Tämä on valituspohja sähköisen äänestyksen pilotista. Tällä tavalla voidaan auttaa yksityisiä henkilöitä valittamaan hallinto-oikeuteen, mikäli tuntevat kärsineensä vääryyttä, mutta eivät itse osaa tai ehdi muotoilla kokonaan omaa valitusta. **Tee selkeät editoinnit ja korjaukset suoraan, keskusteluun käytä Effi-aktivistit -postituslistaa.** **Valituksen on oltava perillä 13.11.2008 klo 16:15. Varmista päivämäärä kuntasi keskusvaalilautakunnan päätöksestä. Jos olet viime tingassa, käytä pikakirjettä, koska sillä on parempi toimitusaikalupaus. Suosittelemme saantitodistuksellista kirjettä, jotta saat todistuksen valituksen perillemenosta. Valitusta ei voi lähettää sähköpostitse (ks. [asiointi oikeuslaitoksen kanssa](http://www.oikeus.fi/7471.htm)).** Valitus on maksuton. Hallinto-oikeus perii joistakin asioista 82 euron oikeudenkäyntimaksun, mutta [maksua ei peritä](http://www.oikeus.fi/5747.htm) mm. vaaleja koskevista valituksista ([laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 6 §, 1 momentti, 4 kohta](http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930701#P6)). Jos teet valituksen jonkun puolesta, tarvitset häneltä valtakirjan, joka tulee liittää valitukseen. * [Ohjeita valituksen tekemisestä](http://www.oikeus.fi/5752.htm) * [Helsingin hallinto-oikeus](http://www.oikeus.fi/5992.htm) Helsingin hallinto-oikeuden postiosoite: Helsingin hallinto-oikeus Kirjaamo Ratapihantie 9 00520 Helsinki **Kun olet lähettänyt valituksen, ilmoitathan siitä osoitteeseen effi@effi.org, jotta voimme seurata tilannetta.** ---- Helsingin hallinto-oikeudelle VALITUS *Jos edustat itseäsi:* Valittaja ja prosessiosoite: [*Valittajan nimi ja kotikunta sekä yhteystiedot eli osoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.*] *Jos edustat jotakuta muuta, erottele valittaja ja prosessiosoite:* Valittaja: [*Edustetun valittajan nimi, kotikunta ja osoite. Huom.: Valittajalta tarvitaan myös valtakirja.*] Asiamies ja prosessiosoite: [*Sinun nimesi, osoitteesi sekä puhelinnumerosi*] [*Puhelin ja sähköposti eivät ole pakollisia, mutta hallinto-oikeus voi näin ottaa helpommin yhteyttä tarkennuksia varten*] **Asia** Valitan *Vihdin/Karkkilan/Kauniaisten* kunnan keskusvaalilautakunnan päätöksestä (*keskusvaalilautakunnan pöytäkirjan dnro*) vahvistaa 26.10.2008 suoritettujen kunnallisvaalien tulos. Päätös (liite 1) on annettu tiedoksi 29.10.2008. [*tarkista päivämäärä kuntasi osalta*] **Valitusoikeuden peruste** [Valitaan yksi:] *(Olin/Valittaja oli*) (*ehdokkaana*/*äänioikeutettu*) vuoden 2008 kunnallisvaaleissa (*Vihdin*/*Karkkilan*/*Kauniaisten*) kunnassa. **Perustelut** Valitan päätöksestä vaalilain 101 § nojalla ja vaadin keskusvaalilautakunnan päätöksen kumoamista, uuden äänestyksen järjestämisestä tässä kunnassa sekä jo järjestetyn äänestyksen arkistoitujen sähköisten vaaliuurnien, sähköisen uurnan avausryhmän salausavainten tuhoamista sekä sähköisen äänestysjärjestelmän toteamista vaalilain vastaiseksi. Perusteluni ovat: 1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti: 1a. Äänestysjärjestelmän puutteellinen suunnittelu ja tekniset ongelmat ovat johtaneet äänien häviämiseen. 1b. Äänestäjien ohjeistus ei ole ollut riittävää ja se on ollut harhaanjohtavaa. 1c. Äänien häviäminen on vaikuttanut vaalin lopputulokseen. 2. Käytetty äänestysjärjestelmä on lainvastainen, koska se rikkoo vaalisalaisuuden. 3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua. Perustelut on kirjattu tarkemmin alle. Kaikkien perusteluiden osalta on myös otettava huomioon se, että oikeus osallistua demokraattisiin vaaleihin on Suomen perustuslain 14 § takaama perusoikeus. Lisäksi perustuslain 22 § mukaan julkisen vallan on taattava perusoikeuksien toteutuminen. Tässä tapauksessa käyttöön on otettu sähköinen äänestysjärjestelmä, joka on oleellisesti estänyt perusoikeuksien toteutumista. Professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on myös katsonut lehtihaastattelussa, että perusoikeudet eivät ole toteutuneet (liite 4). Asia on ratkaistava niin, että äänestäjän oikeus osallistua vaaleihin toteutuu. **1. