Silti toki haluamme tuoda periaatteellisetkin näkökohdat esiin -
niihinhän koko kannanotto perustuu.
-## alustavia ajatuksia
-
-* cybercrime-sopimuksen lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen voisi olla
-hyväksyttävissä, jos sen sallimat olennaiset varaumat tehdään
-(OM:n työryhmäkin esittää varaumien tekoa)
-
-* EU:n puitepäätös sisältää myös joukon varaumamahdollisuuksia,
-joiden kanssa se olisi toteutettavissa siedettävästi
-
-* ehdotettu lakiteksti on hyvin ongelmallinen sekä periaatteessa että
-käytännössä, eikä em. lisäpöytäkirja sen enempää kuin
-puitepäätöskään moista edellytä - osin ehdotusten voisi jopa katsoa
-olevan niiden kanssa ristiriidassa
-
<hr>
-## Lausuntoteksti(luonnos)
+## Lausuntoteksti(luonnos, **KESKENERÄINEN**)
### Lausunto Oikeusministeriön mietinnöstä 3/2010 Rasistiset rikokset
#### Johdanto
-Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa Euroopan neuvoston
+Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston
tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5
sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä
neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia.
+Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen
+lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin
+rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen
+lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.
-Effi kuitenkin näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä
-sekä perusteluissa useita vakavia ongelmia, erityisesti
+Effi näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä
+sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, erityisesti
sananvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille
alttiita muotoiluja. Ehdotukset menevät monessa kohdin
paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset
edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa
niiden kanssa.
+Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää,
+että sananvapauden rajoitusten on oltava *välttämättömiä*.
+Siten ne pitäisi aina säätää mahdollisimman suppeiksi,
+eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät,
+kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista
+Suomessa ei ole.
+
+Työryhmä on sananvapauden kannalta tärkeitä toimintoja
+luetellessaan unohtanut kaikkein tärkeimmän:
+poliittisen puheen, poliittiseen mielipiteenmuodostukseen
+vaikuttamisen. Sananvapauden ensisijainen tarkoitushan
+demokratiassa on mahdollistaa vapaa mielipiteenmuodostus
+sallimalla kaikkien mielipiteiden, erityisesti kaikkein
+kiistanalaisimpien, julkinen esittäminen ja puolustelu
+(ja tietysti vastustaminenkin).
+
+Mietinnön yksi perusongelma on ajatus, että jokin materiaali
+voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista,
+että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla -
+että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi
+sallia vapaasti muodostaa mielipidettään.
+Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan,
+aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia
+sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat
+kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten
+pitäisi hallintoalamaisia suojella.
+
Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä
yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista
-aivan liian laajalle ulottuvana: sehän rajoittaisi
-rajusti niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin
-toimintaa ja tekisi rasismia käsittelevän
-tieteellisen tutkimuksen mahdottomaksi.
-
-
-
-Yleisemmin ehdotuksen perusongelma on ajatus, että
-ko. materiaali on itsessään rikollista tai niin vaarallista,
-että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla.
-
-
-Joka tapauksessa Effi katsoo, että tarvittavat
-lainmuutokset välttämättä rajoittavat sananvapautta
-siten, että niiden säätäminen edellyttää
-perustuslainsäätämisjärjestystä.
-
+aivan liian laajalle ulottuvana: se rajoittaisi
+kohtuuttomasti niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin
+toimintaa ja tekisi rasismia ja xenofobiaa käsittelevän
+tieteellisen tutkimuksen lähes mahdottomaksi.
+
+Toinen erittäin ongelmallinen kohta on ehdotus tietoyhteiskunnan
+palveluntarjoajan vastuuvapauden rajaamisesta tavalla,
+joka olisi kohtuuttoman raskas siirtäessään näille
+poliisin ja tuomioistuinten tehtäviä ja johtaisi
+yhteiskunnallista keskustelua rajoittavaan itsesensuuriin.
+Internet-sivustojen ylläpitäjien vastuuta arvioivassa satelliittimuistiossa
+on sama ongelma. Jos tarkoitus on saada laittomat viestit pois verkosta,
+miksei esimerkiksi verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräyksen käyttömahdollisuuksia
+arvioida lainkaan - ellei ajatus nimenomaan ole saada sensuroiduksi
+myös laillisia viestejä ilman valitusoikeutta.
+
+Kaiken kaikkiaan mietinnöstä syntyy vahva vaikutelma, että kyse ei
+olekaan oikeasti rikollisista viesteistä tai väkivallan uhasta, vaan
+niitä käytetään keppihevosena mielipiderajoitusten ajamiseen.
