Huomaa, että tähän dokumenttiin kirjoitettu voidaan julkaista [Public Domain -lisenssillä](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
Versio tästä dokumentista on julkaistu osoitteessa
-<http://www.effi.org/lex-nokia-faq.html>
+<http://www.effi.org/lexnokia-faq.html>
-# Lex Nokia -FAQ (LUONNOS!)
+# Lex Nokia -FAQ
Tämä dokumentti on [Public Domainia](http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/).
-Lakiesityksen *[HE 48/2008 vp](http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE+48/2008) sähköisen viestinnän tietosuojalain ja
+Lakiesityksen *[HE 48/2008 vp](http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+48/2008) sähköisen viestinnän tietosuojalain ja
eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta*, joka tunnetaan myös
-nimillä Urkintalaki ja Lex Nokia, käsittely on
+nimillä urkintalaki ja Lex Nokia, käsittely on
kriittisessä vaiheessa eduskunnassa. Tähän dokumenttiin on koottu
olennaisia näkökulmia lakiesitystä koskien.
+Tämä dokumentti ei ole vielä ihan valmis, mutta toisaalta ei ole Lex Nokiakaan.
+
## Tavallisia väittämiä ja niiden vastaväittämät
Lex Nokiaa koskevissa keskusteluissa samat argumentit tahtovat toistua.
-Tähän on koottu usein toistuvia väittämiä ja niiden vastaväittämät.
+Tähän on koottu usein toistuvia väittämiä vastauksineen.
+
+### "Eihän rehellisellä ole mitään salattavaa."
+
+Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja miksi et kerro todellista mielipidettäsi anopin uudesta hatusta?
-### Eihän rehellisellä ole mitään salattavaa.
+Olemme niin tottuneita sekä antamaan muille että olettamaan itsellemme tietyn yksityisyyden, että emme edes huomaa sitä. Emme ennen kuin se puuttuu.
-Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja yliminä joka estää kertomasta todellista mielipidettäsi anopin uudesta hatusta?
### Mutta tämähän koskee vain meilejä.
-Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä.
+Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä (webbiselailu, Internet-puhelut jne.).
### Mutta tämähän koskee vain työasioita.
Jos muutos olisi haluttu kohdistaa pelkästään työntekijöihin,
se olisi tehty lakiin yksityisyyden suojasta työelämästä. Laki
-antaisi *kaikille yhteisötilaajille* oikeuden valvoa käyttäjiä.
+antaisi *kaikille yhteisötilaajille* (taloyhtiöt jotka hallinnoivat omaa viestintäverkkoaan, kirjastot, yliopistot, eduskunta jne.) oikeuden valvoa käyttäjiä.
+
+### Tietoverkko on työntekijän omaisuutta eikä yrityksen tietoverkkoa saa käyttää omien asioitten hoitoon
+
+Laki ei koske vain työpaikkoja, vaan kaikkia yhteisötilaajia, eduskunta mukaanlukien.
+
+Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien suojaamisella, ei työaikojen seurannalla. Epäilemättä joku työnantaja voisi Lex Nokiaa kuitenkin työaikaseurantaankin käyttää.
+
+Ihmisillä on tietty oikeus yksityisyyteen, jopa silloin kun viestinnän toinen osapuoli - esimerkiksi sähköpostin lähettäjä tai vastaanottaja - on töissä. Työnantajan lailliset keinot eivät saisi ylittää direktio-oikeutta (työnantajan oikeutta antaa määräyksiä työntekijöille). Jokainen ymmärtää, että jossain kulkee raja: työnantaja ei saa esimerkiksi pyytää työntekijää riisuuntumaan alasti USB-muistitikkujen löytämiseksi. Jos esimerkiksi yritys antaa työntekijälleen pääsyn Internettiin ja henkilökohtaisen viestintämahdollisuuden (mitä työnantajan ei ole pakko tehdä), niin työterveydenhuoltoon, ammattiyhdistyksen lakimieheen ja jopa kilpailevassa yrityksessä työskentelevään kaveriin pitää voida saada olla yhteydessä ilman pelkoa siitä, että viestintätiedot urkitaa.
+
+
## Oikeammat vastaukset Liikenne- ja viestintäministeriön FAQ-kysymyksiin
+Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on julkaissut [Lex Nokia -FAQ:n](http://www.lvm.fi/web/fi/245). Alla on esitetty LVM:n kysymyksiin oikeammat vastaukset.
