# Lehdistötiedotteiden kirjoittaminen
-Tämä dokumentti on tehty käyttäen hyväksi [STT:n tyylikirjaa](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/).
+Tämä dokumentti on tehty käyttäen hyväksi ja referoiden [STT:n tyylikirjaa](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/).
-Lehdistötiedoteluonnokset lähetetään effi-aktivistit-listalle, jossa tiedotteet editoidaan nopeasti. Usein tiedote on tärkeää saada nopeasti ulos. Tarkempi analyysi voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi blogikirjoituksessa. Tiedotteen rakenne on sellainen, että pääasia selviää ensimmäisen kappaleen lukemalla sellaisellekin joka ei ole Effistä tai tiedotteen aiheesta aikaisemmin kuullut. Tiedotteen rakenteesta kannattaa katsoa mallia jostain vanhasta tiedotteesta:
+## Mitä haluat sanoa?
+
+Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse yksi päälähestymistapa, älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää pakosti mainitsematta. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Tiedotteen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä.
+
+## Prosessi ja perusrakenne
+
+Lehdistötiedoteluonnokset lähetetään effi-aktivistit-listalle, jossa tiedotteet editoidaan nopeasti. Usein tiedote on tärkeää saada nopeasti ulos. Tarkempi analyysi voidaan tehdä myöhemmin esimerkiksi blogikirjoituksessa. Tiedotteen rakenne on sellainen, että pääasia selviää ensimmäisen kappaleen lukemalla sellaisellekin, joka ei ole Effistä tai tiedotteen aiheesta aikaisemmin kuullut. Tiedotteen rakenteesta kannattaa katsoa mallia jostain vanhasta tiedotteesta:
* Otsikkotiedot (mm. yhdistyksen nimi ja päiväys)
* Otsikko (max. 54 merkkiä, aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman, suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta, otsikosta pitäisi selvitä tiedotteen pointti, aluksi tuttu ja sitten uusi asia)
* Bulkkiteksti: 1-2 kappaleen neutraali ingressi, pääsitaatti, 1-2 asiakappaletta, loppusitaatti (bulkkitekstin pituus ei koskaan saisi ylittää 2000 merkkiä, mielellään vähemmän).
- * Lisätietoja: linkkejä aiheeseen liittyviin sivuihin, mielellään tarpeelliset viitteet, jotta toimittaja voi vahvistaa itse halutessaan tiedotteessa esitetyt väitteet.
+ * Lisätietoja: linkkejä aiheeseen liittyviin sivuihin, mielellään tarpeelliset viitteet, jotta toimittaja voi vahvistaa itse halutessaan tiedotteessa esitetyt väitteet (keskeiset viitteet ensin!).
* Kahden (yleensä) hallituksen jäsenen nimi ja puhelinnumero mahdollisia haastatteluja varten.
* Lopuksi Effin yleisesittely.
-Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
+## Kieli- ja muotoseikkoja
+
+Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Kirjoitustyylin tulee sellainen, että juttu voidaan julkaista lehdessä ilman merkittäviä muutoksia. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
-Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse yksi päälähestymistapa, älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.)? Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Aiheen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä. Toimittaja voi myös haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
Tee tiedotteesta sellainen, että siitä voi helposti tehdä myös lyhyen viivauutisen (max. 147 merkkiä eli pari lausetta) - esimerkiksi siteeraamalla tiedotteen ensimmäistä kappaletta, sähkeen (max. 4000 merkkiä) tai lyhyen uutisen (max. 800 merkkiä). STT:n pääjuttu on noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti) ja keskipitkä juttu on noin 2000 merkkiä pitkä ja tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä. Tee toimittajan työ mahdollisimman helpoksi eli älä tee tiedotteesta liian pitkää! Tee tiedote sellaiseksi, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja -laisia juttuja.
-Käytä neutraalia yleiskieltä ja vältä asiantuntijatermejä, jos suinkin mahdollista. Pyri puhekielenomaisuuteen (esim. "haluta" tai "yrittää", ei "pyrkiä", ei monimutkaisia tai pitkiä sanoja, tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedotteen lukemista ja ymmärtämistä). Määritä kaikki lyhenteet niitä ensimmäisen kerran käytettäessä (esim. ensimmäisestä lauseesta pitäisi aina löytyä "Electronic Frontier Finland ry (Effi)" - huomaa Effin lyhenteen kirjoitusasu - jne.). Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi henkilöistä) siten, että myös henkilö, joka ei ole aikaisemmin aiheesta kuullut, ymmärtää tiedotteen luettuaan mistä on kyse.
+Käytä neutraalia yleiskieltä ja vältä asiantuntijatermejä, jos suinkin mahdollista. Pyri puhekielenomaisuuteen (esim. "haluta" tai "yrittää", ei "pyrkiä", ei monimutkaisia tai pitkiä sanoja, tämä nopeuttaa ja helpottaa tiedotteen lukemista ja ymmärtämistä). Määritä kaikki lyhenteet niitä ensimmäisen kerran käytettäessä (esim. ensimmäisestä lauseesta pitäisi aina löytyä "Electronic Frontier Finland ry (Effi)" - huomaa Effin lyhenteen kirjoitusasu - jne.). Vältä lyhenteitä kuten po., ko., mm.
+
+Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi henkilöistä) siten, että myös henkilö, joka ei ole aikaisemmin aiheesta kuullut, ymmärtää tiedotteen luettuaan mistä on kyse. Käytä asioista ja henkilöistä konsistentisti samaa ilmaisua.
Käytä konkreettisia ilmaisuja ja esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä (esim. ei "tekijän yksinoikeudet" vaan "esimerkiksi oikeus esittää"). Käytä myönteistä muotoa, kun mahdollista (esim. ei "poliitikko ei kannata lakiuudistusta" vaan "poliitikko vastustaa lakiuudistusta").
Käytä niin vähän numeroita kuin tarpeellista, pyri riittäävän tarkkuuteen (esim. ei "1 234 567 euroa" vaan "1,2 miljoonaa euroa"). Suuret järjestysluvut ovat toimittajan painajainen.
+## Viitteet
+Toimittaja voi haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta tai tehdä aiheesta laajemman jutun: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
projects / .git / blobdiff