+Teemun kommentit on oikein hyviä. Mainitut tarkennukset kannattanee sääntöihin
+merkitä.
+
+Itse vierastan käytännön ohjeiden antamista säännöissä (on myös huomattava
+tiettyjen lippuleikkien vaikutus etäosallistumiseen joka oli yksi
+sääntömuutoksen tarkoituksista). Alunperin tarkoista 'betonoiduista'
+tehtävänkuvista haluttiin eroon, mutta on hyvin pitkälti mielipidekysymys
+pitääkö ne säännöissä olla.
+
+Ehdoton enemmistö tarkoittaa että äänestettävän asian tulee saada vähintään 50%
+äänistä, yksinkertainen enemmistö tarkoittaa että valittavaksi tulee se joka saa
+eniten ääniä. Tämä toki on olleellista vain niissä tapauksissa kun ehdotuksia on
+enemmän kuin kaksi. Ehdottoman enemmistön kohdalla voi siis tulla tilanne että
+kolmesta ehdotuksesta mikään ei voita. Tällaisia käytetään usein esimerkiksi
+sääntömuutosten ja vastaavien isojen/monimutkaisten asioiden kohdalla, kun
+halutaan ettei valittavaksi tule 'paras huonoista vaihtoehdoista'.
+
+Myönnettäköön että toimihenkilö -nimitys saattaa näyttää hieman
+sekavalta. Toimihenkilöä on käytetty yleisterminä tarkoittamaan henkilöä jolle
+jokin (ennalta määrätty) toimi on annettu. Tämä voi olla yhdistyksen kokouksen
+kohdalla esimerkiksi selvitysmies/projektipäällikkö jotain tiettyä asiaa
+varten. Hallituksen valitsemat toimihenkilöt viittaavat hallituksen sisäisiin
+pesteihin (tiedottaja, urheiluvastaava, ulkoministeri, virallinen vakooja
+jne). Tässä on haettu ettei toimintaa turhaan määriteltäisi säännöissä vaan
+voitaisiin elää paremmin tilanteen mukaan. Yleisesti kaikessa aina yhdistyksen
+kokouksen päätös menee hallituksen päätösten edelle, eli sinänsä tuosta tulee
+kaksi toimihenkilötyyppiä (ei vain ole eksplisiittisesti kerrottu mitä niiden
+pitää olla). Säännöissä jätetään siis mahdollisuus kummalle tahansa valita
+toimihenkilöitä tarvittaessa, kuten vanhoissakin säännöissä.
+
+-- Miikka 2012-12-03
+
+---
+Kiitokset kannatuksesta, Miikka.