## alustavia ajatuksia
* tämän on siis tarkoitus olla asiantuntijalausunto ehdotettuun lakitekstiin,
ei mikään periaatteellinen ponsi tai julkilausuma.
* cybercrime-sopimuksen lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen voisi olla
hyväksyttävissä, jos sen sallimat olennaiset varaumat tehdään
(OM:n työryhmäkin esittää varaumien tekoa)
* EU:n puitepäätös sisältää myös joukon varaumamahdollisuuksia,
joiden kanssa se olisi toteutettavissa siedettävästi
* ehdotettu lakiteksti on hyvin ongelmallinen sekä periaatteessa että
käytännössä, eikä em. lisäpöytäkirja sen enempää kuin
puitepäätöskään moista edellytä - osin ehdotusten voisi jopa katsoa
olevan niiden kanssa ristiriidassa
## lakiteknisiä huomioita
* rikosten määrittely väärin päin: tekstien yms levittämistä ei
pitäisi määritellä rikokseksi, vaan varsinaisen tunnusmerkistön
pitäisi olla muu - vrt. EU:n puitepäätöksen muotoilu:
"edellä a alakohdassa tarkoitetun teon suorittaminen levittämällä tai
jakamalla julkisesti kirjoituksia, kuvia tai muuta aineistoa".
Tätä *ei* pidä tulkita niin että minkäänlaisen aineiston
levittäminen tai jakaminen automaattisesti olisi rikollista,
vaan että väkivaltaan ja vihaan yllyttäminen silläkin tavoin
sitä olisi.
* "yleisön saataville asettaminen" mahdottoman lavea, sen
vakiintunut tulkinta kattaa kirjakaupatkin. Se olisi parasta
jättää kokonaan pois.
* vaikuttimien pitäminen raskauttavina asianhaaroina:
tähän pitäisi löytää hyvä muotoilu, joka rajaa
"vaikuttimen" selkeästi itse teosta havaittavissa
oleviin seikkoihin (vrt. palkkamurha), eikä johda
puhtaaseen ajatustenlukuvaatimukseen.
* organisoidun rikollisjärjestön määrittelyn laajentaminen
on tarpeetonta ja esitetyssä muodossa suorastaan mahdottoman
väljä: vaikka kriteerinä olisikin teon tarkoituksellisuus,
tarkoitus voisi olla rahanteko (kirjakaupat) tai
tieteellisen tutkimuksen edistäminen (historiantutkimus
tulee ensimmäisenä mieleen, mutta myös Tatu Vanhanen &c)
* muotoilu sallitusta tieteellisestä tutkimuksesta ym
on hirveä, ja sananvapauden ydin eli poliittinen puhe
on sivuutettu kokonaan.
## työryhmän lakiehdotusten analyysiä
### RiL 6 luvun 5§: Rangaistuksen määräämisestä
Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
4) rikoksen tekeminen pääasiassa rodun,
kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon
tai elämänkatsomuksen, syntyperän, sukupuolisen
suuntautumisen, vammaisuuden tai
muun sellaisen perusteen vuoksi;
Tämä tekee koventamisperusteen vaikuttimesta ilman mitään konkreettista
itse tekoon liittyvää näyttöä - puhdas ajatustenlukuvaatimus siis.
Jos tarkoitus on vain laajentaa koventamisperuste esimerkiksi
maahanmuuttajia puolustaviin ministereihin kohdistuviin tekoihin
tai uhrin omaisuuteen/omaisiin jne,
se olisi parempi sanoa eksplisiittisesti.
Koko viharikoslainsäädännön olennaisena perusteena oleva
uhrien heikko asema ja kyvyttömyys itsensä puolustamiseen
ei kuitenkaan mitenkään sovellu tuollaisiin tapauksiin.
Se että viittaus teon uhriin on poistettu johtaa muuten
mielenkiintoiseen seuraukseen: myös *tekijän* rotu jne
voisi olla koventamisperuste.
Mietinnössä havaituiksi ongelmiksi mainitut tapaukset
rikosten kohdistumisesta omaisuuteen tai omaisiin olisi
helppo kattaa eksplisiittisesti:
*"rikoksen kohdistaminen ... henkilöön, tämän omaisuuteen
tai omaisiin ..."*
### RiL 11 luku: Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
#### 10§ Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Joka yleisön keskuuteen levittää tai asettaa
yleisön saataville lausuntoja, kuvia tai muita
tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai
solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista
taikka uskontoon tai elämänkatsomukseen,
syntyperään, sukupuoliseen suuntautumiseen
tai vammaisuuteen perustuvaa ryhmää taikka
niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää,
on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää
vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi.
