-Hyvästä tarkoituksesta huolimatta vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen
-lisääminen kansanryhmän määritelmään ei ole perusteltua.
-Sananvapauden rajoituksiin riittävän pahoista ongelmista Suomessa
-ei ole näyttöä. Vammaisia ei uhkailla ryhmään kuulumisen vuoksi;
-jos vammaisuuden perusteella pilkkaaminen halutaan kieltää, sen
-voisi paremmin lisätä esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistöön.
-Sukupuolisen suuntautumisen osalta taas ehdotettu muotoilu tarkoittaisi
-varsin rajua puuttumista uskonnonvapauteen, kun ilmeisesti Raamatustakin
-pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat (3 Moos 18:22 ym).
-Toisaalta maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, että
-yritykset seksuaalivähemmistöjen suojeluun sananvapautta
-rajoittamalla ovatkin kääntyneet näitä vastaan
-(esim. Kanadan Little Sisters -kirjakaupan tapaus):
-vähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia sananvapauden
-rajoitusten väärikäytösten edessä.
+Vammaisten määritteleminen kansanryhmäksi on myös hieman ongelmallista.
+Vammaiset eivät halua tulla määritellyksi ensisijaisesti
+vammaisuutensa kautta tai tulla luokitelluksi "kansanryhmäksi",
+ihmisten erot vammaisten joukossa kun ovat yhtä suuria kuin
+ihmisten joukossa yleensä. Koko termin "vammainen" käyttö laissa
+ihmisiä kategorisoivana terminä nyt ehdotetun lakitekstin tapaan on
+alentavaa ja saattaa jopa lisätä syrjintää ja
+viharikoksiakin luomalla näille sopivan kohderyhmän.
+Siten olisi parempi vaatia ihmisten erilaisuuden ja erilaisten
+vammojen huomioonottamista yksilöllisesti,
+esimerkiksi kunnianloukkauksen tai laittoman
+uhkauksen tunnusmerkistöä tai koventamisperusteita
+säätämällä kuin tekemällä vammaisista
+keinotekoista kansanryhmää.
+
+Sukupuolisen suuntautumisen osalta suojelu ryhmänä on perusteltua,
+mutta samalla se osoittaa tunnusmerkistön sitomisen materiaaliin
+käyttötavasta ja tarkoituksesta riippumatta absurdiksi, kun ilmeisesti
+Raamatustakin pitäisi sensuroida homoseksuaalisuuden kieltävät kohdat
+(kuten 3 Moos 18:22).