web commit by kaip

[.git] / lexnokiafaq.mdwn

diff --git a/lexnokiafaq.mdwn b/lexnokiafaq.mdwn
index 8401a2b..177969e 100644 (file)
--- a/lexnokiafaq.mdwn
+++ b/lexnokiafaq.mdwn
@@ -17,21 +17,34 @@ olennaisia näkökulmia lakiesitystä koskien.
 ## Tavallisia väittämiä ja niiden vastaväittämät
 
 Lex Nokiaa koskevissa keskusteluissa samat argumentit tahtovat toistua.
-Tähän on koottu usein toistuvia väittämiä ja niiden vastaväittämät.
+Tähän on koottu usein toistuvia väittämiä vastauksineen.
 
-### Eihän rehellisellä ole mitään salattavaa.
+### "Eihän rehellisellä ole mitään salattavaa."
+
+Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja miksi et kerro todellista mielipidettäsi anopin uudesta hatusta?
+
+Olemme niin tottuneita sekä antamaan muille että olettamaan tietyn yksityisyyden, ettemme edes huomaa sitä.  Emme ennen kuin se puuttuu.
 
-Miksi sinulla sitten on vessan ovessa lukko, ikkunoissa verhot ja yliminä joka estää kertomasta todellista mielipidettäsi anopin uudesta hatusta?
 
 ### Mutta tämähän koskee vain meilejä.
 
-Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä.
+Laki *ei* koskisi pelkästä sähköpostia vaan *ihan kaikkea IP-pohjaista* liikennettä (webbiselailu, Internet-puhelut jne.).
 
 ### Mutta tämähän koskee vain työasioita.
 
 Jos muutos olisi haluttu kohdistaa pelkästään työntekijöihin, 
 se olisi tehty lakiin yksityisyyden suojasta työelämästä.  Laki
-antaisi *kaikille yhteisötilaajille* oikeuden valvoa käyttäjiä.
+antaisi *kaikille yhteisötilaajille* (taloyhtiöt jotka hallinnoivat omaa viestintäverkkoaan, kirjastot, yliopistot, eduskunta jne.) oikeuden valvoa käyttäjiä.
+
+### Tietoverkko on työntekijän omaisuutta eikä yrityksen tietoverkkoa saa käyttää omien asioitten hoitoon
+
+Laki ei koske vain työpaikkoja, vaan kaikkia yhteisötilaajia, eduskunta mukaanlukien.
+
+Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien suojaamisella, ei työaikojen seurannalla. Epäilemättä joku työnantaja voisi Lex Nokiaa kuitenkin työaikaseurantaankin käyttää.
+
+Ihmisillä on tietty oikeus yksityisyyteen, jopa silloin kun viestinnän toinen osapuoli - esimerkiksi sähköpostin lähettäjä tai vastaanottaja - on töissä. Työnantajan lailliset keinot eivät saisi ylittää direktio-oikeutta (työnantajan oikeutta antaa määräyksiä työntekijöille). Jokainen ymmärtää, että jossain kulkee raja: työnantaja ei saa esimerkiksi pyytää työntekijää riisuuntumaan alasti USB-muistitikkujen löytämiseksi. Jos esimerkiksi yritys antaa työntekijälleen henkilökohtaisen viestintämahdollisuuden, niin työterveydenhuoltoon, ammattiyhdistyksen lakimieheen ja jopa kilpailevassa yrityksessä työskentelevään kaveriin pitää voida saada olla yhteydessä ilman pelkoa siitä, että viestintätiedot urkitaa.
+
+
 
 ## Oikeammat vastaukset Liikenne- ja viestintäministeriön FAQ-kysymyksiin
 
@@ -89,3 +102,14 @@ Olemassa olevan lain epäkohdat jäävät voimaan, mutta perusoikeudet säilyvä
 
 Toisaalta, jos lakiesitystä ei hyväksytä, voimme jatkossakin luottaa siihen, että sähköpostiviestintää kohdellaan yhtä luottamuksellisesti kuin perinteistä kirje- ja puhelinviestintääkin, eikä rehellisen kansalaisen tarvitse olla huolissaan siitä että hänen viestintäänsä jatkuvasti kohdistetaan urkintaa, niin kotona, koulussa kuin
 työpaikallakin. 
+
+## Hyviä kysymyksiä vailla vastauksia
+
+* Perustuslakivaliokunta ei käsitellyt yhteisötilaajia käytännössä lainkaan lausunnossaan työnantajien viedessä kaiken huomion. (vrt: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=1971) Eikö lain perustulainmukaisuus ole tältä osin siis edelleen avoin?
+* Miksi valvontavastuu ollaan siirtämässä viestintävirastolta tietosuojavaltuutetulle, jonka toimisto ei edes annetuille lisäresursseilla mitenkään pysty valvomaan lain toteutumista? Miksei valtiontalouden tarkastusviraston vastustusta huomioitu mitenkään?
+* Miksi laki sallii tilastollisen verkkoliikenteen seurannan niissäkin tilanteissa, joissa käyttäjien vähäisen määrän vuoksi kerätty aineisto on tosiasiallisesti yhdistettävissä tiettyihin käyttäjiin?
+* Perustuslakivaliokunnan mukaan laki voidaan säätää normaalissa järjestyksessä, koska "työnantaja ei ole viranomainen". Entä sitten ne tilanteet, joissa viranomainen valvoo joko kansalaisia (yhteisötilaajana) tai sitten työntekijöitään?
+* Kaikki poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat lainsäädäntöhanketta. Eikö nuoriso siis ymmärrä, miten Internet toimii..?
+* Huomioiden kuinka paljon erilaisia tulkintoja laista on onnistuttu saamaan aikaiseksi, eikö sen sisältö ole joka tapauksessa aivan liian epäselvä, jotta se voitaisiin hyväksyä nykymuodossaan?
+* EK & LVM väittävät, että laki vain parantaa työntekijöiden asemaa. Jos tästä olisi oikeasti kyse, miksi moinen hätä ajaa lakia läpi?
+* Jos kerran kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että tässä nyt parannetaan yrityssalaisuuksien suojaa ja lain halutaan koskevan vain suuria yrityksiä, miksi pykäliä ei ole säädetty työelämän tietosuojalakiin ja/tai rajattu koskemaan YT-menettelyn piirissä olevia yrityksiä?