+
+Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa
+lainmuutokset rajoittaisivat sananvapautta niin paljon,
+että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.
+
+#### Yksityiskohtaiset arviot lakiehdotuksista
+
+##### Rangaistusten määräytymisestä (RiL 6 luvun 5§)
+
+Vaikuttimen käytölle koventamisperusteena ehdotetussa laajuudessa
+ei ole vakuuttavia perusteita. Erityisesti uskonnon ja
+elämänkatsomuksen ottaminen koventamisperusteisiin
+sellaisinaan on niin vakava uskonnonvapauden rajoitus,
+että sitä ei voida Suomen oloissa mitenkään perustella.
+Tässä pitäisi ehdottomasti rajoittua vain tilanteisiin,
+joissa uskontoa käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
+rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
+alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään
+neuvostojen puitepäätöksen 1 artiklan kohdan 3 mukaisesti.
+Uskonnot ja elämänkatsomukset *aatteina* eivät tarvitse
+erityissuojaa, päinvastoin, niiden pitäisi kestää
+kovaakin arvostelua.
+Ehdotetusta muotoilusta seuraisi myös, että tekijän
+uskonnonkin pitäisi olla kovennusperuste - mikä
+tarkoittaisi, että esimerkiksi
+sähköisen viestinnän tietosuojarikkomuksesta
+uskonnollisista motiiveista (lähetystyö)
+saisi ankaramman rangaistuksen kuin kaupallisista.
+
+Vaikuttimen ottaminen yleiseksi koventamisperusteeksi
+edellyttämättä mitään konkreettista, joka sitoisi sen itse tekoon,
+on yleisestikin varsin ongelmallista ja sen vaikutuksia ja
+mahdollisia soveltamisalueita pitäisi pohtia
+hyvin perusteellisesti.
+Erityisesti vaikuttimia silloin tultaisiin varmasti
+arvioimaan syytetyn julkaistujen mielipiteiden
+pohjalta, ja lisärangaistus tulisi siten tosiasiallisesti
+mielipiteenilmaisusta eikä itse teon vaikuttimista.
+Tästä seuraa myös, että kyseessä olisi sananvapauden
+rajoitus, jota pitäisi arvioida ihmisoikeussopimuksen
+välttämättömyysperiaatteen valossa.
+
+Mietinnössä ongelmallisina mainitut tapaukset,
+joissa nykyinen muotoilu ei toimi koska teko
+onkin kohdistunut omaisuuteen, olisi helppoa
+korjata täsmällisemmällä muotoilulla:
+
+*"4) rikoksen kohdistaminen henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi;"*
+
+Muistiossa esitetään koventamisperusteen käyttöä myös
+mainittuihin ryhmiin kuulumattomien uhrien tapauksessa,
+esimerkiksi rasisminvastaisen työn tekijöihin kohdistuvissa
+teoissa. Tämän tarpeellisuus jää kuitenkin perustelematta:
+koko tämän lainkohdan olennainen perustehan on uhrien
+heikko asema ja kykenemättömyys itsensä puolustamiseen,
+eikä valtaväestöön kuuluva tarvitse lisäsuojaa vain
+tekemänsä hyvän työn takia. Jos sellainen kuitenkin
+katsotaan tarpeelliseksi, se pitäisi perustella
+erikseen ja mainita laissa täsmällisesti.
+
+##### Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RiL 11 luvun 10§)
+
+"Yleisön saataville asettaminen" kattaa muualla rikoslaissa
+ja tekijänoikeuslaissa vakiintuneen tulkinnan mukaan kaikenlaisen
+myymisen, lainaamisen, maahantuonnin jne.
+Siten ehdotettu muotoilu kriminalisoisi puheenaolevan aineiston
+myynnin kirjakaupoissa, lainaamisen kirjastoissa ym.
+Esimerkiksi toisen maailmansodan historiaa tutkiva tiedemies ei
+ilmeisesti voisi laillisesti hankkia Hitlerin kirjoituksia.
+
+Ehdotettu poikkeusmomentti ei asiaa korjaisi.
+Erityisesti tieteessä tutkimuksen
+rajaaminen "yleisesti hyväksyttävään" olisi
+mahdoton, tieteellisen toisinajattelun ja
+uudet läpimurrot estävä kriteeri.
+
+Toiseksi, jos kriteeriksi asetetaan itse
+materiaalin sisältö käyttötavasta riippumatta, se
+tarkoittaisi, että tiettyä aineistoa joko
+saa käyttää miten tahansa tai ei lainkaan:
+tieteellinen tutkimus asettaisiin samalle
+viivalle palopuheiden kanssa, raamatunlauseiden
+käyttöä väkivaltaan yllyttämiseen ei voisi
+kieltää sensuroimatta niitä kokonaan,
+eikä rasistisesta puheesta raportointia voisi
+erottaa sen alkuperäisestä esittämisestä
+(vrt. työryhmänkin mainitsema EIT:n
+päätös *Jersild vs. Tanska*).
