetystyöltä sen ankarammin kuin kaupalliselta
+mainonnaltakaan.
 
-Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysvaatimuksen
-perusteella myös vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-ottaminen mukaan koventamisperusteeseen edellyttäisi
-näyttöä sekä tosiasiallisista vakavista ongelmista että
-ehdotetun lainsäädännön vaikutuksesta niihin, eikä
-sellaista ole esitetty.
 
 Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
 edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
 on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
 mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia 
 hyvin perusteellisesti.
-Erityisesti se saattaisi johtaa siihen, että vaikuttimia
-arvioitaisiin vain syytetyn julkaistujen mielipiteiden
+Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
+arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
 pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
 mielipiteenilmaisusta eikä itse teon vaikuttimista.
+Tästä seuraa myös, että kyseessä olisi sananvapauden
+rajoitus, jota pitäisi arvioida ihmisoikeussopimuksen
+välttämättömyysperiaatteen valossa.
+
+
 
 Mietinnössä ongelmallisina mainitut tapaukset,
 joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
 onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
 korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
 
-*"4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen 
-tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tai
-tämän omaisuuteen tai omaiseen tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja"*
-
-Tätä laajempaan mielipiteenvapauden rajoittamiseen ei
-ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen valossa
-ole perusteita.
+*"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai 
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa, 
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
 
 Muistiossa esitetään koventamisperusteen käyttöä myös
 mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
@@ -143,14 +144,7 @@ rajaaminen "yleisesti hyväksyttävään" olisi
 mahdoton, tieteellisen toisinajattelun ja
 uudet läpimurrot estävä kriteeri.
 
-Toisaalta on epäselvää kattaisiko "yleisön saataville
-asettaminen" linkittämistä lainkaan. Asiasta ei ole
-juurikaan oikeuskäytäntöä, tekijänoikeuslain esitöissä
-eritellään erilaisia linkkityyppejä mutta kaiken
-kaikkiaan asia on vielä avoin.
-Siten parempi ratkaisu olisi katsoa laajamittainen
-yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
-avunannoksi levittämiseen.
+**FIXME** jotain koherenttia linkityksestä
 
 Toiseksi, jos kriteeriksi asetetaan itse
 materiaalin sisältö käyttötavasta riippumatta, se
@@ -172,7 +166,13 @@ mielipiteenmuodostusta vastaan.
 Neuvostojen puitepäätöksessäkin johdonmukaisesti
 viitataan tekotapaan olennaisena tunnusmerkkinä.
 
-**FIXME** jotain tästä: Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan muotoilu "making available" ...
+Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
+selitysmuistiossakin todetaan, että
+*"The act of distributing or making available is only criminal if the
+intent is also directed to the racist and xenophobic character of the
+material."* 
+Materiaalin luonne sinänsä ei siis riittäisi rikoksen tunnusmerkistöksi,
+ellei tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus.
 
 Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen
 mukaisesti tässäkään ei pitäisi laajentaa
@@ -194,19 +194,30 @@ käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
 rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen 
 alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.
 
