## Mitä haluat sanoa?
-Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse pääteemasi ja lähestymistapasi ja hahmottele tiedotteeseen tulevat asiat. Älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää mainitsematta. Mieti, mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.) ja kirjoita tiedote sen mukaan. Esimerkiksi [STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Tiedotteen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä.
+Aluksi mieti, kannattaako asiasta tehdä lehdistötiedote ja mitä asioita siinä kannattaa korostaa. Valitse pääteemasi ja lähestymistapasi ja hahmottele tiedotteeseen tulevat asiat. Älä yritä ahtaa kaikkea tiedotetekstiin. Toisin sanoen: jotain sinusta ehkä tärkeääkin jää mainitsematta. Mieti, mikä on kohdeyleisö (IT-lehdet, suuri yleisö, Effin jäsenet, Hesari ja maakuntalehdet, STT:n kaltaiset uutistoimistot jne.) ja kirjoita tiedote sen mukaan. Ajattelemalla kohdeyleisönä STT:tä tuskin menee pahasti metsään.
+
+[STT:n uutiskriteerit](http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/ideasta_jutuksi/) ovat: merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys. Tiedotteen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös uutistilanne, asian muualla saama mediajulkisuus ja se, kiinnostaako aihe ylipäätään median kohdeyleisöä.
## Prosessi ja perusrakenne
Tiedotteen pitäisi olla suoraan julkaisuvalmis lehtiartikkeli. Kielen värikkyys on tyylikysymys: kansalaisjärjestö saa olla värikkäämpi kuin yritys, mutta ei liikaa, jotta uskottavuus ei kärsi. Kirjoitustyylin tulee sellainen, että juttu voidaan julkaista lehdessä ilman merkittäviä muutoksia. Siksi liiallista kielellistä räväkkyyttä tulee välttää - antaa asioiden puhua puolestaan. Usein yksi verbi sopivassa paikassa voi olla tiedotteen avain. Älä ole tylsä: kirjoita sujuvasti ja kiinnostavasti, pidä lukija hereillä.
-Helpota toimittajan työtä: tee tiedotteesta sellainen, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja erilaisia juttuja.
+Helpota toimittajan työtä: tee tiedotteesta sellainen, että siitä on helppo rakentaa eripituisia ja erilaisia juttuja. Tee tiedote siten, että kappaleet ovat järkeviä yksinäänkin ja että tiedote toimii, vaikka jotkut kappaleista poistettaisiinkin.
Esimerkiksi STT julkaisee uutisiaan eripituisina versioina eri käyttötarkoituksiin: viivauutisen pituus on enintään 147 merkkiä (pari lausetta) - tämä voisi olla esimerkiksi tiedotteen ensimmäinen kappale, sähkeen enimmäispituus on 800 merkkiä, tiivistelmäjuttu 1000-1500 merkkiä, keskipitkä juttu noin 2000 merkkiä ja pääjuttu noin 3000 merkkiä (plus max. 1000 merkin kainalojuttu tai toimittajan kommentti). Älä tee tiedotteesta liian pitkää, siten ainoastaan vaikeutat toimittajan työtä. "Ehdoton" maksimipituus bulkkitekstille on 2000 merkkiä. Hyvä pääsääntö editointiin on punakynä: jos jokin kohta ei oikein toimi tai on liikaa toistoa, poista se.
Otsikosta pitää selvitä tiedotteen olennaisin tai kiinnostavin sisältö ja miksi loputkin tiedotteesta kannattaisi lukea. STT:n sähkeuutisen otsikon maksimipituus on 54 merkkiä. Suosi yksinkertaista ja osuvaa otsikkoa nokkelan ja hienon sijasta. Aktiivimuodossa oleva verbi tekee lähes aina otsikosta paremman. Pääsääntönä kerro aluksi tuttu ja sitten uusi asia.
Muista aina aluksi kertoa tarpeelliset yleistiedot käsitellyistä asioista (esim. asema ja nimi tiedotteessa käsitellyistä henkilöistä) siten, että myös lukija tai toimittaja, joka ei ole aikaisemmin kuullut aiheesta tai edes Effistä ymmärtää mistä on kyse. Käytä asioista ja henkilöistä konsistentisti samaa ilmaisua. Pyydä ulkopuolista henkilöä lukemaan tiedotteen: ymmärsikö hän kaiken ilman selittelyjäsi niin kuin pitääkin? Jos hän ymmärsi jotain väärin tai ei ollenkaan, pitää tiedotetta selkeyttää.
-Muista, että melkein kaikki voidaan ymmärtää väärin. Usein väärinymmärrys liittyy asiaan, jota itse pidät itsestäänselvänä ja tästä syystä jätät asian pois tiedotteesta. Tahallisia väärinymmärryksiä ei voi estää, mutta varsinkin tunteita herättävistä aiheista kirjoitettaessa kannattaa tehdä tekstistä sellainen, että väärinymmärrysten vaara minimoituu.