Kiihottamisena kansanryhmää vastaan ei
pidetä sellaisten 1 momentissa tarkoitettujen
lausuntojen, kuvien tai tiedonantojen levittämistä
yleisön keskuuteen tai asettamista yleisön saataville,
joiden esittämistä on pidettävä hyväksyttävänä tieteessä,
taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa
toiminnassa taikka ajankohtaisten tai historiallisten
tapahtumien selostamiseksi.
Uutta on siis "yleisön saataville asettaminen",
kuvien mainitseminen erikseen
ja toinen momentti (poikkeukset).
Tässä on pääsääntö ja poikkeus väärin päin.
Materiaalin levittämistä sinänsä ei pitäisi kriminalisoida,
vaan kriteerin pitäisi olla eksplisiittinen yllyttäminen
väkivaltaan tai vihaan.
Toiseksi, ehdotettu poikkeusluettelo antaa hämmentävän
kuvan sananvapauden merkityksestä: poliittinen puhe,
siis "väärien" mielipiteiden esittäminen, ei
ilmeisesti olisi lainkaan suojeltua.
Merkillistä on myös se, että poikkeusmomentti ei
puhu materiaalin käytöstä, vaan siitä itsestään -
ts. jos sen esittäminen luetelluissa konteksteissa on
hyväksyttävää, sitä saa levittää missä vain!
(Epäilen kyllä että tämä ei ollut tarkoitus.)
Vrt. cybercrime-lisäpöytäkirjan 3 artiklan varauma 2,
joka viittaa nimenomaan toimintaan.
Koko pykälä pitäisi kirjoittaa uusiksi, nykyinenkin
muotoilu on kohtuuttoman tulkinnanvarainen.
Alustava ehdotus: *"Joka julkisesti yllyttää väkivaltaan
tai vihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, syntyperän,
uskonnon tai vakaumuksen taikka kansallisen tai etnisen
alkuperän mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen
ryhmän jäseneen ..."*
(Suunnilleen suoraan EU:n puitepäätöksestä)
tai ehkä varaumalla *"... tavalla, joka on omiaan
yllyttämään väkivaltaan tai vihaan..."*
Idea on siis kriminalisoida se mitä halutaan
kieltää eikä tekoa siksi, että sen arvellaan voivan
sillä tavoin vaikuttaa.
#### 10a§ Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Jos kiihottamisessa kansanryhmää vastaan
1) kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan
tai sen valmisteluun, rikokseen ihmisyyttä vastaan,
törkeään rikokseen ihmisyyttä vastaan, sotarikokseen,
törkeään sotarikokseen, murhaan tai terroristisessa
tarkoituksessa tehtyyn tappoon,
2) rikoksentekijän tarkoituksena on muulla
kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheuttaa
ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta tai
3) selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä
tai turvallisuutta
ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan on
myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on
tuomittava, törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan,
vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään
neljäksi vuodeksi
Kohta 2) on kohtuuttoman tulkinnanvarainen.
Ilman sitä tällä ei luultavasti olisi juurikaan vaikutuksia,
mutta turhalta koko pykälä silti tuntuu.
#### 15§ Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, törkeään
kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja syrjintään
sovelletaan, mitä oikeushenkilön
rangaistusvastuusta säädetään.
Tämä tulee ilmeisesti suoraan EU:n puitepäätöksestä.
Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentaminen on
levitetty aika moneen pykälään, pitäisi analysoida
niiden yhteisvaikusta tarkemmin.
### RiL 17 luku: Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
#### 1a§ Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän
taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä
rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden
valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla
taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla
järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa
varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla
järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen
tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän
toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja
järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia
asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä
taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden
saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena
on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on
vähintään neljä vuotta vankeutta,
taikka yksi tai useampi 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu
rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on
tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Villakoiran ydin tässä on viittaus 11 luvun 10§:ään eli kiihotukseen
kansanryhmää vastaan. Varsin järeää kalustoa siis haetaan sen tueksi,
ja kun sen määritelmää samalla lavennetaan, järjestäytyneen
rikollisryhmän määritelmään mahtuisi esimerkiksi antikvaarinen kirjakauppa,
joka tarkoituksella (rahaa saadakseen) myy vääriä kirjoja,
tai yliopisto, joka pitää julkisesti saatavilla vääriä tutkimuksia...
