+**1.1. Osa äänestyksestä annetuista äänistä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan**
+
+Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Yhteensä ääniä on Oikeusministeriön mukaan jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan 232 kappaletta niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan.
+
+**1.2. Äänien häviäminen on johtunut äänestysjärjestelmästä.**
+
+Oikeusministeriön mukaan äänien jääminen kirjautumatta on johtunut siitä, että käyttäjät ovat ymmärtäneet järjestelmän toimintaperiaatteen väärin. Näin on tapahtunut noin 2 % sähköistä äänestystä käyttäneiden äänestäjien kohdalla. Kirjautumatta jääneet äänimäärät on yksittäisten ehdokkaiden saamiin äänimääriin nähden suuria. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä itsessään osoittaa, että kyseessä on järjestelmässä ja suunnittelussa oleva systemaattinen virhe.
+
+Todellisuudessa Oikeusministeriöllä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä miksi äänet ovat jääneet kirjautumatta. Käyttäjien väärinymmärrys on yksi teoria, mutten kuten myöhemmin osoitamme kohdassa 1.5, järjestelmässä on havaittu useita muitakin ongelmia. Nämä muut ongelmat ovat voineet johtaa siihen että käyttäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua käyttötapaa, tai että järjestelmän viiveiden aikana käyttäjän tekemät yritykset herättää laitetta ovat johtaneet äänten kirjautumatta jättämiseen. Äänestäjä on voinut esimerkiksi luulla että kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, hänen pitääkin poistaa kortti laitteesta.
+
+**1.3. Äänestysjärjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteellisia.**
+
+Yksi syy kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja -testaus.
+Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7). Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n johtaja professori Martti Mäntylä pitää tätä menettelyä riittämättömänä (liite 10).
+
+Äänten kirjautumattomuuden syyksi on arveltu sitä, että äänestäjän oli mahdollista (luultuaan äänen tulleen kirjautuneeksi) poistaa äänestyksessä käytetty kortti. Tämä mahdollisuus oli todettu myös oikeusministeriössä viime keväänä (liite X), mutta havainto ei ollut vaikuttanut järjestelmän toteutukseen, vaikka sitä olisi voitu muuttaa niin, että kortin poistaminen laitteesta ei onnistu ennen kuin äänestystapahtuma on valmis.
+
+Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate. Professori Mäntylä puuttuu myös käytettävyysongelmiin lausunnossaan (liite 10), ja toteaa että "tässä muodossaan järjestelmää ei olisi pitänyt käyttää tarkoitukseensa".
+
+Sähköäänestystä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 14/2006) on erikseen kuvattu sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt.
+
+Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe, josta vaalien järjestäjät ovat vastuussa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaalin järjestäjien toiminnasta tai virheellisestä ohjeistuksesta johtuva äänten mitätöinti johtaa vaalin uusimiseen. Ratkaisussa KHO 1981-A-II-12 korkein hallinto-oikeus on katsonut, että koska joukko ääniä oli tullut hylätyksi vaalitoimikunnan antamien virheellisten ohjeiden vuoksi, vaali oli uusittava. Turun hallinto-oikeus on puolestaan tapauksessa 12.3.2007 07/0073/1 (dnro 02266/06/2399) katsonut, että kirkkovaltuuston vaalin tulosta oli oikaistava tilanteessa, jossa vaalivirkailijan virheen johdosta osa äänestäjistä oli käyttänyt vääränlaista äänestyslippua.
+
+Nyt valituksen kohteena olevassa vaalissa osa äänestäjistä on äänestysjärjestelmän huonon suunnittelun ja ohjeistuksen epäselvyyden vuoksi jättänyt äänensä vahingossa antamatta. Koska äänet ovat jääneet laskennan ulkopuolelle viranomaisen virheen vuoksi, vaali on uusittava.
+
+**1.4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymä on ollut lainvastainen.**
+
+Järjestelmä on edellyttänyt, että äänestäjä vahvistaa valintansa kahdesti. Tämä ei kuitenkaan vastaa lain edellytyksiä.