+
+Yleisön saataville asettamisen kielto riippumatta
+tarkoituksesta tai kontekstista olisi myös
+voimakas periaatteellinen kannanotto vapaata
+mielipiteenmuodostusta vastaan.
+Neuvostojen puitepäätöksessäkin johdonmukaisesti
+viitataan tekotapaan olennaisena tunnusmerkkinä, ja
+tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan
+selitysmuistiossa todetaan, että
+*"The act of distributing or making available is only criminal if the
+intent is also directed to the racist and xenophobic character of the
+material."*
+Materiaalin luonne sinänsä ei siis riitä rikoksen tunnusmerkistöksi,
+ellei tekotavasta ilmene rasistinen tai muukalaisvihamielinen tarkoitus.
+
+Mietinnössä tunnutaan myös olettavan, että kaikenlainen linkittäminen
+olisi yleisön saataville asettamista. Tämä on perustavanlaatuinen
+väärinkäsitys Internetin ja hypertekstin luonteesta, josta
+seuraisi muun muassa, että tieteellisiä tutkimuksia ei voisi
+julkaista netissä sensuroimatta lähdeluetteloita ja
+hakukoneita pitäisi alkaa valvoa Kiinan tapaan.
+Laajamittainen yllytystarkoituksessa tehty linkittäminen
+voidaan jo nyt katsoa avunannoksi levittämiseen, eikä
+linkittämisen oikeudellisen merkityksen muuttamiseen
+ole mitään aihetta.
+
+Sananvapauden rajoitusten välttämättömyysperiaatteen
+mukaisesti tässäkään ei pitäisi laajentaa
+kansanryhmän käsitettä sopimusvelvoitteita
+laajemmiksi enempää kuin näyttö tosiasiallisista
+vakavista ongelmista edellyttää. Erityisesti
+elämänkatsomuksen lisääminen listaan samalla
+epäsuorasti laajentaa uskonnon merkitystä siinä
+ryhmäjäsenyydestä itse uskoon tavalla,
+joka puuttuisi rajusti uskonnonvapauteen:
+jos toisen uskonnon jumalaa ei saa kutsua epäjumalaksi tai profeettaa vääräksi profeetaksi,
+koska se olisi loukkaavaa, mitä jää jäljelle uskonnonvapaudesta?
+Olisiko Ilse Paakkisen selvästi ateisteja loukkaava kirjoitus Helsingin Sanomissa 3.3.2010
+(jossa mm. väitetään ateismia ideologiaksi, joka perustuu vihaan ja agressioon)
+katsottava kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan?
+
+Uskonto pitäisi tässäkin rajata vain tilanteisiin, joissa sitä
+käytetään tekosyynä teon kohdistamiseen
+rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen
+alkuperän mukaan määriteltyyn ihmisryhmään.
+Ihmiset tarvitsevat suojelua, eivät aatteet.
+
+Vammaisten määritteleminen kansanryhmäksi on myös hieman ongelmallista.
+Vammaiset eivät yleensä halua tulla määritellyksi ensisijaisesti
+vammaisuutensa kautta tai tulla luokitelluksi "kansanryhmäksi",
+ihmisten erot vammaisten joukossa kun ovat yhtä suuria kuin
+ihmisten joukossa yleensä. Koko termin "vammainen" käyttö laissa
+ihmisiä kategorisoivana terminä nyt ehdotetun lakitekstin tapaan on
+alentavaa ja saattaa jopa lisätä syrjintää ja
+viharikoksiakin luomalla näille sopivan kohderyhmän.
+Siten olisi parempi vaatia ihmisten erilaisuuden ja erilaisten
+vammojen huomioonottamista yksilöllisesti,
+esimerkiksi kunnianloukkauksen tai laittoman
+uhkauksen tunnusmerkistöä tai koventamisperusteita
+säätämällä kuin tekemällä vammaisista
+keinotekoista kansanryhmää.
+
+Sukupuolisen suuntautumisen osalta suojelua kansanryhmänä voidaan pitää
+perusteltuna, mutta samalla se osoittaa tunnusmerkistön sitomisen materiaaliin
+käyttötavasta ja tarkoituksesta riippumatta absurdiksi, kun ilmeisesti
+Raamatustakin pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat
+(kuten 3 Moos 18:22).