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti.** **1a. Äänestysjärjestelmän puutteellinen suunnittelu ja tekniset ongelmat ovat johtaneet äänien häviämiseen.** Oikeusministeriön tiedotteen (liite 2) mukaan sähköisessä äänestysjärjestelmässä [*Valitse: Vihdissä 122 / Kauniaisissa 61 / Karkkilassa 49*] ääntä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan. Yhteensä ääniä on Oikeusministeriön mukaan jäänyt kirjautumatta sähköiseen uurnaan 232 kappaletta niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä on poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle, jonka numeron hän on syöttänyt ja vahvistanut valinnan. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toiseen kertaan. Vaalilain 83 b § mukaan sähköisessä äänestyksessä äänestäjä äänestää "1) tunnistautumalla järjestelmään sähköisen äänestyskortin avulla; 2) merkitsemällä näyttöruudulle ehdokkaan numeron tai valitsemalla ruudulta vaihtoehdon, jonka mukaan hän käyttää äänioikeuttaan antamatta ääntään kenellekään asetetuista ehdokkaista; ja 3) vahvistamalla valintansa." Äänestysjärjestelmässä edellä mainittu kohta 2) koostuu siitä, että käyttäjä merkitsee näyttöruudulle ehdokkaan numeron. Tämän jälkeen käyttäjä painaa "ok"-näppäintä. Lain edellyttämä ehdokkaan valinta on tällöin tapahtunut. Laki ei kuitenkaan millään tavalla vaadi, että äänestäjän pitäisi vahvistaa valintansa kahdesti. Numeron merkitsemisen jälkeinen "ok"-näppäimen painallus on selkeä merkki äänestäjän tahdosta vahvistaa ehdokkaan valinta. Tämän vuoksi äänestysjärjestelmä, joka vaatii kaksi "ok"-näppäimen painallusta, on lain vastainen. Julkisuudessa on myös esitetty arveluita siitä, että "ok"-näppäimen painaminen olisi ollut teknisesti ongelmallista (liite 6). Syiksi on esitetty muun muassa kosketusnäyttöä, jolloin "ok"-näppäimen painallus ei olisi rekisteröitynyt, tai hidasta tietoverkkoyhteyttä, jolloin "ok"-näppäimen painalluksen vaste olisi ollut liian pitkä. Mikäli näin on käynyt, äänestäjä on saattanut todella painaa "ok"-näppäintä jopa kahdesti, toimien siis ohjeiden mukaan, mutta ääni ei silti ole rekisteröitynyt. Laki ei missään tapauksessa vaadi, että äänestäjän tulisi saada äänestyskoneelta kuittaus "ok"-näppäimen painamisesta. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan (sama liite 6) raportit teknisistä ongelmista on välitetty Oikeusministeriölle. Pyydän hallinto-oikeutta osana asian ratkaisua selvittämään, mitä Oikeusministeriölle on raportoitu väitetyistä teknisistä ongelmista. Äänestäjät eivät selvästikään ole myöskään halunneet keskeyttää sähköistä äänestystapahtumaa ja siirtyä perinteiseen äänestykseen, sillä Oikeusministeriön tiedotteen mukaan he eivät ole siirtyneet käyttämään lippuäänestystä vaan he ovat poistuneet äänestyspaikalta. He eivät myöskään selvästikään ole halunneet äänestää tyhjää, sillä äänestysjärjestelmässä olisi tähän erityinen mahdollisuus. On siis ilmeistä, että äänestäjät ovat olleet siinä uskossa, että he ovat vahvistaneet ehdokkaan valintansa. Äänestysjärjestelmän lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon HE 14/2006, jonka perusteluissa erikseen sanotaan sähköisen äänestysjärjestelmän ominaisuuksiksi, että "[ä]änestäjä ei myöskään voisi äänestää tyhjää tai äänestää vahingossa tai tahallaan siten, että äänestys olisi mitätön". Tätä vaatimusta on siis pidettävä sähköiselle äänestysjärjestelmälle esitettynä vaatimuksena, joka ei ole täyttynyt. Nykyaikaiseen tietojärjestelmän suunnitteluprosessiin ei kuulu vain tekniikan toteuttaminen, vaan myös sen suunnittelu, miten kone, käyttäjä ja käyttötilanne saadaan toimimaan yhteen, ja tämän toimivuuden perusteellinen testaaminen. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että sähköistä äänestysjärjestelmää ei oltu lainkaan testattu tavallisilla äänestäjillä, vaan testaajina olivat olleet ministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöt sekä vaaliviranomaiset (liite 7). Järjestelmän käytettävyyteen ja virhesietoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin tässä tapauksessa, kun kyseessä on demokratian toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä. Sähköistä äänestyslaitetta pitää pystyä käyttämään kenen tahansa riippumatta taidoista tai iästä. Se pitää suunnitella siten, että käyttäjän tekemät virheet eivät johda virheelliseen lopputulokseen. Jos käyttäjälle voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että ääni on jo kirjautunut vaikka se ei olekaan, järjestelmä on suunniteltu väärin. Käyttäjien virheisiin varautuminen on käytettävyyssuunnittelun perusperiaate. Vaalijärjestelmässä on siis ollut perustavaa laatua oleva suunnitteluvirhe. **1b. Äänestäjien ohjeistus ei ole ollut riittävää ja se on ollut harhaanjohtavaa.** Oikeusministeriön oma ohjeistus (liite 5) sanoo, että "[ä]änestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, että se ei kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Samaisessa ohjeessa Oikeusministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti". Äänestyspääte ei mitä ilmeisimmin ohjeistanut riittävästi, mikäli käyttäjät jättivät äänestyksensä vahingossa kesken. **1c. Virhe on ilmeisesti vaikuttanut kunnallisvaalin lopputulokseen.** Hukattujen äänien määrä on suurempi kuin pienimmällä äänimäärällä valituksi tulleen ehdokkaan äänimäärä. Rajatapauksissa toinen ehdokas olisi voinut tulla valituksi, jos tämä olisi saanut muutaman äänen enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos sähköisen äänestyksen vuoksi hukatut äänet olisi otettu asianmukaisesti laskennassa huomioon. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt päätöksessään KHO:1997:34 tapausta, jossa kunnallisvaalien laskennassa oli virheellisesti otettu huomioon 19 ääntä ja kaksi ennakkoääntä oli jäänyt saapumatta. Korkein hallinto-oikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettavaksi uudet vaalit. Tämän valituksen tapauksessa ääniä puuttuu kertaluokan verran enemmän, joten on selvää, että vaalitulos on kumottava ja kunnassa on toimitettava uudet vaalit. **2. Käytetty äänestysjärjestelmä on lainvastainen, koska se rikkoo vaalisalaisuuden.** Demokraattisten vaalien perusperiaate on, että vaali on salainen. Tämä edellyttää, että sähköisessä äänestyksessä käytettävä järjestelmä on rakennettu siten, että kukaan ei voi yhdistää toisiinsa äänestäjää ja tämän antamaa ääntä. Oikeusministeriö tilasi Turun yliopistolta auditoinnin sähköisestä äänestysjärjestelmästä ja julkaisi auditointiraportin. Raportin (liite 3) sivulla 6, kappaleessa 3.3 todetaan, että "[y]ksittäisen äänestäjän äänen voi selvittää, jos saa haltuunsa kopion sähköisestä vaaliuurnasta ja äänten salauksen purkuun tarvittavan avaimen. (..) Lisäksi on muistettava, että äänestäjien äänet ovat selvitettävissä niin kauan, kunnes kaikki kopiot sähköisestä uurnasta tai uurnanavausavaimista on tuhottu." Sähköinen uurna on arkistoitu Oikeusministeriön toimesta, mutta kopioita sähköisestä uurnasta on tietääksemme säilytetty vaalien teknisen toteuttajan, TietoEnatorin, palvelimilla keskiviikkoon 29.10.2008 asti. Äänten salauksen purkuun tarvittavat avaimet ovat sähköisen uurnan avausryhmän hallussa. Näin ollen on täysin mahdollista, että arkistointiajan aikana sähköinen uurna avataan avausryhmän avaimilla ja äänestäjien äänet yhdistetään äänestäjiin. Tämä tilanne on lainvastainen, sillä vaalilain 83 c § mukaan äänestäjän antaman äänen ja henkilötunnuksen tulee kirjautua "oikeusministeriön sähköiseen vaaliuurnaan siten salattuina, ettei niitä voida keskenään yhdistää." Vaalisalaisuuden tason tulee olla verrattavissa perinteiseen äänestykseen. Tästä johtuen vaalilain "ei voida" tulee ymmärtää niin, että ääniä "ei voida" yhdistää edes