+
### 1. Mitä hyötyä laista on? Miksi lakia tarvitaan?
Voimassa oleva, vuodelta 2004 peräisin oleva, laki rajaa yhteisötilaajien mahdollisuudet käyttäjien viesteihin puuttumiseen virusten, roskapostin ja vastaavien uhkien ja väärinkäytösten torjumiseen. Uusi laki lisää listaan yrityssalaisuudet ja jopa viestintäpalvelujen ohjeiden vastaisen käytön, jotka jäävät lopulta yrityksen itsensä määriteltäviksi. Tämä huonontaa kaikkien oikeusturvaa. Laki kaivaa maata Suomessa perinteisesti tarkasti varjellun kirjesalaisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden alta.
### 6. Millainen yrityssalaisuuden on oltava, jotta seuranta voidaan käynnistää?
-Seurannan aloittaminen ei edellytä yrityssalaisuutta, vaan siihen riittää epäily käyttösääntöjen vastaisesta käytöstä. Eli käytännössä mikä tahansa syy jonka organisaatio haluaa päteväksi katso.
+Seurannan aloittaminen ei edellytä yrityssalaisuutta, vaan siihen riittää epäily käyttösääntöjen vastaisesta käytöstä. Eli käytännössä mikä tahansa syy jonka organisaatio haluaa päteväksi katsoa.
Yrityssalaisuus määritellään rikoslaissa, ja sillä tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, jonka vuotaminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko kyseiselle yritykselle tai toiselle yritykselle. Käytännössä organisaatio sanelee itse mitkä seikat voidaan katsoa organisaatiolle haittaa tuottaviksi.
Toisaalta, jos lakiesitystä ei hyväksytä, voimme jatkossakin luottaa siihen, että sähköpostiviestintää kohdellaan yhtä luottamuksellisesti kuin perinteistä kirje- ja puhelinviestintääkin, eikä rehellisen kansalaisen tarvitse olla huolissaan siitä että hänen viestintäänsä jatkuvasti kohdistetaan urkintaa, niin kotona, koulussa kuin
työpaikallakin.
+
+## Hyviä kysymyksiä vailla vastauksia
+
+* Perustuslakivaliokunta ei käsitellyt yhteisötilaajia käytännössä lainkaan [lausunnossaan](http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/pevl+29/2008) työnantajien viedessä kaiken huomion. (vrt: <http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=1971>) Eikö lain perustulainmukaisuus ole tältä osin siis edelleen avoin?
+* Miksi valvontavastuu ollaan siirtämässä viestintävirastolta tietosuojavaltuutetulle, jonka toimisto ei edes annetuille lisäresursseilla mitenkään pysty valvomaan lain toteutumista? Miksei valtiontalouden tarkastusviraston vastustusta huomioitu mitenkään?
+* Miksi laki sallii tilastollisen verkkoliikenteen seurannan niissäkin tilanteissa, joissa käyttäjien vähäisen määrän vuoksi kerätty aineisto on tosiasiallisesti yhdistettävissä tiettyihin käyttäjiin?
+* Perustuslakivaliokunnan mukaan laki voidaan säätää normaalissa järjestyksessä, koska "työnantaja ei ole viranomainen". Entä sitten ne tilanteet, joissa viranomainen valvoo joko kansalaisia (yhteisötilaajana) tai sitten työntekijöitään?
+* Kaikki poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat lainsäädäntöhanketta. Eikö nuoriso siis ymmärrä, miten Internet toimii..?
+* Huomioiden kuinka paljon erilaisia tulkintoja laista on onnistuttu saamaan aikaiseksi, eikö sen sisältö ole joka tapauksessa aivan liian epäselvä, jotta se voitaisiin hyväksyä nykymuodossaan?
+* EK & LVM väittävät, että laki vain parantaa työntekijöiden asemaa. Jos tästä olisi oikeasti kyse, miksi moinen hätä ajaa lakia läpi?
+* Jos kerran kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että tässä nyt parannetaan yrityssalaisuuksien suojaa ja lain halutaan koskevan vain suuria yrityksiä, miksi pykäliä ei ole säädetty työelämän tietosuojalakiin ja/tai rajattu koskemaan YT-menettelyn piirissä olevia yrityksiä?
projects / .git / blobdiff