+
+Lain nykyinenkin muotoilu on näissä suhteissa ongelmallinen,
+ja ongelma vain korostuu kun sitä yritetään laajentaa.
+Asiaa voisi yrittää korjata esimerkiksi puitepäätöksessä
+johdonmukaisesti käytetyllä rajauksella
+*"... jos teko on suoritettu tavalla, joka on omiaan yllyttämään
+väkivaltaan tai vihaan tällaista ryhmää tai tällaisen ryhmän
+jäsentä kohtaan, ..."*.
+
+Parasta olisi kuitenkin muotoilla koko pykälä uudelleen niin, että
+kriminalisoidaan haitallinen teko sen primäärikriteerillä eikä epäsuorasti
+pelätyllä tavalla mahdollisesti vaikuttavan materiaalin kautta, esimerkiksi
+jälleen puitepäätöksen muotoilua seuraten:
+
+*"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan tai vihaan,
+joka kohdistuu **tosiasiallisesti** rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän
+taikka kansallisen tai etnisen alkuperän tai sukupuolisen
+suuntautumisen mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen
+ryhmän jäseneen levittämällä lausuntoja tai muita tiedonantoja
+tai muulla vastaavalla tavalla,
+on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
+sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."*
+
+Tässä *tosiasiallisesti* kattaisi uskonnon lisäksi muutkin kiertoilmaisut
+kansanryhmän määrittelyssä.
+
+##### Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan (ehdotettu uusi RiL 11 luvun 10a§)
+
+Törkeän tekomuodon luomista ei muistiossa vakuuttavasti perustella,
+vaikka senkin pitäisi ihmisoikeussopimuksen mukaan olla
+*välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa*.
+
+Ehdotettu muotoilu on lisäksi kohtuuttoman epämääräinen,
+etenkin kohta 2): millainen väkivallalla *uhkailu*
+edellyttäisi näinkin paljon ankarampaa rangaistusta
+kuin toteutunut pahoinpitely?
+
+Jos törkeä tekomuoto katsotaan tarpeelliseksi, sen kriteeriksi
+tulisi ottaa uhatun väkivallan *toteutuminen* - törkeästäkin
+puheesta neljän vuoden rangaistus on suhteeton, ellei siitä
+aiheudu mitään konkreettista haittaa.
+
+##### Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (RiL 17 luvun 1a§)
+
+Työryhmä esittää järjestäytyneen rikollisryhmän määrittelyn laajentamista
+kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Jos tämä toteutetaan yhdessä
+ehdotetun yleisön saataville asettamiskiellon kanssa, seuraus olisi,
+että esimerkiksi tarkoituksella (rahaa saadakseen) yhdenkin rasistisen
+kirjan myynyt antikvaarinen kirjakauppa voisi olla lain mukaan
+järjestäytynyt rikollisryhmä. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista.
+
+Vaikka kansanryhmää vastaan kiihottaminen määriteltäisiinkin
+edellämainitun kaltaiset omituisuudet poissulkevalla tavalla,
+järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmän laajentaminen
+eksplisiittisesti tiettyyn rikokseen, ja vieläpä sellaiseen,
+joka on (vaikka perusteltukin) sananvapauden rajoitus, vaatisi
+poikkeuksellisia perusteluja, joita ei työryhmän mietinnöstä löydy.
+
+Ehdotetun kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeän muodon
+mukaisiin rikoksiin järjestäytyneen rikollisryhmän
+määrittely voisi soveltua, mutta siihen se tulisi
+jo rangaistusasteikon kautta mukaan eikä vaatisi
+muutoksia tähän pykälään.
+
+Effin mielestä tähän pykälään ei tule tehdä
+työryhmän ehdottamaa muutosta.
+
+##### Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa (Laki Tietoyht palv tarj 4. luku 15§)
+
+Lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 18 § perusteella tuomioistuin voi poliisin, syyttäjän tai asianosaisen hakemuksesta määrätä verkkoviestin jakelun keskeytettäväksi, jos on ilmeistä, että viestin pitäminen julkisesti saatavilla on rangaistavaa. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Voimassa oleva laki mahdollistaa siis hyvin tehokkaan ja nopean puuttumisen laittomaan verkkoviestintään ilman, että Internet-palveluntarjoajille tarvitsee siirtää poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille kuuluvia tehtäviä.