teoriassa. Olisi ollut mahdollista teknisesti rakentaa sähköinen äänestysjärjestelmä, jossa ääniä ei edes teoriassa voisi yhdistää äänestäjiin. Näin ei kuitenkaan oltu tehty. Tällä hetkellä on olemassa reaalinen tekninen mahdollisuus yhdistää äänestäjien äänet ja äänestäjät toisiinsa, erityisesti koska sähköisestä uurnasta on teknisesti ollut mahdollista valmistaa kopioita. Tämä mahdollisuus on olemassa niin kauan, kuin avausryhmän avaimet ja yksikin sähköisen uurnan kopio ovat olemassa. Tämän vuoksi katson, että käytetty sähköinen äänestysmenetelmä on lainvastainen. Asiaa ratkaistaessa on huomioitava, että vaalisalaisuus on säädetty muun muassa suojelemaan kansalaista hallinnon taholta suuntautuvalta painostukselta. Niinpä on kestämätön tilanne, että Oikeusministeriö ja/tai yksityinen yritys sekä kaksi yksityishenkilöä, joista toinen voi olla Oikeusministeriön edustaja, voivat murtaa vaalisalaisuuden niin halutessaan. **3. Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voi varmistua.** Sähköinen äänestysjärjestelmä on kokonaisuudessa erittäin monimutkainen tietotekninen järjestelmä. Sen toiminnan ymmärtäminen vaati syvällistä tietoteknistä erityisosaamista. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että järjestelmä on oleellisilta osiltaan liikesalaisuus, mistä syystä järjestelmän toteutukseen ei voi tutustua. Äänestysjärjestelmästä nousseen julkisen kohun jälkeen oikeusministeriö teetti järjestelmästä keväällä 2008 Turun yliopiston matematiikan laitoksella suppean ja riittämättömän auditoinnin, joka sekin jo paljasti 14 tietoturvapuutetta. Suurinta osaa löydetyistä puutteista ei korjattu. (*poistin tästä ettei korjauksia olisi auditoitu; ne kyllä auditoitiin, OM osti n. 30 päivää lisää auditointiaikaa TYltä*) Käsittääksemme auditoijien allekirjoittama salassapitosopimus kieltää auditoijia lausumasta auditoinnista mitään edes oikeusministeriölle sen lisäksi, mitä auditointiraportissa on ilmaistu. Pyydämme, että lisäselvyyden saamiseksi hallinto-oikeus kuulee auditoijia todistajina salassapitosopimuksen estämättä. Kun otetaan huomioon muiden maiden kokemukset sähköisistä järjestelmistä, järjestelmän salaisuus, suppeankin auditoinnin löytämät 14 puutetta ja että huomaamatta jääneen alkeellisen suunnitteluvirheen vuoksi yhteensä 232 ääntä hukkui, on todennäköistä, että järjestelmässä on lukuisia muitakin puutteita, joita ei ole vielä havaittu. Oikeusministeriö on väittänyt, että äänestysjärjestelmä toteuttaa vaalilain vaatimukset, mutta se ei ole sitä edellä mainituista syistä pystynyt osoittamaan. Todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on lainmukainen, on Oikeusministeriöllä. Koska Oikeusministeriö ei ole tätä luotettavasti pystynyt osoittamaan, on hallinto-oikeuden todettava sähköinen äänestysjärjestelmä kokonaisuudessaan lain vastaiseksi. [*Paikka ja aika*] [*Allekirjoitus ja nimen selvennys*] LIITTEET [*Tulosta nämä liitteeksi näistä linkeistä. Pelkät linkit eivät kelpaa. Voit tosin jättää linkit näkyviin.*] [*Liitä mukaan valtakirja, jos edustat valtakirjalla*] Liite 1: Kopio keskusvaalilautakunnan päätöksestä. (*Hanki tämä kunnastasi, pitäisi olla esim. kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kopioi sieltä, ellei ole sähköisesti saatavilla.*) Liite 2: Oikeusministeriön tiedote sähköisen äänestyksen ongelmista 28.10.2008. () Liite 3: Oikeusministeriön auditointiraportti sähköisestä äänestyksestä. () Liite 4: Uuden Suomen artikkeli 29.10.2008. () Liite 5: Oikeusministeriön verkkosivu äänestyksen kulusta. () Liite 6: Näitä epäilyjä on tuotu julki mm. kansanedustaja Jyrki Kasvin blogissa, jonka mukaan epäilyt on välitetty Oikeusministeriön tietoon. () Liite 7: Oikeusministeriön vaalijohtajan mukaan järjestelmää ei kokeiltu tavallisilla kansalaisilla, vaan luotettiin muun muassa vaaliviranomaisten, kuntien edustajien ja järjestelmän toimittaneen TietoEnatorin henkilöstön tekemään testaukseen. ()