Laki ei kuitenkaan millään tavalla vaadi, että äänestäjän pitäisi vahvistaa valintansa kahdesti. Numeron merkitsemisen jälkeinen "ok"-näppäimen painallus on selkeä merkki äänestäjän tahdosta vahvistaa ehdokkaan valinta. Tämän vuoksi äänestysjärjestelmä, joka vaatii kaksi "ok"-näppäimen painallusta, on lain vastainen.
-Ilmeisesti oikeusministeriö on ollut virheestä tietoinen jo keväällä 2008, mutta virhettä ei silti oltu korjattu ennen vaaleja (liite 8).
Julkisuudessa on myös esitetty arveluita siitä, että "ok"-näppäimen painaminen olisi ollut teknisesti ongelmallista (liite 6). Syiksi on esitetty muun muassa kosketusnäyttöä, jolloin "ok"-näppäimen painallus ei olisi rekisteröitynyt, tai hidasta tietoverkkoyhteyttä, jolloin "ok"-näppäimen painalluksen vaste olisi ollut liian pitkä. Mikäli näin on käynyt, äänestäjä on saattanut todella painaa "ok"-näppäintä jopa kahdesti, toimien siis ohjeiden mukaan, mutta ääni ei silti ole rekisteröitynyt. Laki ei missään tapauksessa vaadi, että äänestäjän tulisi saada äänestyskoneelta kuittaus "ok"-näppäimen painamisesta. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan (sama liite 6) raportit teknisistä ongelmista on välitetty Oikeusministeriölle. Pyydän hallinto-oikeutta osana asian ratkaisua selvittämään, mitä Oikeusministeriölle on raportoitu väitetyistä teknisistä ongelmista.
Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7).
+Ilmeisesti oikeusministeriö on ollut virheestä tietoinen jo keväällä 2008, mutta virhettä ei silti oltu korjattu ennen vaaleja (liite 8).
+
Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate.
Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe.
Käsittääksemme auditoijien allekirjoittama salassapitosopimus kieltää auditoijia lausumasta auditoinnista mitään edes oikeusministeriölle sen lisäksi, mitä auditointiraportissa on ilmaistu. Pyydämme, että hallinto-oikeus kuulee auditoijia todistajina salassapitosopimuksen estämättä, jos katsoo sen tarpeelliseksi lisäselvityksen saamiseksi.
-Kun otetaan huomioon muiden maiden kokemukset sähköisistä järjestelmistä, järjestelmän salaisuus, suppeankin auditoinnin löytämät 14 puutetta ja että huomaamatta jääneen alkeellisen suunnitteluvirheen vuoksi yhteensä 232 ääntä hukkui, on todennäköistä, että järjestelmässä on lukuisia muitakin puutteita, joita ei ole vielä havaittu.
+Kun otetaan huomioon muiden maiden kokemukset sähköisistä äänestysjärjestelmistä, järjestelmän salaisuus, suppeankin auditoinnin löytämät 14 puutetta ja että huomaamatta jääneen alkeellisen suunnitteluvirheen vuoksi yhteensä 232 ääntä hukkui, on todennäköistä, että järjestelmässä on lukuisia muitakin puutteita, joita ei ole vielä havaittu.
+
+Äänestäjä on painanut äänestyskopissa kosketusnäyttöä ja myöhemmin oikeusministeriö on ilmoittanut kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät. Siitä, mitä on tapahtunut äänestystapahtuman ja äänten ilmoittamisen välillä ei ole varmuutta. Suomessa käytetyssä luottamushenkilöihin perustuvassa paperiäänestysjärjestelmässä, jossa ääntenlasku tapahtuu eri puolueiden edustajien valvonnassa äänestyspaikoilla, jokainen voi ymmärtää periaatteet, joilla ääntenlaskun oikeellisuus ja vaalisalaisuus taataan. Oikeusministeriön toteuttama sähköinen äänestysjärjestelmä sen sijaan on "musta laatikko": kansalaisia pyydetään luottamaan järjestelmätoimittajan ja oikeusministeriön virkamiesten sanaan siitä, että äänet on laskettu oikein ja että vaalisalaisuus on säilyy.
-Oikeusministeriö on väittänyt, että äänestysjärjestelmä toteuttaa vaalilain vaatimukset, mutta se ei ole sitä edellä mainituista syistä pystynyt osoittamaan. Todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on lainmukainen, on Oikeusministeriöllä. Koska Oikeusministeriö ei ole tätä luotettavasti pystynyt osoittamaan, on hallinto-oikeuden todettava sähköinen äänestysjärjestelmä kokonaisuudessaan lain vastaiseksi.
+Oikeusministeriö on väittänyt, että äänestysjärjestelmä toteuttaa vaalilain vaatimukset, mutta ministeriö ei ole sitä edellä mainituista syistä pystynyt osoittamaan. Todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on lainmukainen, on Oikeusministeriöllä. Koska Oikeusministeriö ei ole tätä luotettavasti pystynyt osoittamaan, on hallinto-oikeuden todettava sähköinen äänestysjärjestelmä kokonaisuudessaan lain vastaiseksi.
[*Paikka ja aika*]
projects / .git / blobdiff