hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5
sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä
neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia.
-
-**FIXME** pitäisikö eksplisiittisesti mainita puitepäätöksen mahdollistamat varaumalausumat? -Pitäisi.
+Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen
+lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin
+rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen
+lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
Effi näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä
sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, erityisesti
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää,
että sananvapauden rajoitusten on oltava *välttämättömiä*.
Siten ne pitäisi aina säätää mahdollisimman suppeiksi,
-eikä laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun
-mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista
+eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät,
+kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista
Suomessa ei ole.
Työryhmä on sananvapauden kannalta tärkeitä toimintoja
kiistanalaisimpien, julkinen esittäminen ja puolustelu
(ja tietysti vastustaminenkin).
-Muistion perusongelma on ajatus, että
-jokin materiaali olisi itsessään rikollista tai niin vaarallista,
+Mietinnön yksi perusongelma on ajatus, että jokin materiaali
+voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista,
että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla -
että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi
sallia vapaasti muodostaa mielipidettään.
joka olisi kohtuuttoman raskas siirtäessään näille
poliisin ja tuomioistuinten tehtäviä ja johtaisi
yhteiskunnallista keskustelua rajoittavaan itsesensuuriin.
+Internet-sivustojen ylläpitäjien vastuuta arvioivassa satelliittimuistiossa
+on sama ongelma. Jos tarkoitus on saada laittomat viestit pois verkosta,
+miksei esimerkiksi verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräyksen käyttömahdollisuuksia
+arvioida lainkaan - ellei ajatus nimenomaan ole saada sensuroiduksi
+myös laillisia viestejä ilman valitusoikeutta.
+
+Kaiken kaikkiaan mietinnöstä syntyy vahva vaikutelma, että kyse ei
+olekaan oikeasti rikollisista viesteistä tai väkivallan uhasta, vaan
+niitä käytetään keppihevosena mielipiderajoitusten ajamiseen.
Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa
lainmuutokset rajoittaisivat sananvapautta niin paljon,
rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
-
-Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysvaatimuksen
-perusteella myös vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-ottaminen mukaan koventamisperusteeseen edellyttäisi
-näyttöä sekä tosiasiallisista vakavista ongelmista että
-ehdotetun lainsäädännön vaikutuksesta niihin, eikä
-sellaista ole esitetty.
+Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
+erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
+kovaakin arvostelua.
+Ehdotetusta muotoilusta seuraisi myös, että tekijän
+uskonnonkin pitäisi olla kovennusperuste - mikä
+tarkoittaisi, että esimerkiksi
+sähköisen viestinnän tietosuojarikkomuksesta
+uskonnollisista motiiveista (lähetystyö)
+saisi ankaramman rangaistuksen kuin kaupallisista.
Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
hyvin perusteellisesti.
-Erityisesti se saattaisi johtaa siihen, että vaikuttimia
-arvioitaisiin vain syytetyn julkaistujen mielipiteiden
+Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
+arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
mielipiteenilmaisusta eikä itse teon vaikuttimista.
+Tästä seuraa myös, että kyseessä olisi sananvapauden
+rajoitus, jota pitäisi arvioida ihmisoikeussopimuksen
+välttämättömyysperiaatteen valossa.
Mietinnössä ongelmallisina mainitut tapaukset,
joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
-*"4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen
-tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tai
-tämän omaisuuteen tai omaiseen tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja"*
-
-Tätä laajempaan mielipiteenvapauden rajoittamiseen ei
-ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen valossa
-ole perusteita.
+*"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
Muistiossa esitetään koventamisperusteen käyttöä myös
mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
mahdoton, tieteellisen toisinajattelun ja
uudet läpimurrot estävä kriteeri.
-Toisaalta on epäselvää kattaisiko "yleisön saataville
-asettaminen" linkittämistä lainkaan. Asiasta ei ole
-juurikaan oikeuskäytäntöä, tekijänoikeuslain esitöissä
-eritellään erilaisia linkkityyppejä mutta kaiken
-kaikkiaan asia on vielä avoin.
-Siten parempi ratkaisu olisi katsoa laajamittainen
-yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
-avunannoksi levittämiseen.
-
Toiseksi, jos kriteeriksi asetetaan itse
materiaalin sisältö käyttötavasta riippumatta, se
tarkoittaisi, että tiettyä aineistoa joko
voimakas periaatteellinen kannanotto vapaata
mielipiteenmuodostusta vastaan.
Neuvostojen puitepäätöksessäkin johdonmukaisesti
-viitataan tekotapaan olennaisena tunnusmerkkinä.