+Muista, että melkein kaikki voidaan ymmärtää väärin. Usein väärinymmärrys liittyy asiaan, jota itse pidät itsestäänselvänä ja tästä syystä jätät asian pois tiedotteesta. Joskus väärinymmärrys johtuu siitä, että tiedotteeseen on yritetty ahtaa liikaa tavaraa. Tahallisia väärinymmärryksiä ei voi estää, mutta varsinkin tunteita herättävistä aiheista kirjoitettaessa kannattaa tehdä tekstistä sellainen, että väärinymmärrysten vaara minimoituu.
Käytä konkreettisia ilmaisuja ja esimerkkejä. Abstraktit yleistykset ja byrokraattiset termit voi korvata kokonaan esimerkeillä (esim. ei "säveltäjän yksinoikeudet" vaan "esimerkiksi oikeus esittää sävellys"). Käytä myönteistä muotoa, kun mahdollista (esim. ei "poliitikko ei kannata lakiuudistusta" vaan "poliitikko vastustaa lakiuudistusta").
Vältä määriteketjuja, koska ne vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä (esim. ei "helsinkiläisen maahanmuuttajataustaisen kunnallisvaltuutettu Alla-lahon sivusto lisättiin poliisin estolistalle" vaan "Alla-lahon sivusto lisättiin poliisin estolistalle. Hän on maahanmuuttajataustainen kunnallisvaltuutettu Helsingistä.").
-Ilmoita lainauksissa aina titteli muodossa "Effin puheenjohtaja N.N.", "Effin hallituksen jäsen N.N." tai "Effin jäsen N.N.". Seuraavissa lainauksissa pelkkä sukunimi riittää. Käytä neutraaleja ilmaisuja (esim. "...", sanoi N.N., ei "...", tuhahti N.N.). Vältä turhia sidossanoja (esim. "ja jatkaa:" on tarpeeton - siis esim. "Säitä on pidellyt", sanoo N.N. "Huomenna on poutaa."). Tiedotteessa on syytä olla pari sitaattia, jotta toimittajan ei tarvitse erikseen soittaa sitaattia varten.
+Ilmoita lainauksissa aina titteli muodossa "Effin puheenjohtaja N.N.", "Effin hallituksen jäsen N.N." tai "Effin jäsen N.N.". Seuraavissa lainauksissa pelkkä sukunimi riittää. Käytä neutraaleja ilmaisuja (esim. "...", sanoo N.N., ei "...", tuhahtaa N.N.). Vältä turhia sidossanoja (esim. "ja jatkaa:" on tarpeeton - siis esim. "Säitä on pidellyt", sanoo N.N. "Huomenna on poutaa."). Tiedotteessa on syytä olla pari sitaattia, jotta toimittajan ei tarvitse erikseen soittaa sitaattia varten.
Käytä niin vähän numeroita kuin tarpeellista, pyri riittäävän tarkkuuteen (esim. ei "1 234 567 euroa" vaan "1,2 miljoonaa euroa"). Suuret järjestysluvut ovat toimittajan painajainen.
Toimittaja voi haluta varmistua esitettyjen väitteiden oikeellisuudesta tai tehdä aiheesta laajemman jutun: tästä syystä liitä tarpeelliset viitteet jutun lisätiedoiksi (tärkeimmät viitteet ensin!) ja esitä mielipiteet selvästi mielipiteinä (esim. sitaatteina, "Effin mielestä").
-Erottele selvästi mielipiteet ja tosiasiaväitteet. Tarkasta faktat alkuperäisistä lähteistä, kun mahdollista. Tiedotteen faktat pitäisi pystyä vahvistamaan tiedotteen lopussa olevan viitteen perusteella, loogisella argumentaatiolla tai omalla havainnolla.
+Erottele selvästi mielipiteet ja tosiasiaväitteet. Tarkasta faktat alkuperäisistä lähteistä, kun mahdollista. Tiedotteen faktat pitäisi pystyä vahvistamaan tiedotteen lopussa olevan viitteen perusteella, loogisella argumentaatiolla tai omalla havainnolla. Tekstistä pitäisi aina selvitä tietolähde (esim. "Ministeriön selvityksen mukaan..." ja lisätietoihin linkki kyseiseen selvitykseen).
## Tiedoterunko
Lisätietoja:
[Linkin otsikko:
-linkki]
+linkki
+Huom.: tiedotteen pitää toimia myös paperille printattuna, siksi ei linkkejä bulkkitekstiin ja kaikki linkit lisätietoihin siten, että täysi URL näytetään.]
[...]
N.N.
-Hallituksen jäsen, Effi ry
+Hallituksen jäsen, Effi ry
puh. x
N.N.
projects / .git / blobdiff