+
+Toimivaltainen tuomioistuin näissä asioissa on Internet-palveluntarjoajan kotipaikan tuomioistuin tai Helsingin käräjäoikeus. Effin selvittäessä asiaa toukokuussa 2007 ilmeni, että poliisi, syyttäjä tai asianosainen oli kuluneen yli kahden vuoden aikana pyytänyt verkkoviestin jakelun keskeyttämistä Helsingin käräjäoikeudelta kaksi kertaa (nämä kaksi tapausta sisältävät kaikki Helsingin käräjäoikeuden käsittelemät keskeyttämismääräykset ja myös ei-sähköisen median!). Vain toisessa tapauksessa pyyntö oli niin perusteltu, että tuomioistuin hyväksyi sen. Koska nykyisetkin oikeusturvakeinot riittävät eikä niitäkään ilmeisesti ole juuri tarvittu (yksi aiheellinen keskeyttämispyyntö kahdessa vuodessa), niin emme näe mitään syytä korjata olematonta ongelmaa uudella lainsäädännöllä. (Viite: <http://www.effi.org/blog/kai-2007-05-22.html>)
+
+Ehdotettu sanamuoto lähtee jälleen siitä oletuksesta, että tietty *tieto* olisi
+itsessään lainvastaista, riippumatta siitä mitä sillä tehdään,
+millaisessa kontekstissa se esitetään,
+ja jopa onko se julkisesti jakelussa vai esimerkiksi tutkijan yksityisessä
+tiedostossa. Tämän lähtökohdan ongelmallisuus on jo tullut esiin.
+
+Toiseksi, vaatimus että palveluntarjoajan pitäisi voida tunnistaa
+tieto "ilmeisesti" lainvastaiseksi on kohtuuton, kun puhutaan
+tuomioistuimillekin vaikeista rajankäynneistä.
+
+Mitään sanktiota ylivarovaisuudesta ei ole, joten palveluntarjoajan
+kannattaisi "varmuuden vuoksi" poistaa kaikki mistä joku
+vain keksii valittaa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "chilling effect":
+epätäsmällinen lainsäädäntö johtaa tarkoitettua merkittävämpään sananvapauden
+rajoittamiseen, kun viestintää sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tosiasiallisen
+sananvapauden rajoittamisen kohteeksi joutuneella ei
+olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan
+edellyttämää oikeussuojakeinoa.
+Tämä johtaisi mahdollisuuteen sabotoida tehokkaasti poliittista keskustelua.
+
+Kaiken kaikkiaan tämä muotoilu rajoittaisi sananvapautta
+epäsuorasti, kiertäen Euroopan ihmisoikeussopimuksen
+10 artiklan kohtaa "... viranomaisen siihen puuttumatta ..."
+painostamalla palveluntarjoajia puuttumaan viranomaisen
+asemesta, tavalla, joka selvästi ylittää saman sopimuksen
+artiklassa 17 säädetyn oikeuksien väärinkäytön kiellon.
+
+Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta palveluntarjoajia
+tulisi sen sijaan kieltää poistamasta tietoa ilman
+tuomioistuimen määräystä,
+lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 22§:n tapaista
+vastuun ottavaa valittajaa tai omia,
+etukäteen julkaistuja sääntöjään.
+
+##### Oikeushenkilön rangaistusvastuu
+
+Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi
+useassa pykälässä. Osa näistä on hyvin perusteltuja ja
+ongelmattomia, esimerkiksi työsyrjinnän tapauksessa,
+mutta erityisesti vaikuttimen käyttäminen kriteerinä
+oikeushenkilön rangaistusvastuulle on ongelmallista:
+pitääkö rasistisen vaikuttimen jotenkin näkyä oikeushenkilön
+etuna (mikä se voisi olla?) tai toimeksiantona vai riittääkö
+asianomaisen toimihenkilön vaikutin?
+
+Toiseksi, vaikutinkriteeri ilman mitään konkreettista, joka
+sitoisi sen itse tekoon, olisi ongelmallista edellä
+koventamisperusteiden kohdalla esitetyistä syistä.
+
+Siten ehdotettujen Rikoslain 17 luvun 24 § toisen momentin
+lopussa ja 24 luvun 13§:ssä olevat *"silloin, kun
+rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on..."*
+olisi syytä korvata täsmällisemmällä muotoilulla, esimerkiksi
+
+*"silloin, kun teko on kohdistunut tiettyyn henkilöön, tämän omaiseen
+tai omaisuuteen pääasiassa hänen rotunsa, kansallisen tai
+etnisen alkuperänsä, syntyperänsä, sukupuolisen suuntautumisensa,
+vammansa tai muun sellaisen perusteen vuoksi."*
+
+#### Yhteenveto
<hr>
-## lakiteknisiä huomioita
+## epämuodollisia huomioita
* rikosten määrittely väärin päin: tekstien yms levittämistä ei
pitäisi määritellä rikokseksi, vaan varsinaisen tunnusmerkistön
projects / .git / blobdiff