-
-**FIXME** jotain tästä: Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan muotoilu "making available" ...
+viitataan tekotapaan olennaisena tunnusmerkkinä, ja
+tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
+selitysmuistiossa todetaan, että
+*"The act of distributing or making available is only criminal if the
+intent is also directed to the racist and xenophobic character of the
+material."*
+Materiaalin luonne sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi,
+ellei tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus.
+
+Mietinnössä tunnutaan myös olettavan, että kaikenlainen linkittäminen
+olisi yleisön saataville asettamista. Tämä on perustavanlaatuinen
+väärinkäsitys Internetin ja hypertekstin luonteesta, josta
+seuraisi muun muassa, että tieteellisiä tutkimuksia ei voisi
+julkaista netissä sensuroimatta lähdeluetteloita ja
+hakukoneita pitäisi alkaa valvoa Kiinan tapaan.
+Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
+voidaan jo nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä
+linkittämisen oikeudellisen merkityksen muuttamiseen
+ole mitään aihetta.
Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen
mukaisesti tässäkään ei pitäisi laajentaa
käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.
-
-Hyvästä tarkoituksesta huolimatta vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-lisääminen kansanryhmän määritelmään ei ole perusteltua.
-Sananvapauden rajoituksiin riittävän pahoista ongelmista Suomessa
-ei ole näyttöä. Vammaisia ei uhkailla ryhmään kuulumisen vuoksi;
-jos vammaisuuden perusteella pilkkaaminen halutaan kieltää, sen
-voisi perustellummin lisätä esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön.
-Sukupuolisen suuntautumisen osalta taas ehdotettu muotoilu tarkoittaisi
-varsin rajua puuttumista uskonnonvapauteen, kun ilmeisesti Raamatustakin
-pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat (kuten 3 Moos 18:22).
-Toisaalta maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, että
-seksuaalivähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia sananvapauden
-rajoitusten väärinkäytölle, niiden alkuperäisestä tarkoituksesta huolimatta
-(esim. Kanadan Little Sisters -kirjakaupan tapaus).
+Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet.
+
+Vammaisten määritteleminen kansanryhmäksi on myös hieman ongelmallista.
+Vammaiset eivät yleensä halua tulla määritellyksi ensisijaisesti
+vammaisuutensa kautta tai tulla luokitelluksi "kansanryhmäksi",
+ihmisten erot vammaisten joukossa kun ovat yhtä suuria kuin
+ihmisten joukossa yleensä. Koko termin "vammainen" käyttö laissa
+ihmisiä kategorisoivana terminä nyt ehdotetun lakitekstin tapaan on
+alentavaa ja saattaa jopa lisätä syrjintää ja
+viharikoksiakin luomalla näille sopivan kohderyhmän.
+Siten olisi parempi vaatia ihmisten erilaisuuden ja erilaisten
+vammojen huomioonottamista yksilöllisesti,
+esimerkiksi kunnianloukkauksen tai laittoman
+uhkauksen tunnusmerkistöä tai koventamisperusteita
+säätämällä kuin tekemällä vammaisista
+keinotekoista kansanryhmää.
+
+Sukupuolisen suuntautumisen osalta suojelua kansanryhmänä voidaan pitää
+perusteltuna, mutta samalla se osoittaa tunnusmerkistön sitomisen materiaaliin
+käyttötavasta ja tarkoituksesta riippumatta absurdiksi, kun ilmeisesti
+Raamatustakin pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat
+(kuten 3 Moos 18:22).
Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen,
ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
-Asiaa voisi yrittää korjata esimerkiksi rajauksella
+Asiaa voisi yrittää korjata esimerkiksi puitepäätöksessä
+johdonmukaisesti käytetyllä rajauksella
*"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään
väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän
jäsentä kohtaan, ..."*.
Parasta olisi kuitenkin muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että
kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti
pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
-puitepäätöksen muotoilua seuraten:
+jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
-joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän
-taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen
-levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja tai
-muulla vastaavalla tavalla,
+joka kohdistuu **tosiasiallisesti** rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän
+taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen
+suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen
+ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja
+tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
-sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.*
-
-*Momentissa 1 'uskonnon' tarkoitetaan viittaavan menettelyyn,
-jossa uskontoa käytetään tekosyynä tällaisten tekojen kohdistamiseen rodun,
-ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan
-määriteltyyn ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen."*
+sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
-Vaihtoehtoisesti uskonnon voisi jättää lakitekstistä kokonaan
-pois ja lisätä tekosyiden kierron estämiseksi
-listan eteen sanan "tosiasiallisesti":
-
-*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
-joka kohdistuu **tosiasiallisesti** rodun, ihonvärin,
-syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään ..."*
-
-Tämä kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut
+Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut
kansanryhmän määrittelyssä.
##### Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (ehdotettu uusi RiL 11 luvun 10a§)
-Uusia rikosnimikkeitä ei pitäisi lisätä ilman hyviä syitä, eikä tämän
-tarpeellisuutta työryhmän muistiossa vakuuttavasti perustella.
+Törkeän tekomuodon luomista ei muistiossa vakuuttavasti perustella,
+vaikka senkin pitäisi ihmisoikeussopimuksen mukaan olla
+*välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa*.
-Sinänsä törkeän tekomuodon luominen ei muuten olisi erityisen
-ongelmallista, se voisi olla hyödyllistäkin,
-mutta ehdotettu muotoilu on kohtuuttoman
-väljä: etenkin kohta 2) olisi paremmin
-paikallaan teon perusmuodon tunnusmerkistössä.
-Ehdotettuun rangaistusasteikkoon nähden väkivaltaan
-yllyttämisen pitäisi olla jollakin tavoin poikkeuksellista,
-"muulla tavoin" on liian epämääräinen.
+Ehdotettu muotoilu on lisäksi kohtuuttoman epämääräinen,
+etenkin kohta 2): millainen väkivallalla *uhkailu*
+edellyttäisi näinkin paljon ankarampaa rangaistusta
+kuin toteutunut pahoinpitely?
-
-**FIXME** tähän ehdotus paremmasta muotoilusta
+Jos törkeä tekomuoto katsotaan tarpeelliseksi, sen kriteeriksi
+tulisi ottaa uhatun väkivallan *toteutuminen* - törkeästäkin
+puheesta neljän vuoden rangaistus on suhteeton, ellei siitä
+aiheudu mitään konkreettista haittaa.
##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (RiL 17 luvun 1a§)
##### Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa (Laki Tietoyht palv tarj 4. luku 15§)
-Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että oikeus hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu, niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
+Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä.
+
+Toimivaltainen tuomioistuin näissä asioissa on Internet-palveluntarjoajan kotipaikan tuomioistuin tai Helsingin käräjäoikeus. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että tuomioistuin hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu (yksi aiheellinen keskeyttämispyyntö kahdessa vuodessa), niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
Ehdotettu sanamuoto lähtee jälleen siitä oletuksesta, että tietty *tieto* olisi
itsessään lainvastaista, riippumatta siitä mitä sillä tehdään,
tieto "ilmeisesti" lainvastaiseksi on kohtuuton, kun puhutaan
tuomioistuimillekin vaikeista rajankäynneistä.
-Mitään
-sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan
+Mitään sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan
kannattaisi "varmuuden vuoksi" poistaa kaikki mistä joku
-vain keksii valittaa. Tämä tunnetaan nimellä "chilling effect"
+vain keksii valittaa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "chilling effect":
epätäsmällinen lainsäädäntö johtaa tarkoitettua merkittävämpään sananvapauden
-rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan "varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
+rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella ei
olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan
edellyttämää oikeussuojakeinoa.
-Tämä johtaisi mahdollisuuteen sabotoida
-tehokkaasti poliittista keskustelua.
+Tämä johtaisi mahdollisuuteen sabotoida tehokkaasti poliittista keskustelua.
Kaiken kaikkiaan tämä muotoilu rajoittaisi sananvapautta
epäsuorasti, kiertäen Euroopan ihmisoikeussopimuksen
artiklassa 17 säädetyn oikeuksien väärinkäytön kiellon.
Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta palveluntarjoajia
-tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa
-ilman selvää tuomioistuimen määräystä, saman
-lain 22§:n tapaista vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
-etukäteen julkaistuja ja valituskelpoisia sääntöjään.
-
-**FIXME** tämän muotoilu kaipaa hiomista
+tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa ilman
+tuomioistuimen määräystä,
+lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 22§:n tapaista
+vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
+etukäteen julkaistuja sääntöjään.
##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
-Vaikuttimen asemesta parempi olisi käyttää kriteerinä
-teon kohdistumista rodun, ihonvärin,
-syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän
-mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän
-jäseneen jäsenyyden takia.
+Toiseksi, vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
+sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
+koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
+
+Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
+lopussa ja 24 luvun 13§:ssä olevat *"silloin, kun
+rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
+olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
+
+*"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
+
+#### Yhteenveto
-**FIXME** täsmennettävä minkä rikosten osalta OK
<hr>
projects / .git / blobdiff