-Hyvästä tarkoituksesta huolimatta vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen 
-lisääminen kansanryhmän määritelmään ei ole perusteltua.
-Sananvapauden rajoituksiin riittävän pahoista ongelmista Suomessa
-ei ole näyttöä. Vammaisia ei uhkailla ryhmään kuulumisen vuoksi;
-jos vammaisuuden perusteella pilkkaaminen halutaan kieltää, sen
-voisi perustellummin lisätä esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön.
-Sukupuolisen suuntautumisen osalta taas ehdotettu muotoilu tarkoittaisi
-varsin rajua puuttumista uskonnonvapauteen, kun ilmeisesti Raamatustakin
-pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat (kuten 3 Moos 18:22).
-Toisaalta maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, että
-seksuaalivähemmistöt ovat  erityisen haavoittuvia sananvapauden
-rajoitusten väärinkäytölle, niiden alkuperäisestä tarkoituksesta huolimatta
-(esim. Kanadan Little Sisters -kirjakaupan tapaus).
+Vammaisten määritteleminen kansanryhmäksi on myös ongelmallista.
+Vammaiset eivät halua tulla määritellyksi ensisijaisesti vammojensa
+tai vammaisuutensa kautta, eivätkä tulla luokitelluksi "kansanryhmäksi".
+Monet eivät ylimalkaan pidä koko "vammaisen" käsitteestä,
+vaan katsovat sen alentavaksi. Koko termin käyttö laissa
+*ihmisryhmästä*, ihmisiä kategorisoivana terminä
+nyt ehdotetun lakitekstin tapaan nimenomaan on alentavaa
+ja todennäköisesti jopa omiaan lisäämään syrjintää ja
+viharikoksiakin luomalla näille sopivan kohderyhmän - joka
+oikeasti on täysin keinotekoinen ryhmä, ihmisten erot
+"vammaisten" joukossa kun ovat yhtä suuria kuin
+ihmisten joukossa yleensä.
+Siten vammaisia ei pitäisi ensisijaisesti suojella ryhmänä,
+vaan vaatia ihmisten erilaisuuden ja erilaisten
+vammojenkin huomioonottamista yksilöllisesti.
+Lainsäädännössä ne voisi huomioida kunnianloukkauksen tai laittoman
+uhkauksen tunnusmerkistöä tai koventamisperusteita
+säätämällä, mutta tähän pykälään vammaisuus sopii huonosti.
+
+Sukupuolisen suuntautumisen osalta suojelu ryhmänä on perusteltua,
+mutta samalla se osoittaa tunnusmerkistön sitomisen materiaaliin
+käyttötavasta ja tarkoituksesta riippumatta absurdiksi, kun ilmeisesti 
+Raamatustakin pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat 
+(kuten 3 Moos 18:22).
 
 Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen, 
 ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa. 
@@ -222,10 +233,10 @@ puitepäätöksen muotoilua seuraten:
 
 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, 
 joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän 
-taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen
-levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai
-muulla vastaavalla tavalla,
+taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen
+suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen 
+ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja 
+tai muulla vastaavalla tavalla,
 on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
 sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.*
 
@@ -241,7 +252,7 @@ listan eteen sanan "tosiasiallisesti":
 *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan, 
 joka kohdistuu **tosiasiallisesti** rodun, ihonvärin, 
 syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
+tai sukupuolisen suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
 
 Tämä kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut
 kansanryhmän määrittelyssä.
@@ -290,7 +301,9 @@ työryhmän ehdottamaa muutosta.
 
 ##### Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa (Laki Tietoyht palv tarj 4. luku 15§)
 
-Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että oikeus hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu, niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
+Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä.
+
+Toimivaltainen tuomioistuin näissä asioissa on Internet-palveluntarjoajan kotipaikan tuomioistuin tai Helsingin käräjäoikeus. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että tuomioistuin hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu (yksi aiheellinen keskeyttämispyyntö kahdessa vuodessa), niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
 
 Ehdotettu sanamuoto lähtee jälleen siitä oletuksesta, että tietty *tieto* olisi
 itsessään lainvastaista, riippumatta siitä mitä sillä tehdään,
@@ -307,7 +320,7 @@ sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan
 kannattaisi "varmuuden vuoksi" poistaa kaikki mistä joku
 vain keksii valittaa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "chilling effect":
 epätäsmällinen lainsäädäntö johtaa tarkoitettua merkittävämpään sananvapauden
-rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan "varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
+rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
 sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella ei
 olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan
 edellyttämää oikeussuojakeinoa.
@@ -326,7 +339,7 @@ tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa
 ilman
 tuomioistuimen määräystä,
 lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 22§:n tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
-etukäteen julkaistuja ja valituskelpoisia sääntöjään.
+etukäteen julkaistuja sääntöjään.
 
 **FIXME** tämän muotoilu kaipaa hiomista