+Valituksen perustelut ovat:
+
+ 1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti:
+
+ 1a. Äänestyksessä on hävinnyt ääniä, mikä on johtunut puutteista sähköisen äänestysjärjestelmän toteutuksessa.
+
+ 1b. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia.
+
+ 1c. Äänestäjien ohjeistus ei ole ollut riittävää ja se on ollut harhaanjohtavaa.
+
+ 1d. Äänien häviäminen on vaikuttanut vaalin lopputulokseen.
+
+ 2. Käytetty äänestysjärjestelmä on lainvastainen, koska se rikkoo vaalisalaisuuden.
+
+ 3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua, eikä Oikeusministeriö ole pystynyt todistamaan järjestelmää lainmukaiseksi.
+
+Kaikkien perusteluiden osalta on myös otettava huomioon se, että oikeus demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten takaama ihmisoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu, ja että vaalit täyttävät perustuslaissa tarkoitettujen demokraattisten vaalien vaatimukset.
+
+**1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.**
+
+**1.1. Osa äänestyksestä annetuista äänistä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan**
+
+Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Yhteensä ääniä on Oikeusministeriön mukaan jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan 232 kappaletta niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan.
+
+**1.2. Äänien häviäminen on johtunut äänestysjärjestelmästä.**
+
+Oikeusministeriön mukaan äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe.
+
+Todellisuudessa Oikeusministeriöllä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä miksi äänet ovat jääneet kirjautumatta. Käyttäjien väärinymmärrys on yksi teoria, mutten kuten myöhemmin osoitamme kohdassa 1.5, järjestelmässä on havaittu useita muitakin ongelmia. Nämä muut ongelmat ovat voineet johtaa siihen että käyttäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua käyttötapaa, tai että järjestelmän viiveiden aikana käyttäjän tekemät yritykset herättää laitetta ovat johtaneet äänten kirjautumatta jättämiseen. Äänestäjä on voinut esimerkiksi luulla että kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, hänen pitääkin poistaa kortti laitteesta.
+
+**1.3. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia.**
+
+Yksi syy kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja -testaus.
+Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7). Tätä menettelyä pitää Professori Martti Mäntylä Tietotekniikan tutkimuslaitoksesta HIIT:stä riittämättömänä (liite 10).
+
+Äänten kirjautumattomuuden syyksi on arveltu sitä, että äänestäjän oli mahdollista (luultuaan äänen tulleen kirjautuneeksi) poistaa äänestyksessä käytetty kortti. Tämä mahdollisuus oli todettu myös oikeusministeriössä viime keväänä (liite X), mutta havainto ei ollut vaikuttanut järjestelmän toteutukseen, vaikka sitä olisi voitu muuttaa niin, että kortin poistaminen laitteesta ei onnistu ennen kuin äänestystapahtuma on valmis.
+
+Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate. Professori Mäntylä puuttuu myös käytettävyysongelmiin lausunnossaan (liite 10), ja toteaa että "tässä muodossaan järjestelmää ei olisi pitänyt käyttää tarkoitukseensa".