Tämä kohta ehdotuksesta olisi syytä haudata kokonaan ja jättää
järjestäytyneen rikollisryhmän määrittely tarkoittamaan sitä
mitä sillä on alunperinkin haettu eikä laajentaa sitä
"väärien" poliittisten toimijoiden piiriin.
#### 24§ Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen,
laittoman maahantulon järjestämiseen, törkeään laittoman maahantulon
järjestämiseen, eläinsuojelurikokseen, uhkapelin järjestämiseen,
väkivaltakuvauksen levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
kuvan levittämiseen, törkeään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
lasta esittävän kuvan levittämiseen, sukupuolisiveellisyyttä
loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon ja
sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin sovelletaan,
mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään, sovelletaan
myös 1 §:ssä tarkoitettuun julkiseen kehottamiseen rikokseen silloin,
kun kehottamisen tai houkuttelemisen kohteena on 11 luvussa tarkoitettu
syrjintä tai 47 luvussa tarkoitettu työsyrjintä tai kiskonnantapainen
työsyrjintä taikka silloin, kun kehottamisen tai houkuttelemisen
pääasiallisena vaikuttimena on rotu, kansallinen tai etninen alkuperä,
uskonto tai elämänkatsomus, syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen,
vammaisuus tai muu sellainen peruste.
Onkohan tämä ensimmäinen kerta kun *oikeushenkilön* vaikuttimia
käytettäisiin rikoksen tunnusmerkkinä?
### RiL 24 luku: Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
#### 13 § Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Kunnianloukkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen, silloin kun
rikoksen pääasiallisena vaikuttimena on rotu, kansallinen tai
etninen alkuperä, uskonto tai elämänkatsomus, syntyperä, sukupuolinen
suuntautuminen, vammaisuus tai muu sellainen peruste, sovelletaan,
mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Taas kerran puhutaan pelkistä vaikuttimista, vaikka tässä olisi
jopa suht' helppoa laittaa kriteeri teon tosiasialliseen
luonteeseen.
### RiL 25 luku: vapauteen kohdistuvista rikoksista
#### 10§ Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Ihmiskauppaan ja törkeään ihmiskauppaan sovelletaan,
mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Laittomaan uhkaukseen silloin, kun rikoksen pääasiallisena
vaikuttimena on rotu, kansallinen tai etninen alkuperä,
uskonto tai elämänkatsomus, syntyperä, sukupuolinen
suuntautuminen, vammaisuus tai muu sellainen peruste,
sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
### RiL 47 luku: työrikoksista
#### 9§ Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Työturvallisuusrikokseen, työsyrjintään ja kiskonnantapaiseen
työsyrjintään sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta
säädetään.
### Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta, 4. luku
#### 15§ Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa
Kun tietoyhteiskunnan palvelu käsittää
palvelun vastaanottajan (sisällön tuottaja)
toimittamien tietojen tallentamisen tämän
pyynnöstä, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa
tallennettujen tietojen sisällöstä tai välittämisestä,
jos hän toimii viipymättä tallentamansa
tiedon saannin estämiseksi:
2) saatuaan muuten tosiasiallisesti tietoonsa,
että tallennettu tieto on ilmeisesti rikoslain
(39/1889) 11 luvun 10 tai 10 a §:n taikka
17 luvun 18 tai 18 a §:n vastainen.
Lisäys on siis viittaus kiihottamiseen ihmisryhmää vastaan.
On aika hurjaa vaatia palveluntarjoajaa tietämään **tieto**
*ilmeisesti* lainvastaiseksi, kun tuomioistuimillakin on
rajankäynnissä suuria vaikeuksia - eikä ehdotettu 10§
teksti itse asiassa edes (onneksi) määrittele tietoa
itsessään lainvastaiseksi, mikä tekee tuosta
muotoilusta entistäkin oudomman.
Lisäksi, kun toisaalta mitään sanktiota ei ole
määrätty aiheettomasta tiedon saannin estämisestä,
on aika ilmeistä että tuosta seuraisi voimakas
pyrkimys palveluntarjoajille harjoittaa
itsesensuuria - tai siis asiakkaidensa
sensurointia "varmuuden vuoksi".