**1.2. Äänien häviäminen on johtunut äänestysjärjestelmästä.**
-Viranomaisten mukaan äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe.
+Oikeusministeriön mukaan äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe.
-Todellisuudessa vaalien järjestäjällä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä miksi äänet ovat jääneet kirjautumatta. Käyttäjien väärinymmärrys on yksi teoria, mutten kuten myöhemmin osoitamme kohdassa 1.5, järjestelmässä on havaittu useita muitakin ongelmia. Nämä muut ongelmat ovat voineet johtaa siihen että käyttäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua käyttötapaa, tai että järjestelmän viiveiden aikana käyttäjän tekemät yritykset herättää laitetta ovat johtaneet äänten kirjautumatta jättämiseen. Äänestäjä on voinut esimerkiksi luulla että kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, hänen pitääkin poistaa kortti laitteesta.
+Todellisuudessa Oikeusministeriöllä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä miksi äänet ovat jääneet kirjautumatta. Käyttäjien väärinymmärrys on yksi teoria, mutten kuten myöhemmin osoitamme kohdassa 1.5, järjestelmässä on havaittu useita muitakin ongelmia. Nämä muut ongelmat ovat voineet johtaa siihen että käyttäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua käyttötapaa, tai että järjestelmän viiveiden aikana käyttäjän tekemät yritykset herättää laitetta ovat johtaneet äänten kirjautumatta jättämiseen. Äänestäjä on voinut esimerkiksi luulla että kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, hänen pitääkin poistaa kortti laitteesta.
**1.3. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia.**
Hukattujen äänien määrä on suurempi kuin pienimmällä äänimäärällä valituksi tulleen ehdokkaan äänimäärä. Rajatapauksissa toinen ehdokas olisi voinut tulla valituksi, jos tämä olisi saanut muutaman äänen enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos sähköisen äänestyksen vuoksi hukatut äänet olisi otettu asianmukaisesti laskennassa huomioon.
-Esimerkiksi Kauniaisissa on äänestyksen tulos ollut erittäin tiukka. Keskusvaalilautakunta arpoi saman äänimäärän saaneiden ehdokkaiden välisen järjestyksen, jolloin Pekka Kuvaja (51 ääntä) valittiin valtuustoon ja Tarja Kotkavuo (myös 51 ääntä) ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Yksikin lisä-ääni olisi voinut ratkaista tämän tilanteen eri lailla, tai ainakin niin ettei arvontaa olisi tarvittu. Kauniaissa hukattujen äänien määrä oli 61.
+Esimerkiksi Kauniaisissa on äänestyksen tulos ollut erittäin tiukka. Keskusvaalilautakunta arpoi saman äänimäärän saaneiden ehdokkaiden välisen järjestyksen, jolloin Pekka Kuvaja (Kokoomus, 51 ääntä) valittiin valtuustoon ja Tarja Kotkavuo (myös Kokoomus ja 51 ääntä) ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Yksikin lisä-ääni olisi voinut ratkaista tämän tilanteen eri lailla, tai ainakin niin ettei arvontaa olisi tarvittu. Kauniaissa hukattujen äänien määrä oli 61. Samoin Vihdissä Perussuomalaisten ehdokas Pasi Salolainen (162 ääntä) jäi varavaltuutetuksi ja saman puolueen Markku Alroth (myös 162 ääntä) pääsi valtuutetuksi. Karkkilassa taas tilanne esimerkiksi Tuija Kalpan (Vasemmistoliitto, 35 ääntä) ja Anu Frosteruksen (Vasemmistoliitto, 35 ääntä) välillä oli tiukka. Kaikissa kolmessa kunnassa olisi muutamilla äänilla tulos siis voinut olla toinen ainakin valittujen henkilöiden osalta. Myös vertailulukujen erot olivat pieniä joten myös puolueiden välisiä eroavaisuuksia olisi todennäköisesti tullut.
Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt ratkaisussaan KHO 1997:34 tapausta, jossa kunnallisvaalien laskennassa oli virheellisesti otettu huomioon 19 ääntä ja kaksi ennakkoääntä oli jäänyt saapumatta. Korkein hallinto-oikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettavaksi uudet vaalit. Tämän valituksen tapauksessa ääniä puuttuu kertaluokan verran enemmän, joten on selvää, että vaalitulos on kumottava ja kunnassa on toimitettava uudet vaalit.
projects / .git / blobdiff